Olkkarinpöytä vol 1000

En tiedä kuinka monta kertaa olen sisustuksen laittanut uusiksi, mutta jos nyt pienen tovin taas pärjäisi näillä tehdyillä muutoksilla… tai edes jouluun 😀

Siis, kaikki tämä alkoi siitä, kun oli jalkapallon MM-kisat 2018, ja parina iltana jäi rangaistuspotkukisa näkemättä paikallisessa baarissa… päätin, etten katso siellä tällä erää enempää kisoja. Joten, aikani tutkailtua kodin tilannetta, totesin, että nykyinen telkkarini oli aivan liian pieni jalkapallokatsomoon – päätin hankkia uuden. Sellainen löytyi aika helposti, mutta siitä sitten lisää myöhemmin.

Kaikkiin tällaisiin hankintoihin liittyy AINA kohdaltani lieveilmiöitä, kuten katselupaikan sisustaminen uudelleen. Tällä kertaa kyseessä oli siis olohuone. Mitä kaikkea yksi televiso voikaan saada aikaan!

Mutta tässä käsitellään nyt olohuoneenpöytää, joka on mielestäni välttämätön kapistus omassa kodissani.
Kerrottakoon, että olin aikanaan saanut sukulaiselta kelottunutta lautaa, jota oli ollut käytössä TV-tasossani, jonka TV nyt tulisi korvattua sillä uudella telkkarilla, joka oli vasta tulossa. TV-tasosta jäi yli myös Leca-harkkoja. Uusi TV saisi kuitenkin uuden tason (näkyy kuvassa takana keskeneräisenä), mutta mitä tehdä edellisellä… NOH, siitähän saa tietysti olohuoneeseen pöydän 🙂
Joten kaivoin sitten lautakasan esiin ja pätkin laudat sopiviksi:

Foxy-karjis oli alusta asti mukana projektissa halusin tai en.

Taka-alalla näkyykin sievoinen sotku ja kaiken sen keskellä pinotut Leca-harkot. Kaksi molempiin päihin ja puupalikat väliin. Siihen piti kuitenkin saada hylly.

Foxy esittelee hyllyn ja muita työkaluja…

En nyt tarkalleen muista, mutta ulkona saattoi juuri tuonakin päivänä olla lähemmäs +30C, niin tällaiset sisustusprojektit voivat olla aika tuskallisiakin… pitää siis välillä muistaa pitää taukoa ja juoda Huberin erikoista, eli vettä. Sitä täytyy nauttia tietysti asianmukaisesta lasista!

Tarvitsin pöytään sellaisen paikan, johonka voin jemmata pikkutavaroita, esimerkiksi käsitöitäni varten. Sen takia laitoin harkkojen väliin puurimat, joiden päälle voi tehdä laudoista hyllyn. TV-tasossa hyllyn päällä oli mm. stereovahvistin.

Laatikkoja on kaksi. Molemmat mahtuvat nyt vierekkäin pöydän alle. Saan tällä tavoin pidettyä pikkutavarat pois näkyvistä… ainakin jos laitan ne sinne laatikoihin 😀

Pöytä oli siis aika nopeastikin valmis, tai ainakin käyttökelpoinen 🙂

Vielähän tätä ajattelin tuunata. Sahatut lautojen päät käsittelen mustalla Supi Saunavahalla ja otan tuolta pinon alta nuo yhdet rimat pois. Niistä tulee toinen hylly. Samoiten ajattelin laittaa tuolle järeät pyörät alle jollakin tapaa. Se on vielä harkinnan alla, että kuinka sen toteutan. Pöytää pitää mahdollisesti kuitenkin pystyä siirtelemään levitettävän sohvan tieltä. Huomasin myös, että laudoista tulee tikkuja sormiin jos huonosti sattuu asettamaan punkkulasin pöydälle, eli lauta pitäisi jotenkin suojata, mutta millä? Ajattelin lasia, mutta en välttämättä haluaisi olla jatkuvasti pyyhkimässä siitä tassunjälkiä pois jne. Olisiko jotain materiaalia, millä tuon voisi päällystää, että puupinta jäisi näkyville ja tikkuja ei tulisi sormiin? Otan mielelläni ideoita vastaan!

Mutta ei tästä tällä kertaa enempää. Syksy saapuu, koti uuteen uskoon siis – niin kuin joka syksy 😀

Lue artikkeli

Pientä kodin laittoa (2017)

Niinhän se on, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, mutta sitten kun on suunniteltu kaikki valmiiksi, pitäisi laittaa hihat heilumaan! Se ei olekaan aina niin yksinkertaista. Noh, jotain pientä viritystä olen taas saanut aikaiseksi, joten voin olla ihan tyytyväinen itteeni 🙂

Olen päättäänyt vaihtaa kämpässä verhoja ja muita tekstiilejä vuodenaikojen vaihtuessa. Ostin muutama vuosi sitten ihanat ruusuverhot, ja ne olivat makuuhuoneessa jonkin aikaa, kesät ja talvet. Nyt kun tapetoin harmaasävyisen kaupunginkuvan isoon seinään, nämä ruusuverhot eivät enää sopineetkaan makkariin, enkä halunnut niistä luopua. En myöskään halunnut tehdä niistä mitään pussilakanoita tms. Ajattelin laittaa ne olkkariin.

Olkkariin ne sopivat aivan loistavasti noin niin kun muuten tunnelmansa puolesta. Minulla oli ostettuna jostain kirpparilta pinkit valoverhot, jotka laitoin myös ikkunalle. Tästä lukunurkkauksesta tuli aivan erinäköinen mitä se oli aiemmin.

Hieman vielä tavaroita siirrelty tässä kohtaa… joku ei nyt natsaa omaa silmään – oisko toi basarirummusta tehty kukkalaari, joka vaatis seuraavaksi huomiota?

Ja olihan noi taulutkin ihan väärässä kohtaa kun ne on laitettu seinälle edellisen sohvan aikana…  niiden paikkoja pitää siis vielä muuttaa.

Minulla oli jemmassa myös ”puolikas” jalkalamppu, josta päätin viritellä kukkasille talveksi valon. Meni tovi kun keksin kuinka saada se pysymään pystyssä, mutta onneksi kävi älynväläys, ja sain toteutettua aika helponkin viritelmän. Minulla oli viiden litran Riihimäen lasiastia, ja mustaa koristesepeliä. Ja eikun puupalikka pohjalle ja siihen reikä, mihin lampun sai ”istutettua”, ja sepelit perään. Siinähän se nyt jököttää suorassa eikä pelkoo, että kaatuisi 🙂

Eteisessä oli niinku -k.a.a.o.s-
En ole edelleenkään tähän tyytyväinen, mutta olen menossa oikeaan suuntaan!
Siirsin komeron Elfa-korit tähän, koska tässäkin mielestäni tarvitsi olla jotain säilytystilaa… kaapit ovat täynnä! Halusin pitää kevyttä takkivaatetusta vaatetangossa, huppareita jne, ja olin aikaisemmin hankkinut ulkotakeille jalkanaulakon. En tiedä, olikohan virhe. Se näyttää aina niin samperin sotkuiselta. Kuitenkin, tähän kohtaan virittelin verhon.

Niin kuin jokaiselta DIY-ihmiseltä varmasti löytyy, niin löytyi minultakin sopivan kokoinen pätkä verhokiskoa jemmasta. Koska en halunnut ruuvailla mitään hirmuviritelmiä naulakon kaappeihin, päätin ratkaista asian hakkaamalla parit pikkunaulat reunoihin, että verhokisko kestää kiinni.

Sit eiku ompelemaan oikeankokoinen verho. Tätäkin kangaspalaa olen pyöritellyt parisen vuotta milloin missäkin, kun en ole saanut sitä sopimaan mihinkään. Kangas on todella kivaa, harmi että tuli hankittua vain kahden metrin pala. Minua häiritsee vielä nuo väärän väriset kaapit… DC-fixillä vaaleiksi?

Verhosta jäi kangasta kuitenkin sen verran jäljelle, että sain vihdoinkin päällystettyä penkille pehmusteen. Tämäkin ollut viritteillä varmasti jo yli vuoden… vaahtomuovipatjasta tuo on tehty.

Tässä on mielenkiintoinen ratkaisu: pistorasia katonrajassa! Noh, sille on kuitenkin käyttöä, kun halusin viritellä akvaariovalaisimen tähän kiinni. Ei kun hankkimaan jatkoroikka ja kiinnikkeillä seinäään ylös kiinni.

Siitä sitten johto alas sinne missä sitä tarvitaan. Tämä alue tässä tulee kyllä vielä siistiytymään. Tarkoitus on vaihtaa tuohon verkotanko, joka sain tuttavaltani.

Makkarin seinä sai uuden suojalistan. Oli ihme, ettei tapetti lähtenyt repsottamaan kun kävelin siitä ohitse, ja lähse aina olkapää tai kyynärvarsi osui tuohon reunaan. Nyt se ei enää haittaa 🙂

Välillä pitää hemmotella ja halailla lemmikkejäkin 🙂 Foxy nauttii sylissä olemisesta!

Mutta lisää sitten taas seuraavalla kerralla… kuvia on taas otettu! Nämä kuvat ovat ajalta 22.10-24.10.2017.

Lue artikkeli

Vesiaihe parvekkeelle – 2017

Taas on jäänyt tekemättä yksi blogi alkukesästä, mutta tehdään se nyt!

Taustatietona, että minulla on ollut muutamana kesänä parvekkeella vesiaihe, ja tänä vuonna päätin tehdä sellaisen myös. Nyt se piti sijoittaa toiseen kohtaan, koska parvekkeella vaihtui järjestys ja edellisvuonna vesiahetta ei pystynyt käyttämään, koska se oli niin totaalisesti kotkansiipisaniaisten peitossa, että vedet olisivat valuneet siitä lattialle. Virittelin siis tänän vuonna vesiaiheen saniaisten ”ulkopuolelle” 🙂

Alkujaan olin hankkinut tällaisen emalivadin, mutta se osottautui niin hankalan kokoiseksi, että siitä piti luopua. Parvekkeella kun on sitä tilaa rajoitetusti. Tuttava oli poraillut valmiiksi letkua varten reiän keskimmäiseen metalliastiaan ja pariin muuhunkin kohtaan, jotenka minun tarvitsi vaan kasata koko hökötys.

Tarvikkeitahan minulla oli entuudestaan: kolme sisäkkäin menevää metallista kukkaruukun suojusta (metallipurkkisarja), letkua, pieni akvaariopumppu, mustaa koristesepeliä, pizzeriasta saatu isohko säilykepurkki ja koristekiviä.

Koska veden pitää kiertää säiliössä kunnolla ja pumppu piti eristää sepelistä, tein vesiletkusta tällaiset tassut, millä nostaa sisintä purkkia korkeammalle. Purkkia piti nostaa myös sen takia, kun ulkoreunoille laitettavien sepelien piti pysyä paikoillaan. Niiden päälle asetetaan ylemmät kerrokset.

Sisälle tuli siis säilykepurkki.

Korotetaan letkutassuilla jotta vesi pääsee alta paremmin kiertoon ja samalla sepelin saa korkeammalle reunoille.

Sitten paikoilleen…

Varmasti riittää vedenkiertoon tämä 🙂

Sitten sitä sepeliä purkin ympärille. Laitoin pohjalle vähän suurempia kiviä, ettei sepeli ”valu” tuon purkkihässäkän sisäpuolelle. Pumppu paikoilleen. Pumppu on viritelty reunaan kiinni metallipannalla, ettei se liiku päällä ollessaan. Kuvasta puuttuu letkunpalanen, joka laitetaan myös tässä vaiheessa paikoilleen, ja letku ujutetaan seuraavista kerroksista läpi ylimpään astiaan.

Johto jää nätisti paikoilleen eikä  törrötä, kun metalliastiaan on sahattu kolonen.

Sitten keskimmäinen astia paikoilleen ja sepeli myös. Jaa miksi laitoin sepeliä tuohon alimpaan astiaan? Noh, myös senkin takia, että siitä tulisi vähän painavampi. Se ei nimittäin liikahda paikoiltaan jos kissa sitä vähän tönäisee 😉

Taaskaan kuvasta ei näy, mutta letkun pää on melkein ylhäällä asti. Tein letkun sivun, lähes ylös, pienet reiät, joista vesi pääsee pois, ja tukin letkun pään korkilla. Piti jotenkin varmistaa, ettei vesi suihkua tuolta ympäriinsä ja että se valuisi nätisti tuosta ylimmästä astiasta alaspäin ”sopivalla voimalla”. Päällimmäiseksi kiveksi valitsin kokoelmastani spektroliittipalasen, joka näyttää kauniilta märkänä ja kun valo osuu siihen tietyllä tapaa.

(tästä on poistettu videoklippi, jossa näkyy, kuinka vesi valuu. Yritän tehdä sen tuubiin jossain vaiheessa)

Lue artikkeli

Zamialle korsetti + kirjapalkinto

Sain Facebook-ryhmästä ilmatteeksi muutaman Zamian juurakon. (Zamia, eli palmuvehka)

Olen himoinnut tätä kasvia jo pidempään, koska sen voi laittaa lähes mihinkä vain kasvamaan… siis varjoisiin paikkoihin. Kätevää! Epäonnekseni kuitenkin huomasin, että kaksi viidestä varresta oli taittunut kuljetuksen aikana. Noh, mietinpä hetken mitä tehdä asialle, kunnes muistin, että minullahan on pillejä jossain. Olinhan joskus aikoinani istuttanut avomaalle tuulisilla keleillä kurkkuja ja kesäkurpitsaa, jotenka taimien varsien katkeaminen oli tuttua 😀 Ne sai siis korjattua kun teki niille lastan esim. pillistä tai grillitikusta ja sitten sitoi ympärille sukkahousua. Kasvin varsi korjaantui itsestään.

Koska Zamian taimet olivat niin pieniä, en uskaltanut käydä räpläämään taimille tukea sukkahousuista – onnistuisin kuitenkin sähläämään taimet katki. Hassultahan tämä hetken näyttää…. tein pilliin viillon mattoveitsellä ja ujutin sen varren ympärille. Laitoin koktailitikun vielä mukaan.

Sit ei muuta kun multaan vaan!

Siinä koko Zamia-lössi.

Kavupaikan olen kyllä valinnut muualta kuin mitä kuvassa näkyy. Tuohon kohtaan nimittäin paistaa aurinko aamupäivällä niin tujakasti, että kyseiset kasvit eivät välttämättä pidä siitä. Joten, ne on kirjahyllyn reunalla hieman varjoisammalla paikalla.

Sitten tätä on vielä pakko hehkuttaa… voitin Pihakuiskaajan Puutarha-blogista tällaisen Villit vihreät kaupungit kasvikirjan! Olen selannut tämän jo kertaalleen läpi ja kirja on mielestäni sillä silmäyksellä erittäin kattava. Kirjassa käsitellään neljää eri kaupunkia: Helsinki/Vantaa, Turku, Oulu ja Tampere, ja niiden luonnonkasveja. Tätä on pakko lukea jossain vaiheessa vielä lisää. Mielenkiintoiselta vaikuttaa! Paljon oli tunnistettavia kasveja, joita näkee tuolla lenkkitien varrella… käytän siis koiraa ulkona lenkillä joka päivä, niin samalla voi tutkailla ympäristön kasvejakin 🙂 Kiitos vielä kirjasta!

Nyt lenkille Foxi-koiran kanssa ja luontoa tutkimaan. Sääkin on mitä mahtavin +18°C ja aurinko paistaa. Kuulemisiin!

T: Minna & Foxy

Lue artikkeli

Pientä sohvan tuunausta

Sain viime kesänä hankittua säkällä kirpputorin kautta erästä mieluisaa kangasta lisää, josta oli tarkoitus tehdä sohvalle uudet päälliset. Ajatus on siis hautonut viime kesästä saakka! Sohva näytti aina repsottavan milloin mistäkin. Olin laittanut istuinosien suojaksi räsymaton, joka ei oikein tahtonut pysyä paikoillaan – meillä koira ja kissat saavat nimittäin olla sohvalla jos haluaa. Noh, aikani pähkäiltyä, että mitenkähän saisin kankaan riittämään, mieleeni juolahti, että olihan minulla hankittuna sohvan peittämistä varten päiväpeittokin. Siitähän saan loput kankaat… eli toisen puolen päällisistä!

Kesää vasten ajattelin pitää kukkakuosia päällimmäisenä…

Syksyn tullen, ja varsinkin jouluna, voi tyynyt ja istuinosat kääntää toisinpäin, niin saa yksivärisen sohvan sitten…

Purin myös aiemmin rakentamani kasvinurkkaushökötyksen. Suunnittelin kukkasten paikkoja uudelleen, niin sellainen korkea hyllyviritelmä tuntui jotenkin liian raskaalta tuolla nurkassa. Lisäksi en tahtonut muistaa kastella kaikkia kukkasia joita sinne olin laittanut. ”Kasvinurkkauksen” tarkoitus pysyy kuitenkin samana; voin loikoilla löhötuolissa ja tehdä askareita, esimerkiksi kutoa villasukkia. Siirsin Spede-kissan majan myös tuonne nurkkaukseen, jonka päälle laitoin nano-akvaarioni. Foxi-karjis halusi myös kuvaan mukaan!

Nanosta puheenollen, otin siitä vedet pois. Nyt siellä on pohjalla vielä vähän vettä, mutta muutoin tyhjä. Kokeilen kasvattaa akvaariokasveja vedenpinnan yläpuolella. Sumuttelen niitä joka päivä vähäsen. Laitan purkkiin jossain vaiheessa vielä lisää kasveja toisesta altaasta, sekä sammalia, joita otin tuolta pois.

Lue artikkeli