Foxin kanssa Puntalassa 11.1.2014

Vuoden loppu 2013 oli todella kurainen, ainakin täällä Imatran suunnalla. Uudenvuodenaattona satoi suunnilleen vettä, ja vuosi 2014 alkoi myös vetisissä merkeissä… viikko sitten oli vielä vesikelit, mutta nyt on sitten jo pakkasta! Tämä tietää parempia ulkoilukelejä koiran kanssa. Ainoa haitta tietysti on, että jos kyse ei ole pikkupakkasista, niin ei sitä kehtaa koiraa viedä kovinkaan pitkäksi aikaa pihalle palelemaan. Foxi on nimittäin sisäkoira. Kymmenen asteen pakkanen ei ole vielää kovinkaan paha, kun kyse on sitkeästä koirarodusta… lähdimme siis Foxin kanssa päiväreissuun Puntalaan, josta hän on kotoisin.

Foxi on odottanut lumen saapumista pidemmän aikaa, vähän niin kuin itsekin 😉 Se pukkaa kuonollaan pienempääkin lumikerrosta, ja naukkailee samalla lunta suuhunsa. Lumessa tai vedessä peuhaaminen on Foxin lempipuuhaa. Teinkin vähän kaikkea näitä asioita mietiskellen sellaisen hankinnan, jota olen pidemmän aikaa jo suunnitellut. Tilasin Verkkokaupasta itselleni GoPro Hero 3-kameran, jota sitten testailin lauantaina ottamalla koirasta videota. Tässä on sitten YouTubeen laitettu videonpätkä Foxista.

Lue artikkeli / kommentoi

Imatralla ukkosti 27.6.2013

Tulin Imatrankosken suunnalta joskus viiden jälestä iltapäivällä, ja päätin hakea vanhempieni autotallista fillarini, joka oli siellä vielä juhannuksen jäljiltä.

Lähdin pyöräilemään Vuoksenniskan keskustaan, ja talutin Lakasentien korkean mäen ylös, sillä ilman lämpötila oli aika lähellä +30°C… ei pystynyt edes kokeilemaan olisiko mäkeä päässyt polkemalla ylös 😀 Kävelymatka ei ollut niin tuskainen mukavan pienen ilmavirtauksen takia.

Kun olin mäen päällä, olin lentää selälleen, kun näin miten upea ukkospilven reuna siinä koillis-/pohjoispuolella möllötti… siihen oli pakko jäädä patsastelemaan hetkeksi, ja kaivoin kassista kameran, tosin pokkarin, mutta siinä oli sitten video-ominaisuus.

Kuvasin pilviä tovin, kunnes selkänahka oli palaa, ja jatkoin fillarilla matkaa… terassille. Parin huurteisen jälkeen jatkoin matkaa määränpäähän, ja juuri ennen perillepääsyä alkoi ripsiä vettä.

Kauppareissu oli vielä heitettävä, satoi tai paistoi… ja jälkimmäistähän sieltä tietty oli odotettavissa. Pahimman sateen aikana olimme kaupassa mistään tietämättä. Saimme kaupasta tultuamme noin ämpärillisen sadevettä niskaan, ja lähdimme autoilemaan kotio päin. Auto oli kyllä pysäytettävä hetkeksi, kun sateelta ei nähnyt mitään, ja ikkunalasitkin menivät ihan huuruun. Kaivoin taas kameran esille, ja aloin kuvaamaan videota. Halusin käydä katsomassa, onko ”porukat” kastuneet terassilla, ja valitsimme ajoreitin sinne siis!

Porukka oli hieman hämillään veden määrästä, jota tielle oli kertynyt, mutta loppujen lopuksi siitä alettiin ottaa iloa irti!

Tein tapahtuneesta myös videon YouTubeen, ja sen voi katsoa vaikkapa tästä 🙂
Videossa on musiikki: Nanoman-Morning dawn, Nanoman-Retro

Lue artikkeli / kommentoi

Helisevänjoki Rautjärvellä

Tuttavani tuntevat minut puheliaana mimminä, mutta on joitan hetkiä, jolloin menen aivan sanattomaksi… tässä postauksessa kerron niistä asioista!

Kuivahkon sienestysreissun päätteeksi pääsin tuttavani, Riston, opastuksella tutustumaan Rautjärven seutuun, ja varmasti iso osa nähtävyyksistä jäi vielä katsomatta. Edellinen postaus päättyi Helisevänjoen rannalla olleeseen venekuvaan, ja tässä siihen hieman jatkoa.

Helisevänjoessa oli kuulemma vesi tänä vuonna erittäin korkealla. Kävimme myös joen ”lähteillä”, mutta se oli kasvanut hieman umpeen. Tässä kuitenkin eräältä sillalta otettu kuva yläjuoksuun päin.

Sillan toisella puolella olikin koski…

Tässä oppaani, Risto, seisoo kosken reunalla olevan betonilaatan päällä.

Tässä kyseinen silta, josta kuvia on otettu. Olen kuvaushetkellä betonilaatan päällä, jolla Risto seisoi edellisessä kuvassa.

Pakko oli vähän leikkiä kamerallakin kun oli niin otollinen tilaisuus… olisin leikkinyt enemmänkin, mutta ”yllättäen” jalusta jäi kotiin!
Kuvausvinkki: laita aukko (AV) mahdollisimman pieneksi, ja pidennä valotusaikaa (TV). Tämän kuvan Exif: ISO 100, f/20, 1/2sec. Muu ympärystä pysyy tarkkana, ja vesi menee ”soljuvaksi”. Suositellaan jalustan käyttöä!

Tässä koskesta YouTube-video!
[tube]c26xaiOb1pE[/tube]

Ihastelin jo edellisessä kuvauspaikassa kaikenmaailman korentoja, ja sen innoittamana Risto vei minut joen toiseen kohtaan. Saavuimme johonkin rantaan, jossa oli uimalaituri…

Istuin laiturilla hetken, ja näky oli uskomaton!

Oli aivan sama mihin suuntaan katsoi, kun vedenpinta kuhisi elämää. Oli vesikirppuja ja neidonkorentoja (Calopteryx virgo) silminkantamattomiin! Näin ehkä elämäni suurimmat sudenkorennot juuri tämän joen varrella. En edes löytänyt niistä tietoa korentowikistä.

Ja kuva yläjuoksuun päin…

Ja tässä video kyseisestä paikasta. Videolla voi nähdä sudenkorentoja, ja juuri nuo kaksi suurta!

Tässä on muuten linkki Rautjärven Wikipedian sivuille:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rautjärvi

Lue artikkeli / kommentoi

Lämmintä piisaa

Taas on aika kirjoitella joitakin päiväkirjamerkintöjä muistakin asioista kuin kasveista.

Kävimme Aatun ja Foxin kanssa pikauinnilla (tai koira ui, me emme) Rauhan rannalla lauantaina 25.7. ja jätimme reissun kesken, kun ukkonen alkoi jyrisemään. Noh, ei siinä auttanut kun kasata kamat ja lähteä takaisin Vuoksenniskan suuntaan. Päästyämme Aatun talolle, alkoi vettä sataa kuin saavilla olis kaatanut. Kerkesimme kuitenkin kuivana perille.

Illan mittaan sade kuitenkin laantui, ja päätin lähteä kävelyreissulle Vuoksenniskan keskustaan, ja mahdollisesti iltaoluelle Road Cafeeseen. Otin matkan varrelta muutamia kuvia pilvistä ja rikkaruohoista. Pääsin ravintolan kulmalle, ja huomasin, kuinka vesi tulvi tiellä. Se yleensäkin siinä kohtaa tulvii, mutta jotenkin siinä oli mielestäni poikkeuksellisen paljon kertynyt tällä kertaa vettä. Päätin siis ottaa siitäkin kuvan.

Joillakin autoilijoilla oli oikein mukavaa ajella edes sun taas jättilätäkössä, ja yhdeltä meinasi karata auto lapasistakin. Nuori kuski tosin jätti leikkimisen siihen – ihan fiksu teko. (Kyseinen auto ei ole seuraavassa kuvassa.)

Muuten sääolosuhteista:
On ollut melkoisen lämmintä viime päivinä, joka päivä noin +24C. Kostea ilma koko ajan, vaikka lauantain jälkeen ei ole juurikaan sadellut. Tänään on muutama yksittäinen tippa tullut taivaalta, mutta ei varsinaisesti niin, että olisi ulkona kävellessä kastunut. Nihkeetä vaan! Tämä kesä on ollut muutoinkin erittäin mukava ilmojen suhteen. On satanut sopivasti, että luonto on pysynyt vehreenä, ja kasvimaatakaan ei äitini pihalla ole tarvinnut juurikaan erikseen kastella. Viime vuoden sadekesään verrattuna tämä on ollut oikeaa nautintoa, hellepäiviä yms. Loppukesä tulee vietettyä varmasti tässä kotosalla, koska parvekekasvini tarvitsevat tällä hetkellä jokapäiväistä hoitoa (kastelua). Parvekkeeni on oikea laguuni, jossa on mukavaa istuskella vaikkapa lueskelemssa kirjaa iltasella. Olen siihen enemmän kuin tyytyväinen 🙂

Poimin tänään ensimmäistä kertaa äitini kirsikkapuusta satoa, jota tuli tommosen reilun litran verran. Kirsikat olivat oikein makeita… taidan pistellä niitä tonne pakkaseen, tai sitten syön ne samantien 😀 Kirsikkapuu ei ole nimittäin aikaisemmini tehnyt tällaista satoa. Viime vuonna niistä tuli kauhean makuisia. Liekö överisateinen kesä olisi vaikuttanut niiden makuun jollain tavoin… vaikea sanoa. Joku asiaan perehtynyt voisi varmasti tietää paljon paremmin kuin minä. Tällä hetkellä on, muutekseen, noi pikkukimalaisetkin alkaneet tipahdella taivaalta. Joku on epäillyt niiden saaneen jonkun taudin, mikä tappaisi taas pölyttäjiä. Oli aika karua katsottavaa, kun menin kaveria moikkaamaan Musteasema-liikkeeseen, niin siinä piha-alueella oli kymmenittäin kuolleita pikkukimalaisia. Näytti lähinnä siltä, että joku oli ruiskuttanut raidia ylhäältä päin, ja kaikki pörriäiset olivat vain tipahtaneet alas. Muistini mukaan, viime vuonna kävi ns. pölyttäjille samalla tavalla. Kaitpa niistä sitten taas saa lukea jostain jonkin ajan kuluttua, mistä moinen tipahtelu johtuu.

Jees, mutta nyt alan tekemään jotakin purtavaa että pää ei olisi aivan täysin jäässä loppupäivän. Kuulemisiin, ja hyvää kesän jatkoa kaikille!

Lue artikkeli / kommentoi
1 8 9 10