huonekasvit

Huonekasvit virkistyivät ja taimet kasvavat

, , , , , ,

Olen onneksi saanut aktivoitua itseäni hoitamaan huonekasvit kuntoon. Lisäksi olen kylvänyt paprikat, chilit ja tomaatit, joissa on nyt jo taimet näkyvillä. Itse asiassa, olen jo koulinut paprikat ja chilit.

Parveke käyttöön kesäksi

Kyllä, taas on suuria suunnitelmia kesäksi. Katsotaan mitä saan tehtyä ja mikä taas jää. Ei täällä nyt enää niin hirvittävää kaaosta ole, kun sain viime kesänä poistettua parvekkeelta todella paljon ylimääräistä tavaraa. Jäljelle jäi oikeastaan vaan ne, mitä aion ottaa käyttöön (miinus muutamat rakennusharkot). Kunhan aika ei tällä kertaa menisi pelkkään asioista unelmoimiseen, vaan ihan siihen, että alkaisi myös toimia asioiden suhteen.

Pähkäilin todella pitkään mitä tekisin sillä edesmenneen Foxy-koirani paljulla, enkä oikeastaan sopivampaa käyttöä keksisi sille kuin perustaa siihen kasvimaa. Se olisi juuri oikean kokoinen parvekkeelle. Saan tehtyä siihen välipohjan, josta voi ohjata ylimääräisen veden pois, mutta kasvit voisivat myös käyttää pohjalla olevaa vettä tarvittaessa. Pitäähän tämä ainakin kokeilla. Tarkoituksena on istuttaa siihen tomaatti, paprikat ja salaattia ja jotain yrttejä (persilija, basilika jne). Paljun alle pitää saada renkaat, että voin siirrellä sitä tarvittaessa. Ajattelin myös vuorata paljun sisäpuolen kasvihuonemuovilla, ettei reunamista irtoa mitään muoveja kasvualustaan. Vesisäiliötä ei tarvitse vuorata.

Kiinanruusu on juoppo huonekasvi

Kiinanruusuni on alkanut lipitellä vettä ihan mukavasti. Tai noh, sehän on todellakin juoppo kasvi. Olen myös aloittanut lannoittaa sitä hieman jokaisella kastelukerralla. Sen innoittamana se on alkanut kasvatella oikein kunnolla lehtiä. Siitä on tullut tuuhea kuin mikä. Lehdet ovat kaksinkertaistuneet sitten joulun jälkeen. Pitää kuitenkin olla varovainen kastelun kanssa, ettei mädätä sen juuria. Siksi olen hommannut kiinanruusua varten kosteusmittarin, millä pääsen juurille asti mittaamaan kosteuden ja pH-arvon. Tämä nyt on vaan omaa spekulointia (en tiedä faktasta), mutta jos kiinanruusu pitää kahvista kasteluvedessä, se voi haluta kasvualustaksi happamampaa multaa. Siksi on hyvä seurata myös pH-arvoa.

Kiinanruusu on vaativa huonekasvi
Annoin kaksi päivää sitten kiinanruusulle litran vettä ja taas multa on miltei kuiva.

Jos joku nyt miettii, miksi se kasvualusta on millekin kasville tärkeä, niin sillä on merkitystä, koska juuret eivät voi ottaa ravinteita vastaan, jos kasvualusta (multa/vesiviljely) on vääränlaista, tai pH-arvoltaan väärä. Sillä perusteella voisi arvailla, ettei kiinanruusu pidä kalkitusta multaseoksesta. Monessakin paikassa sanotaan, että ei saa laittaa puutarhamultaa huonekasveille. Se johtuu varmaankin juuri siitä, että yleensä puutarhamulta on valmiiksi kalkittua (+ liian tiivistä), ja huonekasvit eivät pidä siitä.

Mistä tietää että kiinanruusu tarvitsee vettä? Katso lehtiä.

Kiinanruusun lehdet ovat ohuet ja niitä on paljon. Tämä saattaa hyvinkin olla syy siihen, miksi sitä täytyy jatkuvasti kastella. Ohuet lehdet eivät myöskään varastoi vettä, vaan haihduttavat vettä pois. Sama pätee muitakin ohutlehtisiä huonekasveja, kuten vaikka vaahtera-auliota.

Olen kyllä saanut kiinanruusuni räjähtämään silläkin tavoin, että sijoitin sen vetoisaan paikkaan. Ei sen tarvinnut olla siinä kun yhden vuorokauden, ja se tiputti muutamassa päivässä melkein puolet lehdistä pois. Lehdet ensiksi kellastui, ja sitten tippuivat pois. Voi reppanaa. Olen sittemmin vaihtanut ikkunaan tiivisteet ja siirtänyt kiinanruusun toiselle ikkunalle suojaisampaan paikkaan.

Videopätkä 9.3.2023 kun kiinanruusu oli vetoisassa paikassa.

Laittelin parit huonekasvit ruukkuihin, jotka olivat olleet jo tovin vesiastioissa juurtumassa. Saas nähdä miten tässä käy. Tapoin oman sulkaköynnösvehkani jokin vuosi sitten, kun lähdin pätkimään sitä liikaa. Ajattelin varnaan silloin, että saisin siitä monta kasvia. Se nyt ei vaan mennyt niin. Kaikki pistokkaat kituivat ja lopulta kuolivat pois. Tuttavani sattumoisin oli saanut minulta pistokkaan joskus aikoja sitten. Hän leikkasi minulle uuden pistokkaan omasta kasvistaan viime syksyllä, ja nyt sain vihdoinkin aikaiseksi istuttaa sen multaan.

Monta vuotta ruukussa kitunut jättipeikonlehti sai myös uutta multaa, sekä jämäkämmän tukikepin. Tämä on siis siemenestä kasvatettu Monstera Deliciosa, jonka sain joskus eräältä tuttavaltani. Oli tarkoitus aikoinaan laittaa se akvaarioon kasvamaan, mutta ehdin jo luopua akvaariosta, ennen kuin tämä lähti edes kasvuun. Olin aikeissa heittää sen pois, mutta huomasin vielä siinä kasvun merkkejä. Joku ripsiäinenkin sitä ehti jossain välissä järsiä, mutta sain sen hävitettyä kasvista pois. Laitoin uudelleen istuttamisen yhteydessä juurille muutamia rakeita kanankakkaa. Katsotaan miten sen käy.

Siivosin keittiön lipastotornin päällisen, kun se oli aivan roskainen. Roskaaja löytyy tuosta kuvasta, ja se on ihmeen kaupalla talvesta selvinnyt sulkasaniainen. Tämä on siis ostoversio, jotka yleensä tapan jossain vaiheessa vuotta.

Lipastotornin päällä oli myös pistokkaat juurtumassa. Siirtelin osan niistä nyt pois, että saniainen saisi loistaa ihan itsekseen siinä. Olen kerännyt pistokkaita varten kuvassa näkyviä Mutti-purkkeja, kun ne sopivat mielestäni keittiön yleisilmeeseen. Purkin sisällä on lisäksi lasiastia. Hyllykön päältä pääsi kukkaruukkuun myös yksi setti kultaköynnöstä.

Kultaköynnös pääsi olohuoneeseen sohvan päätyyn kasvivalon alle. Laitoin tukikepin keskelle, ja huomasin jossain vaiheessa, että sen yläosassa on reikä, johon voi ilmeisesti laittaa toisen samanlaisen kepin kiinni. Eli tämä on jatkettava versio. No mutta sehän on kätevää, koska kultaköynnös kiipeää sitten tuota keppiä pitkin ylös, tai ainakin toivottavasti.

Hyötykasvien taimet lähteneet kasvuun

Paljon on vielä tekemättä, mutta onneksi edes tähän asti kylvetyt hyötykasvien siemenet ovat itäneet, ja lähteneet kasvuun. Laitoin chilejä tosin kolmea eri lajiketta, mutta parhaiten itivät Cayenne (perus-chili) ja yhden taimen sain jostain tuntemattomasta chilistä. Muut eivät oikein itäneet, tai jäivät kitukasvuisiksi. Asiaan saattoi tosin vaikuttaa käyttämäni turvenapit. Kun ne turposivat, niihin jäi sellainen kangasmainen reunus. Niistä on varoitettu muun muassa orkideojen kanssa. Itse asiassa miltei kaikissa kaupasta ostettavissa pelargonioissakin on paakku paikoillaan. Kasvi pitää ottaa ruukusta ylös ja se kangasmainen reunus pitää poistaa varovasti. Muutoin kasvi tukehtuu.

Laitoin koulitut taimet muutamaksi päiväksi lännenpuoleiselle ikkunalle kissojen näköalatason päälle, ennen kuin siirsin ne auringosta nauttimaan.

Kylvin samaan aikaan tomaatitkin, ja niissä ei mennyt viikkoakaan, kun ne nostivat kaulansa ylös! Nyt vain odottelemaan kun ne vähän kasvavat, niin niidenkin aika on sitten päästä omiin taimipurkkeihin. Olen käynyt jo ostamassa kasvuturvetta valmiiksi yhden 50 litran säkin, mutta se tuskin riittää kaikille loppujen lopuksi. Mutta pärjään nyt näiden taimien kanssa ihan hyvin kunnes niiden on aika siirtyä parvekkeelle.

Että semmosta täällä on nyt touhuiltu. Taidankin lopetella tähän tällä kertaa ja jatkaa paria projektia, jotka ovat pahasti kesken. Ei muuta kun hyvää alkanutta viikkoa!

  
Voit myös tukea blogiani ostamalla blogiin liittyvästä verkkokaupasta itseni suunnittelemia kivoja tuotteita.

Huonekasvit virkistyivät ja taimet kasvavat Read More »

Helmikuu lopussa ja aika laittaa huonekasvit kuntoon

, , , , ,

Helmikuu on muutaman päivän päästä ohi ja katse on kevättä kohti. Viikonlopun aikana tuli plussakelit, ja lumet ovat alkaneet sulaa hirvittävää tahtia. Kaikki tiet ovat todella liukkaita tällä hetkellä ja jalankulkuväylät myös. Ei tarvitse paljon lenkille lähteä luitansa katkomaan. Hyvä syy siis siistiä hieman kotia ja laittaa huonekasvit kuntoon.

Huonekasvit kuntoon helmikuun aikana

Otin itseäni niskasta kiinni ja laittelin jotkut huonekasvit kuntoon. Joidenkin kasvien kohdalla se oli todella akuuttia. Esimerkiksi olin vetkutellut umpinaiseen ruukkuun istutetun muulinkorvan uudelleenistuttamista jo varmaan kuukauden. Sain sen jokin aika sitten roskalavalta, ja tajusin, että sehän oli istutettu aivan ”väärin”. Nyt se saisi uudet mullat ja sellaisen ruukun, että sitä voi kastella kunnolla. Kaivelin kasvin ruukusta pois ja sen juuret olivat hieman kärsineet. Jotenkin olin kuvitellut, että liikakastelin sitä, mutta asia olikin päinvastoin. Ruukussa oleva multa oli todella kuivaa. Eihän siinä mikään kasva!

Tässä se mitä muulinkorvasta jäi jäljelle.

Näissä kasvien istuttamisasioissa on kahta eri koulukuntaa. Toiset istuttavat umpiruukkuihin ja toiset reikäpohjaisiin. Itse kuulun jälkimmäiseen. Umpiruukuissa kasvavien kasvien kastelua on todella hankala hallita. Tietysti altakasteluruukkukin on umpiruukku, mutta ylimääräinen vesi valuu aina sinne pohjalle, kun kasvia kastelee, ja juuret saavat happea kasteluröörin kautta. Jos kasvi on istutettu täysin umpinaiseen ruukkuun, ylimääräinen vesi ei pääse mihinkään, vaan se jää ”lillumaan” juurille. Se voi myös tappaa kasvin. Multaan muodostuu pohjalle hapettomia kohtia, jotka sitten mädättävät kasvin juuriston. En käy tätä nyt enempää avaamaan, mutta selkeästikin muulinkorvani kaipasi ruukun vaihtoa.

Innostuin saniaisista nyt niin paljon, että hankin niitä lisää… en tietoisesti, mutta kun sattu vaan tulemaan kohille. Kävin eräs päivä hakemassa K-Raudasta kalustepyöriä joitain projekteja varten, ja heillä oli siellä viherkasveissa alennukset päällä. Ostin sieltä yhden Boston-saniaisen lisää.

Olen pistänyt merkille, että näissä saniaisissa ei ole ollut mitään öttiäisiä. Ei ole kirvoja, ei vihannespunkkia, ei ripsiäisiä… kun niitä kastelee alta päin, ei ole myöskään harsosääskejä. Aloitin nyt saniaisten kastelun altapäin. Katsellaan mitä siitä tulee.

Yritin etsiä lisätietoa saniaisesta niin kuin aina pitääkin etsiä. Tämän suojamuoveissa oli tarra, jossa sanottiin sen olevan Nephrolepsis Pinnatum. Voikohan näihin oikeasti edes luottaa? Pinnatum on kultaköynnökseen viittaava nimi ja Nephrolepsis on saniainen. Hakutermeillä löytyi jompaa kumpaa. Googlen hakutuloksilla ei löytynyt yhtään tällaista kasvia, eli se on todennäköisesti nimetty väärin tässä tarrassa. Onhan nyt ihan eri asia olla saniainen tai kultaköynnös.

Kävin perjantaina, Foxyn syntymäpäivänä, vielä Litukassa, ja en vaan pystynyt ohittamaan heti sisääntulon vieressä olevaa kasvivalikoimaa. Siinä oli kolmesta eri saniaisesta koostuva istutus. Tai, sanikka taitaa olla oikea termi näille. En ollut tällaisia aikaisemmin nähnytkään. Siitä se sitten lähti mukaan. Litukassa kun ei ole enää sellaista kunnollista käärinpaperia, niin ostin tämän kuljettamiseen termokassin, joita löytyy pakastetavaroiden vierestä. Toivottavasti ei paleltunut matkalla kotiin.

Jaoin nämä omiin ruukkuihinsa sunnuntain aikana, kun oikein innostuin kasveja hoitamaan. Toivottavasti pysyvät hengissä. Ainakaan en sumuttele näitä yhtään. Edellisen kerran kun ostin monta saniaista, niin tapoin ne kaikki. Ensinnäkin, laitoin ne akvaariovalaisimen alle. Niiden lehdet kärvähtivät… kaikki. Ne eivät toipuneet siitä sitten mitenkään. Nämä eivät tarvitse ”niin paljon” valoa, että ne viihtyisivät akvaariovalaisimen alla. Kyseessä siis sama valaisin, jota käytin hydrotomaatin kasvattamisessa. Minun pitää siirtää saniaiset kauemmaksi ikkunasta jo nyt, kun päivä alkaa pidentyä.

Pteris Cretica , Siipisanikka Albolineata

Eikö olekin kaunis kasvi!

Samaisesta saniaishässäkästä irtosi tämäkin ihanuus, ilmeisesti jokin Raunioinen.

Rakastuin tässä kasvissa lehtiin. Itse asiassa, saniaiset ovat suosikkikasvejani. Pitääkin tehdä yksi projekti loppuun niin saa nauttia saniaisista sitten vieläkin enemmän.

Asplenium dimorphum "Parvati" / Raunioinen "Parvati"
Asplenium / Raunioinen

Sain minä sunnuntaina pari uutta kasviakin paikallisen Facebookin roskalavalta. Nimittäin Neulavehkan (Rhaphidophora) ja Aarnipeikonlehden (Monstera adansonii). Täytyy sanoa, että tuon aarnipeikon kanssa on ollut oikein kunnon vääntöä, miksi en saa sitä kasvamaan kämpässäni. En kerta kaikkiaan ymmärrä. Tietysti jos kaikki olosuhteet ovat väärin niin sitten taitavat olla. Kaikki taimet ovat kuolleet, mitä olen yrittänyt kasvattaa. Nyt sain niin jämäkät taimet, että jos ei lähe kasvamaan ni sit ei lähe mikään!

Olin niin täpinöissäni, että istuttelin muitakin kasveja uusiin ruukkuihin ja vaihtelin parin kasvin mullat. Nyt huonekasveja alkaa olla sellainen määrä, että pitää ihan tehdä suunnitelma missä ne mahtuisivat kasvamaan. Osan voi toki lahjoittaa pois. Näille pitää myös hankkia jostain koristeruukut. Tai sitten vaan virkkaan sellaiset. Ei niitä voi noinkaan jättää. Istutusruukut ovat todella rumia.

Olen alkanut istuttaa huonekasvit jälleen multaan, ja sen kyllä huomaa. Kun kasvit kastelee, niin kämppään tulee sellainen maahinen tuoksu. Myös harsosääsket ovat palanneet. Ne ovat sitten niin ärsyttäviä ettei ole muuta. Noh, kuuluu harrastukseen, ei voi mitään. Ne ovat onneksi niin typeriä, että tulevat lentelemään tähän tietokoneen ruudun eteen, niin ne on myös helppo siitä pyydystää. Ei ne mitään viattomia pikkukärpäsiä ole… ne tunkeutuvat nenään ja syövät ruukuissa kasvien juuret.

Peikonlehti on avannut nyt sen uuden lehden. Se on kyllä todella upean näköinen, vaikka siinä ei olekaan älyttömästi reikiä. Tai, eihän siinä ole yhtään reikää. Mikäköhän sillä nyt on, että tulikin tuollainen tavallinen lehti? En ole varmaan antanut sille tarpeeksi vettä ja ravinteita. Ja tämä pitäisi vielä pätkiä pienemmäksi jossain vaiheessa. Ei millään raaskisi, mutta pakkohan se on. Tiesitkö, että tästä samaisesta peikonlehdestä on tehty tämän blogin nimikkokuvake, eli logo?

Viime viikolla kuului kevään ensimmäinen titityy. Se oli musiikkia korville. Tai tarkemmin ottaen se laulu oli ti-tyy-ti-tyy-ti-tyy. Ilmeseisti se oli sellaisen talitintin laulua, joka ei osaa vielä täydellistä titityytä vetää. Noh, pariinkin otteeseen olen linnunlaulua kuullut ulkona ollessa ja se on mahtavaa. Kevät tulee!

Paikallinen kyläbaari (Bar Kenguru) järjesti takapihallaan alppicurling-tapahtuman, jossa käväisin pikaisesti ottamassa muutamia kuvia. Tapahtuma oli todella hauska, ja oli mahtavaa katsella kuinka kisailijat nauttivat siitä.

Olen nyt saanut vähän laitettua kotia kauniinpaan kuosiin mutta paljon on vielä tehtävää. Jatkan niitä sitten jossain vaiheessa. Ei vaan meinaa aika ja rahkeet riittää kaikkiin hommiin. Kädet eivät kipuile onneksi enää ihan niin paljon, ja pystyn sentään jotain välillä tekemään. Imurointi esimerkiksi onnistuu ihan hyvin jo.

Tavaroiden kantelu onnistuu jo ihan kivasti, että saan vietyä edes roskia pois. Koti näyttää jo heti siistimmältä kun on saanut suurimmat roskat pois. Niitä jostain syystä kerääntyy. Tarkoitan roskilla pahveja, muoveja ja muita lajiteltavia asioita. Käyn tyhjentämässä lajiteltavat roskat niille tarkotettuihin suuriin kontteihin tuossa lähikaupan luona. En vie niitä omaan roskakatokseen.

Pääjäässä.com-kauppa!

Olen lisännyt tänne blogiin nyt sen kaupan, josta on ollut aikaisemmin puhetta. Kaikki tuotteet ovat itseni suunnittelemia, ja työstän ne myös. Tarkoitus on luoda huonekasviaiheisia kivoja värikkäitä tuotteita, joiden myynti sitten supporttaisi tätä toimintaa. Olen jo tehnyt myyntiin joitain kesäisiä T-Paitoja ja pipoja. Painatukset tehdään sitten kun tilaus tulee, eli niitä ei ole valmiina hyllykössä. Käyhän kurkkaamassa valikoimaa. Kiitos jo etukäteen kun/jos tuet toimintaani!

Kauppa-toiminta pysyy pienimuotoisena, koska pääpaino on toisessa verkkokaupassa, jonka omistan. Tästä syystä muun muassa maksuvaihtoehdot täällä ovat paljon rajoitetummat kuin toisessa verkkokaupassa. Koska kyseessä on yritystoiminta, en voi ottaa vastaan esimerkiksi mobilepay-maksuja henkilökohtaiselle tililleni, vaikka ne olisivatkin niin käteviä. Kaikki menee nyt toistaiseksi tilisiirron ja/tai PayPal-vaihtoehdon kautta. Yritän etsiä tähän muitakin vaihtoehtoja.

Ei tässä muuta tällä kertaa kun hyvää viikon alkua, ja nautitaan vielä hetki helmikuun loskakeleistä. Ylihuomenna on muuten karkauspäivä. Onko sinulla joku, ketä kosia, ja tiedät, että hän vastaa kieltävästi? Siinä on oiva tilaisuus hankkia itselle hamekangas! Tästä YLE:n artikkelista selviää, mistä karkauspäivässä on kyse.

  

Helmikuu lopussa ja aika laittaa huonekasvit kuntoon Read More »

Joulu pois – tervetuloa kevät

, , , , , , ,

Kohta on jo kevät, enkä jaksanut enää odotella milloinka mahtaisin olla valmis ottamaan joulukuvia, niin siivosin joulukoristeet pois. Katsellaan sitten loppu vuodesta asiaa uudelleen. Nyt olisi kyllä ollut oikein mukava ajankohta ottaa niitä kuvia, koska valoa alkaa riittää päivisin ihan mukavasti. Tälläkin hetkellä (su:na klo 11.30) on aivan valoisaa ulkosalla, vaikka taivasta peittääkin pilvipeite. Tänään on muuten se päivä, kun Suomeen valitaan uusi presidentti. Ei kun sitä odottelemaan.

1.2.2024 hurrikaanimainen myrsky Norjassa

Sääasioiksihan nämä kirjoitukset usein menevät, ja nyt oli jotain draamaa oikeasti tiedossa. Norjan luoteisosassa oli 1.2.2024 nimittäin hurrikaanimainen matalapaine, joka oli siirtymässä Suomen pohjoisosan päälle. En kyllä muista, että oman elämäni aikana olisi mitään vastaavaa ollut. Tavallaan aika pelottavaakin. Asiasta ei ollut mitenkään ihmeemmin juttua medioissa. Ilmatieteenlaitoksen meteorologitkaan eivät hirveemmin asiasta puhuneet uutislähetyksissä, mikä oli harvinaista. Tilanne oli kuitenkin todella vakava, ainakin Norjassa. Otin muutamat kuvankaappaukset talteen kun tilanne oli päällä, niin sanotusti.

Ei tuo kovinkaan yleistä ole, että saamme punaisella varoituksella olevia säätiloja. Nyt sellainen laitettiin ”käsivarren alueelle”, ja uutisten mukaan sinne menevä tie jopa suljettiin. Tuo myrsky ei yltänyt tänne minun leveleille asti, vaikka siitä ylsi melkoisia tuulia tänne kuitenkin. Meillä tuulet olivat jotain 15-20m/s luokkaa, puuskissa. Färsaarilla oli mitattu tuulenpuuskia, jotka olivat jopa 69m/s! Huurikaanissa se raja menee siinä 33m/s kohdilla. Että silleen! (Iltalehden artikkeli asiastatoinen Iltalehden artikkeli asiasta)

Kävin ennakkoäänestämässä 2.2. Vaihtoehdot olivat Aleksander Stubb ja Pekka Haavisto. Molemmat ovat hyviä, mutta toinen piti valita, ja niin valitsin. Yritin suoriutua tehtävästäni nopsaan jotta pääsen kotiin lämpimään.

(kuva käsitelty jälkikäteen)

Joulukoristeet pois

Myrskytuulien laannuttua päätin laittaa joulukuusen koristeet pois. Kevät saa nyt puolestani tulla, ja jotenkin taas tässä taitaa käydä niin, että jotain on laitettava kasvamaan. Niistä sitten joku toinen kerta lisää. Tuntuu vaan usein siltä, että mikään ei oikein mene suunnitelmien mukaan, niin kuin ei tämä joulukoristeasiakaan. Oli tarkoitus siivota kämppä sellaiselle tasolle, että siitä voi ottaa kuvia, sisustuksellisia joulukuvia siis. Kyllästyin itseeni ja siivosin joulukoristeet pois. Otin viimehetken kuvat muistoksi seuraavaa kertaa varten.

Nyt pääsi käymään sillä tavalla, että en pura kuusta pois lainkaan, vaan jätän sen olohuoneeseen ”metsän jatkeeksi”. Se saa uuden paikan. Päätin nimittäin vaihtaa hieman järjestystä täällä olohuoneessa ja kuusen takana oleva ladonovi siirtyy alkuperäiselle paikalleen keittiön kulkuaukon kohdalle. Siinähän se oli alunperinkin akvaariota suojaamassa, mutta silloin se oli keittiön puolella. Nyt se tulee olohuoneen puolelle. Noh, katsotaan miten saan tavarat mahtumaan. Tällä hetkellä siivo on todella kauhea, niin kuin uskoa saattaa. Taas hyllynpaloja siirtyy ja niin edelleen. Olohuoneen ikkunan eteen tulee kahden laatikoston levyinen ”taso”, johon saan huonekasvit hyvin mahtumaan.

En ole viritellyt uusia taulujakaan, joita esittelin Vuoden viimeinen päivä-postauksessani. Potkaisin vahingossa kolmannen vielä pahvirullassa olevan julisteen sohvan alle perimpään nurkkaan, enkä saa sitä pois ennen kuin olen siirrellyt huonekaluja. Noh, uuden järjestyksen myötä saan pahvirullan ongittua sohvan alta pois. Täytyy laittaa juliste heti kehyksiin.

Näin se taas tämäkin kevät alkaa sisustamisella! Joka vuotinen riesa näemmä. Jospa nyt saisin tämän romukasan aisoihin. Pitää käydä hankkimassa lisää renkaita hyllyköiden alle. Olen jo kahteen hyllykokonaisuuteen lisännyt renkaat alle. Koska harrastan niin paljon kaikkea käsillä tekemistä, tarvitsen paljon säilytystilaa. Siitä syystä olen hankkinut hyllynpaloja, joihin on sitten kätevää laittaa tavaroita säilöön. Tämä tosin alkoi jo edellisestä asunnostani, jossa minulla ei ollut juurikaan säilytystilaa. Tähän nykyiseen asuntooni muuttaessa toin kaiken sen tavaran mukanani tänne, ja vielä muutakin lisää. Toin tänne myös yritystoimintani, joka vie yhden huoneen, ja vielä vähän muutakin täällä. En esimerkiksi tee tietokonehommia työhuoneessani lainkaan, vaan läppärillä täällä muualla asunnossani. (kuva hyllykokonaisuudesta vuodelta 2015)

Tavarat piti aikoinaan suojata myös lemmikeiltä, joita minulla tuolloin oli. Kissoilla kun oli tapana hyppiä hyllyillä miten lystää. Tosin vanhemmiten eivät enää ihan niin paljon kuin nuorempana. Sitä paitsi, Uuno oli todella kiltti eikä pudotellut tavaroita, toisin kuin Spede teki. Spede oli siinä suhteessa oikea riiviö! Foxy-koira oleili tietysti pääosin lattialla (tai sohvalla). Minulla oli myös akvaario joka pystyi olemaan ainoastaan tietyssä paikassa asuntoa. Halusin sen olevan jonkunlainen tunnelmanluoja myös. Mutta, nyt lemmikkejä eikä akvaariota enää ole.

Olen pistänyt merkille omalla kohdallani, että heti kun alkaa jotain kikkailemaan sisustuksen kanssa, asiat menevät pieleen. Sama koski aikoinaan akvaarioharrastustakin. Ei olisi pitänyt tehdä tiettyjä asioita, tai ainakin olisi päässyt paljon helpommalla. Haluan nyt vähän yksinkertaisempaa elämää. Samasta syystä hydrotomaattikin sai lähteä ennen joulua pois. Nyt pitää vähän rauhoittua ja malttaa mielensä. Olen käyttänyt alku vuodesta paljon aikaa neulomiseen, koska siinä samalla saa ajatella asioita halki. Nyt on vain pakko avata silmät ja jatkaa siitä mihin on jäänyt.

Strömsö-villapaidan kaarroke 9.2.2024

Olen minä saanut herkutellakin! 5.2. oli Runeberginpäivä, ja tähän aikaan vuodesta saa Lidlistä todella herkullisia Deluxen runebergintorttuja.

Runebergintorttu, kuva: 28.1.2024

Kevät näkyy huonekasveissakin

Manailin jokin aika sitten kun peikonlehteni oli surkastuttanut uusimman lehden ennen kuin se oli edes ehtinyt aueta. Päädyin siihen tulokseen, että se oli saanut viimaa parvekkeen oven alta. Olen sittemmin suojannut peikkoa ilmavirtauksilta, ja aionkin siirtää sen toiseen paikkaan. Nyt tänään kuitenkin huomasin, että sehän olikin tehnyt uuden lehden! Milloinkahan mahdan oikein saada aikaiseksi peikon pätkimisen, tai mitenköhän se oikein edes onnistuu, jos se tekee koko ajan uusia lehtiä?

Tammikuun lopussa oli muutama todella kaunis ja aurinkoinen päivä. Tänäänkin aurinko vielä näyttäytyi kun päivä eteni. Siitäköhän se johtuukin, että peikonlehti teki heti uuden lehtivarren? Saattaa vaikka ollakin. Pitääkin vielä miettiä peikonlehden siirtoa. Kesällä se ei kyllä tule saamaan tuossa kohtaa valoa. Noniin, taas meinaa ajatukset karata. Ei kun takaisin Tellukselle!

Kuva: 6.2.2024

En ole vielä ehtinyt siirtää muulinkorvaa uuteen ruukkuun. Yritän tehdä sen tänään. Se ei nimittäin tykkää olla tuossa umpinaisessa ruukussa, jossa sen sain. Yhtään ei kyllä huvittaisi alkaa sotkemaan taas kun on juuri saanut imuroitua kämpän. Mutta ei kai siinä muukaan oikein auta. Kuva on sen verran vanha, että olen jo ottanut jouluverhot alas! Sen olin hoitanut ajat sitten.

Kuva: 26.1.2024

Mietin myös edellisessä artikkelissani, mitä saniaisia minulta oikein löytyy. Pistin erääseen suosittuun Facebook-ryhmään tiedustelun, ja sain sieltä vastauksen aika nopeastikin.

Eiköhän tässä ollut ihan tarpeeksi tällä kertaa. Aloitan ainakin presidentinvaalien tulosten tuijottamisen, jos mitään. Jännittävää vaali-iltaa kaikille ja kohta alkavaa uutta viikkoa!

  

Joulu pois – tervetuloa kevät Read More »

Nyt se syksy alkoi

, , , , , , ,

Heräsin tänään sateen ropinaan ja vettä näyttää nyt piisaavan ihan urakalla koko aamupäivän. Ulkona näyttää siltä, että syksy on alkanut. Sateen loppumista odotellessa on mukavaa kirjoittaa vaikka blogia!

Manipuloitu kuvakaappaus Ilmatieteenlaitoksen sivulta

Kulunut viikko on ollut vielä todella lämmin. Eilenkin mittari kipusi täällä Kaakkois-Suomessa +19C asteeseen. Ihmiset ovat liikkuneet fillareilla T-paita päällä ja sortsit jalassa. En muista kyllä ihan tällaista tapahtuneen elämäni aikana, vaikka todennäköisesti lämpimiä syksyjä on ollut aikaisemminkin. En vain muista sitä. Sähkökruiserilla ajaminen tosin vaatii vaatetusta, koska siinä käy aina jonkunlainen viima. Nyt olisi sopiva aika siivota kaapeista kesävaatteet pois. Laitankin asian TODO-listalleni.

Kävin viikko sitten moikkaamassa vanhoja luokkakavereita, kun meille oli järjestetty illanviettoa paikalliseen uskomattoman upeaan ravintolaan, Sulaan. Ravintolan omistaa Jussi, joka oli myös meidän luokalla. Sää oli ihan niin kuin nyt, karmea, mutta se ei haitannut meidän viihtymistä lainkaan. Ravintola oli suljettu tältä vuodelta, ja se aukeaa jälleen ensi kesäksi. Pitää joskus käydä kuvaamassa sitä paremminkin ja esitellä se omin sanoin muillekin. Sula on todella upealla paikalla Vuoksen rannassa. (Tutustu Ravintola Sulan www-sivuun tästä). Jussilla on myös saunalautta, joka risteilee Vuoksella läpi vuoden. (Linkki saunalautan sivustolle tässä). Lisäksi Vuokseen on mahdollista mennä kellumaan tähtitaivaan alle vaikka keskellä kovinta pakkasta.

Harri soittelee pianoa.

Koska käteni ovat vielä todella kipeät ja jäykät, olen jumpannut niitä neulomalla villasukkia. Saas nähdä kauanko näiden valmistamiseen menee aikaa, kun en pysty täydellä teholla niitä neulomaan. Nämä ovat tulossa lahjaksi, mutta kiirettä niiden valmistumiseen ei onneksi ole.

Olen saanut kuluvalla viikolla ihastella kukkivaa kiinanruusuani. En muista, että siinä olisi koskaan ollut kolmea nuppua yhtä aikaa. Nyt on! Tosin yksi niistä ehti jo tippua kuvan ottamisen jälkeen, siis tuo mikä on avannut nuppunsa. Sitä en vielä ymmärrä miksi se tiputtaa kukat miltei heti kun ne ovat avautuneet. Olen nähnyt joillakin kiinanruusuja, joihin tulee siemenkodat kukkimisen jälkeen.

Ensimmäistä kertaa yhtäaikaa kolme kukkaa kiinanruusussa.

Sitten on tämä isäni kiinanruusu. Se on ollut ihan täynnä nuppuja koko syksyn. Epäreilua! Tässä taitaa olla pientä kiinanruusukateutta havaittavissa. Noh, omassani on enemmän lehtiä. Olkoon se ylpeydenaihe sitten omalla kohdallani. Isä leikkasi keväällä kiinanruusua aika rajusti, niin jostakin taas luin, että se tekee kukat saman vuoden oksiin. Eli, kun se leikataan, niin se myös haaroittuu ja tekee uudet oksat leikatun oksan päähän. Niihin ne kukat sitten tulevat. Itse leikkasin tasan neljä oksaa omasta kiinanruususta, niin siitäkin johtuen omaan kiinikseen ei tule enempää kukkia, kuin mitä nyt on jo nähty. Sitä en tiedä tekeekö se samoihin oksiin vielä uudet.

Isän kiinanruusun nuppu.

Vanhempieni olohuoneen kukkahyllyköllä kukoistaa myös Saint Paulia. En tiedä tarkalleen, eikä kukaan varmaankaan muista, mitenkä kauan tämä on meillä ollut. Joka vuosi se suurin piirtein tulee ruukusta ulos. Eli, jos joku haluaa tästä pistokkaita, niin laittelepas minulle vaikkapa viestiä asiasta. Voin muuten antaa tuosta kiinanruusustanikin pistokkaita. Yleensä heitän ne roskiin, kun niitä ei kukaan oikein halua.

Mainitsin aikaisemmassa blogipostauksessa (Hidasta elämää vietetty koko syyskuun alku), että olen istuttanut peikonlehden väärin. Muistinpas ottaa siitä väärin istutetusta peikosta kuvan, ja miltä sen lehdet näyttävät jos sitä vaikkapa kääntelee kesken kasvamisen. On kyllä niin hirveän näköinen rehu, että pilkkeeksi menee ja eikun istutus uudelleen. Lehdet sojottavat mihin sattuu, ja osa on ihan kippuralla. Onneksi pistokkaita voi ottaa syksylläkin, eikä minun tarvitse odottaa kevääseen asti tämän elvyttämistä.

Minulla on myös kitumassa siemenestä istutettu peikonlehti, jonka pitäisi olla ihan se jättiversio, Monstera Deliciosa. Se on kitunut todella pahasti, ja oli vähällä etten saanut sitä pelastettua ripsiäisiltä. Se piti viedä vessaan joksikin aikaa. Vahdin sitä joka päivä ja tässä on kaikki mitä siitä on jäljellä. Ei paljon naurata! Pitää alkaa virittelemään näille kasvivaloja taas kun syksy on jo näinkin pitkällä. Päivät ovat nimittäin tällä hetkellä jo lyhyemmät kuin pimeä aika. Muutos on tapahtunut ihan muutamien päivien sisällä. Tällä hetkellä päivän pituus on 11h 33min, eli noin tunnin vähemmän kuin viikko sitten.

Mahtaakohan tähän tulla lehtiä lainkaan?

Parveke syksykuntoon

Olen saanut aikaiseksi aloittaa parvekkeella syyssiivouksen. Aloitin siivouksen ottamalla parvekkeelta sohvanpäälliset ja tyynyt pois, sekä pavilijongin kattopaneelin. Olen pohdiskellut jonkin aikaa, että taidan sittenkin poistaa vesiaiheen parvekkeelta, koska se ei vaan sovi tuonne, ainakaan sellaisenaan. Palju on todella suuri, eikä sitä meinaa saada mitenkään sinne asettumaan kauniisti. Jospa tekisin siitä ensi kesäksi hyötykasvimaan tai kukkapenkin. Pitää vielä miettiä asiaa, mutta sillä välin aion purkaa sen taas atomeiksi.

Lahjoitin paikalliselta FB-roskalavalta saadun kelapöydän pois. Sekin oli aika suuri elementti parvekkeelle, ja siihen kerääntyi lähinnä roipetta. Olen nyt päättänyt järjestellä kaikki istutustarvikkeet ja sen semmoiset yhteen kaappiin, joka tulee olemaan eteisessä. Siirrän keittiöstä korkean kaapin vessanovea vastapäätä olevaan turhaan nurkkaukseen, ja siitä nurkkauksesta keittiöön kaapin tilalle kuivausrummun. Sillä ei ole väliä missä se oikeasti onkaan, ja se voi hyvin olla keittiössäkin. Ihan sama! Saisi aloittaa kaapin järjestelyn uudelleen, ja laitettua sinne kaiken pikkutavaran, jota on kertynyt parvekkeelle.

Keli alkoikin poutaantua ja nyt olisi hyvä aika käydä viemässä vaikkapa roskat. Taidankin tästä aloittaa päivän touhut ja jatkaa sitten syksyn fiilistelyä myöhemmin lisää. Tarkoitus on käydä jossain vaiheessa vielä kuvaamassa syksyn etenemistä täällä Imatralla. Toivottavasti maisemat alkavat kohta olla kuvattavassa kunnossa. Tässä kuitenkin muutama kuva kolmelta edelliseltä päivältä, jotka olen ottanut keittiön ikkunasta, sekä yksi syksyinen kuva vanhempieni läheltä, jossa villiviini on kiivennyt haavan runkoon.

Syksy näkyy villiviinistä

Sattui tähän kolmen päivän sisään yksi kauniskin päivä. 29.9. oli hurja sumu heti aamusta ja keli pysyi hyvin kosteana koko päivän. Tämä aamu alkoi pilvisenä ja sateisena. Pilvikerros on selkeästi todella paksuuntunut, ja kotona pitää päivälläkin käyttää jo valoja, jos aikoo vaikkapa neuloa jotain.

Ja ei taida olla päivääkään milloin Facebookista ei tulisi jotain muistoa rakkaasta edesmenneestä Foxy-hauvelista. Eilinenkään ei ollut poikkeus, ja jaoinkin omalla seinällä ihanan kuvamuiston, jossa Foxy istuu parvekkeella sohvalla auringosta nautiskellen parvekkeella kasvavien kukkasten keskellä. Toinen kuva kertoo myös siitä kuinka laitoin aina parvekkeen meille kaikille, en vain itselleni. Tärkein asia oli se, että lemmikit viihtyivät siellä. Näiden 29.9.2014 otettujen kuvien myötä toivotan kaikille oikein hyvää viikonloppua ja alkanutta syksyä!

Foxy oli tuonut lelunkin parvekkeen penkille.
Foxy kävi makoilemassa parvekkeella omia aikojaan kun ovea pidettiin auki.

Nyt se syksy alkoi Read More »

Hidasta elämää vietetty koko syyskuun alku

, , , , , ,

Syyskuu on jo kohta puolessa välissä ja minulla on vieläkin nivelet kipeät. Haluaisin haukkua koko terveydenhuoltojärjestelmän, mutta se tuskin auttaisi mitään. Onneksi pääsen ensi viikolla fysioterapeutin vastaanotolle, jos hän voisi vaikka auttaa minua jotenkin, kun lääkäreiltä ei saa apua. Tämä nivelten kipuilu on haitannut koko kesän tekemisiäni niin paljon, etten tännekään juurikaan kirjoittele, enkä paljon saa projektejakaan tehdyiksi. Parvekekaan ei ole laitettu kuntoon, vaikka kesä on jo miltei ohi. Olen nyt ostellut kaiken maailman rannetukia, josko niistä olisi yhtään mihinkään apua, ja kyllähän ne vähän auttavat. Kunpa vaan selviäisi syy, miksi tässä näin karseassa kunnossa ollaan. Mutta se siitä, ja kuulumisiin.

Inhottaa aika paljon tuo parveke, kun en ole sitä saanut siistittyä kokonaan. Kaikki oli ihan hyvällä mallilla, mutta sitten se vaan tyssäsi. Nyt en käy siellä juuri lainkaan, vaikka pitäisi käydä kastelemassa vaikkapa kukat. Sitten kun on vielä ollut pari aika tuulista päivää, niin on suoranainen ihme, että mitään ei ole rikkoutunut. Pelargonia kaatui kyllä tuulessa suoraan vesiaiheen ”Foxy”-koristeen päälle, mutta se kesti ehjänä. Pitää kait tuoda se jo kohta sisälle. Onneksi vesiaihe ei ole käytössä koska sen vesisäiliöön olisi mennyt peargonian kaatumisen takia multaa ja kasviroipetta.

Maissit lakosivat kovassa tuulessa mutta kävin sitomassa ne kiinni myöhemmin. Niiden juurelle istutettu persilija kasvaa ihan hyvin.

Ihan hävettää tuo edellinen kuva, ja mitä roipetta siinä näkyy. Kuvassa on esimerkiksi roskaämpäri, johon lakaisen kaikki koivun siemenet. Olisi syytä kiinnittää huomiota kuvien ottamisen yhdeydessä vähän enemmän estetiikkaan, mutta minkäs teet. Ei tähän hätiin muutakaan saa.

Harvemmin sitä tulee enää syyskuussa istuskeltua parvekkeella, vaikka kelit ovat päivällä todella lämpimiä. Olen ajatellut purkaa kaikki tekstiilit hyvissä ajoin partsilta pois, etteivät ne homehdu. Puusohvan pehmusteen vien häkkivarastoon, samoin pavilijongin seinät. Kehikon jätän pystyyn, sitä tuskin tarvitsee purkaa talveksi. Siihenhän voisi viritellä jotkut kivat kausivalot, joita minulta löytyykin jo tuolta entuudestaan.

Lämmintä keliä tiedossa myös seuraaviksi päiviksi (21-22C). Kuvakaappaus: Ilmatieteenlaitoksen sivuilta.

En ole jotenkaan saanut pidettyä lahjaksi saatua keijunmekkoa kauniina. En tiedä mitä teen väärin. Olen lannoittanut ja kastellut sitä ihan säännöllisesti koko kesän. Taidan purkaa sen jo pois tältä kesältä.

Parveke ei ole niitä helpompia paikkoja kasvattaa yhtään mitään. Nyt vielä tänä kesänä parveke täyttyi koivun siemenistä, niin kaikki näytti niiden jäljiltä ihan kamalalta. Niitä satelee jatkuvasti sinne lisää. Tilanne on aivan toivoton. Täytyy jälleen kerran miettiä parveketta uudelleen, että tuollaiset asiat saisi sieltä hoidettua pois, jos on tarve.

Suikeroalpi alkoi viihtymään parvekkeella.

Pitäisi vaan raaskia heittää tavaraa roskiin! Jotenkin takaraivossa on aina sellainen ajatus, että kun jotain heittää pois, niin hetken päästä sitä sitten tarvitsee. Nytkään en voi olla yhtään varma, kasvattelenko parvekkeella ämpäreissä enää koskaan mitään. Minulla on ihan kivojakin muovisia ruukkuja, missä paprikat ja tomaatit voisivat kasvaa. Miksi siis säilyttämään vanhoja muoviämpäreitä? Olen joitain jo viskannutkin pois, kun nehän menevät ajastaan myös rikki. Olen keksinyt myös keinon, kuinka niitä voi pestä kerrostalossa menemättä ulos. Pesuveden voi kaataa suodatinkankaan läpi, niin kaikki multa-aines, ynnä muu, jäävät siihen kankaaseen. Veden voi sitten kaataa viemäriin ja kuivasta suodatinkankaasta voi rapisuttaa kaiken hiekan pois. Samaa menetelmää käytän, jos pitää kastella huonekasvit kunnolla.

Kävin hetki sitten kurkkaamassa parveketta ja maissin tilanteen, niin sehän kukkii! Mitä ihmettä? Ei se kyllä ehdi mitään tähkää tehdä kun syyskuu on jo näinkin pitkällä. Se tarvitsee enemmän lämpöä ja vieläpä pölytyksenkin. Pölytys onkin varmaan se ongelma, mihin tämäkin kaatuu. Mutta, tarkoitushan ei ollut kasvattaa maissia edes tähän pisteeseen asti, vaan ihan koristeeksi. Annan sen siis pönöttää tuossa… jospa joku lintu kävisi syömässä siitä tuon kukan.

Täytyy tehdä uusi TODO-lista kun asiat muuttuvat ennen kuin niitä ehtii edes toteuttaa. Yksi asia ilahduttaa minua kuitenkin ja otan sen tyytyväisenä TODO-listaltani pois. Nimittäin, sain viriteltyä olohuoneen nurkkauksen siistimmäksi (artikkeli: 23.7.2023). Tämän kaltaiset hommat vaan siiryyvät pidemmälle kun en pysty kipeillä käsilläni oikein ”askartelemaan” mitään. Työt yritän hoitaa, niissäkin on toisinaan ongelmia. Teenhän myös tekstiilipainatuksia, niin se on aika lailla käsityötä.

Ainakin olohuonenen nurkkaus on nyt siistimpi kuin mitä se oli aikaisemmin. Lähtötilanne näytti kuta kuinkin tältä:

Jätin sen tarkoituksella virittelemättä hetkeksi, kun minulla oli kissat hoidossa. Tavarat vielä tuolla saattavat vaihtaa paikkaa, esimerkiksi, saatan siirtää maapallovalaisimen toiseen laitaan olohuoneen seinämää, ja saniaisen amppeliin.

Minulla on vino pino vehkoja, joille alkujaan tarvitsin kukkapöydän, ja olohuoneen nurkkaus olisi se paikka, jossa ne todennäköisimmin viihtyisivät. Sattumoisin olin säästänyt yhden pitkähkön liimapuulevyn ja metallijalat, joista sai tehtyä jonkunlaisen tason nurkkaukseen. Oli aikamoinen työ saada ruuvailtua kulmaraudat puurimoihin kiinni, mutta nyt se on tehty.

Seuraava TODO-listalta poistettava asia lienee viritellä olohuoneeseen kattolamppu takaisin. Tai, ei se nyt mikään kattolamppu varsinaisesti ollut, vaan tekemäni viritelmä kelopuusta. Kauhea hökötys. Sain apua serkulta, ja hän auttoi minua saamaan viritelmän alas. En tiedä onko siitä mahdollista saada koskaan yhtään siistimpää, vai hankkisiko vaan uuden valaisimen. Toki, valaisimia minulta kylläkin löytyy. Sitten on ihan eri asia, sopivatko tyylillisesti ne tänne olohuoneeseen.

Kelottuneet kepakot on nostettu jaloista pyörimästä tällä hetkellä television yläpuolelle. Kävi kyllä mielessä, jos ne olisikin jättänyt siihen roikkumaan. Vähän sahailisi parista kohtaa poikki ja laskisi ne alemmaksi seinustalla. Joka tapauksessa, ne sopivat paremmin seinustalle kuin kattoon. Kuvassa kaikki on näköjään vielä hieman sekaisin. Korissa on neulomistarvikkeita, tuuletin joutaa jo pois, Orno etsii vielä paikkaa… anopinkieli… ei saakeli mihin kuntoon sekin on mennyt!

TODO-listalta löytyy siis myös huonekasvit, tai lähinnä rupsahtaneet huonekasvit. Niitä on jonkin verran. Olen aktivoitunut huonekasvikanavien seurannassa, ja todennut useaan otteeseen, että on tullut opittua asioita aivan väärin. Ei kannata ihan kaikilta ohjeita ottaa vastaan, jos tieto on lähinnä sellaista, että ”kun aina ollaan tehty näin”-meininkiä. Tuurilla ne laivatkin seilaa.

Huonekasveista ainakin anopinkieli, yksi palmuvehka ja peikonlehti tarvitsevat akuuttia huomiota. Vaikka peikonlehti tekeekin uusia lehtiä koko ajan, se on istutettu aivan väärin. En vaan tiennyt, että senkin voi istuttaa niin sanotusti väärinpäin. Noh, nyt tiedän, ja osaan istuttaa sen oikein päin! Niille, jotka eivät tätä tiedä, niin peikonlehden ilmajuuret (”nystyrät”) kuuluvat olla kasvin tukikeppiä vasten, eli kasvin takana. Jos se istutetaan väärinpäin, sen runko ja lehdet kasvaa miten sattuu. (Katso ohjevideo TÄÄLTÄ kuinka peikonlehti istutetaan)

Noh, eiköhän tässä ollut jo ihan tarpeeksi tälle kerralle, niin lopettelen tältä erää tähän. Jos vaikka saisi tänään jotain muutakin vielä aikaiseksi.

Hidasta elämää vietetty koko syyskuun alku Read More »

Scroll to Top