Vesiaihe parvekkeelle – 2017

Taas on jäänyt tekemättä yksi blogi alkukesästä, mutta tehdään se nyt!

Taustatietona, että minulla on ollut muutamana kesänä parvekkeella vesiaihe, ja tänä vuonna päätin tehdä sellaisen myös. Nyt se piti sijoittaa toiseen kohtaan, koska parvekkeella vaihtui järjestys ja edellisvuonna vesiahetta ei pystynyt käyttämään, koska se oli niin totaalisesti kotkansiipisaniaisten peitossa, että vedet olisivat valuneet siitä lattialle. Virittelin siis tänän vuonna vesiaiheen saniaisten ”ulkopuolelle” 🙂

Alkujaan olin hankkinut tällaisen emalivadin, mutta se osottautui niin hankalan kokoiseksi, että siitä piti luopua. Parvekkeella kun on sitä tilaa rajoitetusti. Tuttava oli poraillut valmiiksi letkua varten reiän keskimmäiseen metalliastiaan ja pariin muuhunkin kohtaan, jotenka minun tarvitsi vaan kasata koko hökötys.

Tarvikkeitahan minulla oli entuudestaan: kolme sisäkkäin menevää metallista kukkaruukun suojusta (metallipurkkisarja), letkua, pieni akvaariopumppu, mustaa koristesepeliä, pizzeriasta saatu isohko säilykepurkki ja koristekiviä.

Koska veden pitää kiertää säiliössä kunnolla ja pumppu piti eristää sepelistä, tein vesiletkusta tällaiset tassut, millä nostaa sisintä purkkia korkeammalle. Purkkia piti nostaa myös sen takia, kun ulkoreunoille laitettavien sepelien piti pysyä paikoillaan. Niiden päälle asetetaan ylemmät kerrokset.

Sisälle tuli siis säilykepurkki.

Korotetaan letkutassuilla jotta vesi pääsee alta paremmin kiertoon ja samalla sepelin saa korkeammalle reunoille.

 

Sitten paikoilleen…

Varmasti riittää vedenkiertoon tämä 🙂

Sitten sitä sepeliä purkin ympärille. Laitoin pohjalle vähän suurempia kiviä, ettei sepeli ”valu” tuon purkkihässäkän sisäpuolelle. Pumppu paikoilleen. Pumppu on viritelty reunaan kiinni metallipannalla, ettei se liiku päällä ollessaan. Kuvasta puuttuu letkunpalanen, joka laitetaan myös tässä vaiheessa paikoilleen, ja letku ujutetaan seuraavista kerroksista läpi ylimpään astiaan.

Johto jää nätisti paikoilleen eikä  törrötä, kun metalliastiaan on sahattu kolonen.

Sitten keskimmäinen astia paikoilleen ja sepeli myös. Jaa miksi laitoin sepeliä tuohon alimpaan astiaan? Noh, myös senkin takia, että siitä tulisi vähän painavampi. Se ei nimittäin liikahda paikoiltaan jos kissa sitä vähän tönäisee 😉

Taaskaan kuvasta ei näy, mutta letkun pää on melkein ylhäällä asti. Tein letkun sivun, lähes ylös, pienet reiät, joista vesi pääsee pois, ja tukin letkun pään korkilla. Piti jotenkin varmistaa, ettei vesi suihkua tuolta ympäriinsä ja että se valuisi nätisti tuosta ylimmästä astiasta alaspäin ”sopivalla voimalla”. Päällimmäiseksi kiveksi valitsin kokoelmastani spektroliittipalasen, joka näyttää kauniilta märkänä ja kun valo osuu siihen tietyllä tapaa.

(tästä on poistettu videoklippi, jossa näkyy, kuinka vesi valuu. Yritän tehdä sen tuubiin jossain vaiheessa)

Lue artikkeli

Sängyn tuunausta

Uuno se on ottanut uuden sohvan hyvin vastaan… sitä pitkin on kiva vetää ihteään! Oli heti alkuunsa laitettava kissakuva 😀

Olin pidemmän aikaa miettinyt, että sängylle pitäisi tehdä jotain. Se hädin tuskin mahtui makkariin. Pidän suuremman makkarin työkäytössä, ja tällä pienemmällä puolella on muutenkin mukavampi nukkua,  kun aamuaurinko ei paista. Ikkuna on näet länteen päin. Massiivinen sänkyviritelmä on 185cm leveä. Siinä on moottorisänkypohjat, joita on kaksi kappaletta. En siis tee toisella yhtään mitään, niin se saa kyllä lähteä. (on myynnissä).

Sahasin kehikon reunasta 20cm palasen pois ja liitin takasin paikoilleen. Avot! Tottakai sahasin väärältä puolelta, niin keskitukipalkkia piti siirtää toiseen kohtaan, että runko makaa siinä päällä. Halusin, että moottoriosa on oikeassa reunassa, jossa itse nukun. ”Vieruspeti” on koiralle ja kissalle tarkoitettu 🙂 Ruuvasin myös tolpat päätyyn kiinni johon voin laittaa sängynpäädyn jossain vaiheessa, kunhan saan sen hiottua ensin. Minulla siis on lautaa sitä varten odottamassa.

Sängyn laitaan jäi 70cm:n aukko, mihinkä pitäisi sitten hankkia säleikköpohja. Siinä on tällä hetkellä viritykset, joista en ottanut kuvia, enkä ala sänkyä nyt purkamaankaan sitä varten. Löysin sopivan säleikön Ikeasta (yllätys). Pitäisi vain tilata se.

Siinä se nyt on sikin sokin vielä. Päiväpeittokin menee todennäköisesti uusiksi – nyt kun sänky on tuossa kulmauksessa, tuota lörppää peittoa on hankala asetella paikoilleen. Tarvitsen varmaankin tikkipeiton. Vanhasta sohvasta jäi muuten selkätyynyt ylimääräiseksi, niin ajattelin käyttää niitä selkänojina sängyllä. Istuinosat menivät koirille makuualustoiksi.

Elukoilla oli ensin vaikeaa olla näin lähekkäin… Foxy oli koko ajan varuillaan, ettei kissanperkule tule vaan hänen patjalleen 😀

Välillä tilanne oli toisinpäin…

Hauveli kyllä tykkää! Muuta pitäisi tehdäkään hänen kanssaan kun käydä sängyllä leikkimässä ja loikoilemassa 🙂 Siellä lauman on hyvä olla koossa!

Lue artikkeli

Kuulumisia kuluneelta viikolta

Tämä kolmikko tässä viivästyttää toisinaan minunkin tekemisisäni… aamut menevät siihen, kun heitä paijailee ja palvelee – jokaista kerrallaan tietysti 🙂 Mutta ei se mitään. Ei voi olla niin kiire asioilla, etteikö ehtisi omia kullanmuruja vaikka rapsuttelemaan!

Tällaiset kun ovat ”näkymät” heti aamulla ensimmäisenä kun silmänsä avaa, niin ei voi päivä paremmin alkaa!

Pakko vielä laittaa yksi kuva.. on tää elukka niin mainio 😀

Mutta joo, onhan sitä tullut tehtyä yhtä sun toista, ja osa on vielä pahasti kesken/tekemättä. Esimerkiksi, olen siivonnut tämän olohuoneen oleskelunurkkauksen, mutta rahi on jäänyt tuunaamatta. Siihen on kylläkin tarvikkeet hankittuna, nyt vain tarvitaan inspiraatio.

Parvekelaatikot on saatu nostettua nyt Leca-harkkojen päälle ja siirrettyä oikeille kohdilleen… siitä hommasta nyt tällä hetkellä minua muistuttaa selkäkipu, joka säteilee hienosti jalkapohjiin asti. Pitäisi joskus ymmärtää vaan pyytää apua jos meinaa tällaisia siirrellä!

Olemme me Foxyn kanssa ehtineet parvekkeella istuakin, ja nauttia edes jostain tehdyistä asioista 🙂 Huomaa sinkkiastiassa oleva nurmikko, joka on kasvanut jo aika paljonkin, ja se on yhden kerran ”ajettu”!

Sisällä on tehty muitakin viritelmiä. Olohuoneen ikkunan edessä oli vain kaksi amppelikoukkua, mutta roikotettavia kasveja on enemmän, niin päätin sitten ketjuilla laittaa tollasen laudanpätkän tuonne roikkumaan, mihin saan sitten amppeleita enemmänkin kiinni. Kuva piti ottaa illalla kun ikkunasta tuli niin voimakas vastavalo, ettei kukkasista olisi näkynyt muuta kuin siluetit.

Keksin vihdoinkin paikat painaville metallitaiteelle. En tiedä yhtään mitä materiaalia nämä ovat, mutta painoa on aika paljon. Nämä olivat joka paikassa tiellä… laitoin kaappiin – aina tarvitsin jotain tavaraa lähettyviltä ja näitä piti siirrellä. Nämä olivat lattialla – löin varpaani niihin tai ne keräsivät pölyä ja niitä piti imuroidessa siirrellä. NYT tajusin, että minähän naulaan ne kiinni tuohon akvaariokabinettiin, johonka ne sopivat mielestäni ihan täydellisesti. Nyt ne eivät enää ole tiellä vaan oikeutetusti hienosti esillä 🙂

Sain istutettavaksi kolme norjanangervoa ja säästin ne kompostilta. Sijoitin ne parvekkeeni alle. Tähän sai kulumaan puoli päivää lauantaina. Ja hiki virtasi kun lämpöä riitti!

Tässä kuulumiset tältä kertaa… äidin pihalla on vielä rutkasti tekemistä ja niistä sitten tuonnempana lisää. Palaillaan!

Lue artikkeli

Zamialle korsetti + kirjapalkinto

Sain Facebook-ryhmästä ilmatteeksi muutaman Zamian juurakon. (Zamia, eli palmuvehka)

Olen himoinnut tätä kasvia jo pidempään, koska sen voi laittaa lähes mihinkä vain kasvamaan… siis varjoisiin paikkoihin. Kätevää! Epäonnekseni kuitenkin huomasin, että kaksi viidestä varresta oli taittunut kuljetuksen aikana. Noh, mietinpä hetken mitä tehdä asialle, kunnes muistin, että minullahan on pillejä jossain. Olinhan joskus aikoinani istuttanut avomaalle tuulisilla keleillä kurkkuja ja kesäkurpitsaa, jotenka taimien varsien katkeaminen oli tuttua 😀 Ne sai siis korjattua kun teki niille lastan esim. pillistä tai grillitikusta ja sitten sitoi ympärille sukkahousua. Kasvin varsi korjaantui itsestään.

Koska Zamian taimet olivat niin pieniä, en uskaltanut käydä räpläämään taimille tukea sukkahousuista – onnistuisin kuitenkin sähläämään taimet katki. Hassultahan tämä hetken näyttää…. tein pilliin viillon mattoveitsellä ja ujutin sen varren ympärille. Laitoin koktailitikun vielä mukaan.

Sit ei muuta kun multaan vaan!

Siinä koko Zamia-lössi.

Kavupaikan olen kyllä valinnut muualta kuin mitä kuvassa näkyy. Tuohon kohtaan nimittäin paistaa aurinko aamupäivällä niin tujakasti, että kyseiset kasvit eivät välttämättä pidä siitä. Joten, ne on kirjahyllyn reunalla hieman varjoisammalla paikalla.

Sitten tätä on vielä pakko hehkuttaa… voitin Pihakuiskaajan Puutarha-blogista tällaisen Villit vihreät kaupungit kasvikirjan! Olen selannut tämän jo kertaalleen läpi ja kirja on mielestäni sillä silmäyksellä erittäin kattava. Kirjassa käsitellään neljää eri kaupunkia: Helsinki/Vantaa, Turku, Oulu ja Tampere, ja niiden luonnonkasveja. Tätä on pakko lukea jossain vaiheessa vielä lisää. Mielenkiintoiselta vaikuttaa! Paljon oli tunnistettavia kasveja, joita näkee tuolla lenkkitien varrella… käytän siis koiraa ulkona lenkillä joka päivä, niin samalla voi tutkailla ympäristön kasvejakin 🙂 Kiitos vielä kirjasta!

Nyt lenkille Foxi-koiran kanssa ja luontoa tutkimaan. Sääkin on mitä mahtavin +18°C ja aurinko paistaa. Kuulemisiin!

T: Minna & Foxy

Lue artikkeli

Pientä sohvan tuunausta

Sain viime kesänä hankittua säkällä kirpputorin kautta erästä mieluisaa kangasta lisää, josta oli tarkoitus tehdä sohvalle uudet päälliset. Ajatus on siis hautonut viime kesästä saakka! Sohva näytti aina repsottavan milloin mistäkin. Olin laittanut istuinosien suojaksi räsymaton, joka ei oikein tahtonut pysyä paikoillaan – meillä koira ja kissat saavat nimittäin olla sohvalla jos haluaa. Noh, aikani pähkäiltyä, että mitenkähän saisin kankaan riittämään, mieleeni juolahti, että olihan minulla hankittuna sohvan peittämistä varten päiväpeittokin. Siitähän saan loput kankaat… eli toisen puolen päällisistä!

Kesää vasten ajattelin pitää kukkakuosia päällimmäisenä…

Syksyn tullen, ja varsinkin jouluna, voi tyynyt ja istuinosat kääntää toisinpäin, niin saa yksivärisen sohvan sitten…

Purin myös aiemmin rakentamani kasvinurkkaushökötyksen. Suunnittelin kukkasten paikkoja uudelleen, niin sellainen korkea hyllyviritelmä tuntui jotenkin liian raskaalta tuolla nurkassa. Lisäksi en tahtonut muistaa kastella kaikkia kukkasia joita sinne olin laittanut. ”Kasvinurkkauksen” tarkoitus pysyy kuitenkin samana; voin loikoilla löhötuolissa ja tehdä askareita, esimerkiksi kutoa villasukkia. Siirsin Spede-kissan majan myös tuonne nurkkaukseen, jonka päälle laitoin nano-akvaarioni. Foxi-karjis halusi myös kuvaan mukaan!

Nanosta puheenollen, otin siitä vedet pois. Nyt siellä on pohjalla vielä vähän vettä, mutta muutoin tyhjä. Kokeilen kasvattaa akvaariokasveja vedenpinnan yläpuolella. Sumuttelen niitä joka päivä vähäsen. Laitan purkkiin jossain vaiheessa vielä lisää kasveja toisesta altaasta, sekä sammalia, joita otin tuolta pois.

Lue artikkeli