kasvihullutus

Parvekekatsaus 14.7.2018

Tänä vuonna parvekkeella kasvaa lähinnä tomaatteja ja pari koristekasvia… olen ihastunut aitoelämänlankaan (Ipomea Purpurea), josta saattaisi saada aika näyttävänkin näköisen kasvin amppeliin tai seinustalle. Itselläni on sekä amppeli, että ritilä parvekkeen kaiteen edessä, johon toivon sen kasvavan.

Peitin ruman aluslautaseksi laitetun muovirasian kuivatulla sammaleella, ettei se näkyisi metallikorin lävitse… tähän paahtaa aurinko aika voimakkaasti useamman tunnin kaikista kuumimpaan aikaan, ja siitä syystä halusin suojata ruukkua myöskin hieman, ettei siitä haihtuisi niin paljon kosteutta pois.

Tässä yleiskatsausta parvekkeelta:

Foxy tuli heti mukaan kun menin parvekkeelle kuvaamaan… tänään on tulossa kuuma päivä, eikä tuonne parvekkeelle ole päivällä mitään asiaa. Eilen oli +28,5°C ja tälle päivälle (ja muutamalle seuraavallekin) on ennustettu samanlaista keliä. HUH!

Löhöilypenkiltä katsottuna:

Tämä värinokkonen on vasta istutettu tuohon ruukkuun ja toivottavasti se ehtii tänä vuonna kasvamaan kunnolla edes. Olisi oikein kiva väripilkku parvekkeelle 🙂 Oikealla puolella kasvaa pikkubasilika…

Kävin kaupasta hakemassa persilija-ruukun, jonka istutin saviruukkuun ja laitoin saniaisten katveeseen kasvamaan. Siinä se nyt viihtyy 🙂 Jostain systä en saa persilijaa kasvamaan sisätiloissa ollenkaan.

Ja mitähän se kesä olisikaan ilman timjamia? Ainakin tuoksuton, jossei muuta.

Laitoin tänä vuonna siemenistä myös oreganoa kasvamaan.

Parvekekatsaus 14.7.2018 Read More »

Juhannus on lusittu

Hei pitkästä aikaa! Juhannus meni itsellä ainakin todella rauhallisesti mutta aina on aikaa sen verran kuvailla ympäristöä että saa kuvia blogiin.
Tämän vuoden kevät on ollut niin lämmin, että ei ole oikein saanut mitään aikaseksi parvekkeellakaan, tai sitten minusta on tullut vain niin vaativa, että nykyinen kattaus ”ei ole mitään” 😀 Noh, käydään sitä nyt sitten hieman läpi…

Olen yhdet nurmikot jo Uunolle lattanut, ja ne on kyllä jo kompostissakin, mutta pitää nyt vielä laittaa näin parvekkeellekin ”vakioastiaan” lämpäre nurtsia kissaa varten 🙂 Siemenet on siis laitettu tänään vasta itämään.

Sohvanurkkaus on jotenkin masentavan näköinen tänä vuonna… en tiedä mikä mättää, mutta ruuvasin tuohon ns pöydän päälle tollaisen tasaisen valkoisen kannen, että siihen voi laittaa vaikka vesilasin (tai punkkulasin). Ompelen siihen kyllä pöytäliinan että se peittyy. Olen lisäksi vielä kahden vaiheilla kääntäisinkö tuon sohvan kuitenkin vielä pituussuuntaan ikkunan alle, niin kuin se on edellisenäkin vuotena ollut. Pöytä tulisi nurkkaankaiteen viereen sitten. Sohva pysyisi sateella kuivana nääs 🙂

Teki yksi päivä kovasti mieli valkosipuliperunoita, ja minulla piti olla kylmäkellarissa pahvilaatikollinen perunoita, rosamundaa ja timoa. Ajattelin siis hakea sieltä satsin ja kappas perkele, potut olivatkin itäneet oikein kunnolla 😀 Otin muutaman kotiin kuvattavaksi, ja pitäähän ne varmaan laittaa sitten parvekkeelle johonkin ämpäriin kasvamaan, ei niitä syödäkään enää voi! Ehtiiköhän tälle vuodelle tulla edes satoa… noh se menee testiin sitten lähiaikoina.

Lämpimän kevään myötä puutarha on aika komeassa loistossaan äitini pihalla. Tässä pari kuvaa kukkivista kasveista…

(punapäivänkakkara edessä ja salvia takana)


(kiinanpioni Sarah Bernhardt)

Kiinanpionissa on älyttömän kokoiset kukat tänä vuonna. Mietittiin mistä mahtaisi johtua, mutta sitten aavisteltiin, että vanhempieni kissa on jäljistä päätellen käynyt lannoittamassa lähistöä. Mahtaisiko johtua siis siitä 😀 Kissan paska on hyvää lannoitetta!

(Kiksu-neiti)

Takapihan kukkapenkki kukkii myös ja se on vieläpä suhteellisen rikkaruohovapaa. Oikealla on jokin pioni vielä, en muista lajiketta. Äiti on ostanut sen joskus muutama vuosi sitten, ja pelkäsin sen kärsivän, kun siirsin sen tähän nurkkaan uuden kukkapenkin myötä. Hyvin kasvaa kuitenkin 🙂 Kyllä pionin voi siirtää!

Tuli sitä juhannuksena tehtyä yksi pesällinen kokkoakin… ei kehdattu enempää polttaa kun oli aika tuulinen keli ja koko kevään juhannukseen asti on ollut todella kuivaa. Eli metsäpalovaroitus oli voimassa vissiin torstaihin asti. Perjantaina oli oikein myrsky!

Juhannuksen alla vuosi sitten menehtyi myös rakas kissani, Spede, sekä kummitätini. Heitä muisteltiin myös. Spedehän sieltä parvekkeelta nyt puuttuu, niin voi olla ettei sen takia minun silmää oikein miellytä :/ Parveke on yleensä viritelty kissojen ehdolla.

Juhannus on lusittu Read More »

I’m back!

Eikähän siihen nyt mennyt sitten kuin puolitoista vuotta, kun jaksoin siellä blogspotissa oleilla… ei ole minun ”ympäristöni” ollenkaan. WordPress on minulle henki ja elämä, ei tästä niin vaan päästä mihinkään! Puhumattakaan kaikista mukavista hilavitkuttimista mitä tänne saa laitettua jotta lukijoillakin (jos niitä on) olisi mukavampaa 🙂 Osoite ei myöskään enää ole blogit.minnala.net vaan pelkkä minnala.net ja tietysti salatussa yhteydessä! Huom, tämä on tärkeää kun vaikka haluatte kommentoida artikkeileita. Ei lähde sitten sähköpostiosoitteenne ”kävelemään” vääriin käsiin jne.

Jatkan jutustelelua huonekasveista, ja akvaarioista…
Olen yrittänyt vähentää kasvisekoiluja tälle kesälle, niin isutuksia on mielestäni tehty erittäin hillitysti.

Siis uskokaa tai älkää, niin kaikki on tässä 😀
Veljen kanssa oli sen verran puhetta kesästä, että polaaripyörre on kuulemma siirtymässä pois täältä Suomen päältä, niin taitaa tulla suht kiva ja lämmin kesäkin, toisin kuin on ollut parina edellisenä vuotena. Viime kesä oli niin kylmä, etten edes viihtynyt parvekkeella. Noh, nyt tulee sitten mukavampaa. Tämä tietysti tarkoittaa myös sitä, että voi olla aika lämmintä, ja jos parveke on täynnä istutuksia, ei niille tahdo riittää rahkeet kantaa jatkuvalla syötöllä vettä. Siispä, laitan hiukan hillitymmin tänä vuonna parveketta.

En tiedä missä vaiheessa olin hurahtanut peikonlehtiin. Sain vuosi sitten tuttavan kautta suuren peikonlehden, jonka karsin huomattavasti pienemmäksi. Laitoin pistokkaat jakoon. Nyt tässä talven aikana naapurini tuli tarjoamaan minulle hänen peikonlehteään… ei sitä raaskinut kompostiinkaan heittää… Katsokaa mikä komistus!

On kyllä niin upea kasvi että huhhuh. On tässä ollut muitakin kasviprojekteja, mutta niistä sitten enemmän myöhempänä. Kunhan nyt pääsen taas alkuun tässä kirjoittelussa.

Tosiaankin viime vuosi oli hiukan ”hankala” omalta kohdalta, ja parvekeprojektitkaan eivät juurikaan jaksaneet kiinnostaa. Mutta päätin tänä vuonna tehdä parvekkeen sitten itseäni, Uunoa ja Foxya varten. Toivottavasti kullanmurut saavat nauttia parvekkeesta vielä tulevinakin vuosina, toisin kuin Spede-kissa, jota kaipaan niin kovasti joka päivä. Spedelle minä olen aina parvekkeenkin suunnitellut… minun vanha papparainen, terveisiä tassutaivaaseen. Mutta elämä jatkuu! Uunokin tosiaan täyttää tulevalla viikolla 16 vuotta.

Lätkä-projektejakin on tiedossa sitten lisää…

Kävimme Foxyn kanssa eilen vanhemmillani kylässä. Foxy on niin tolkuttoman innoissaan lumesta kun sitä vielä tällä seudulla on paikoittain, tai vanhempienikin pihalla kasattua lunta.

Foxy kaapii lunta tassuillaan ja yrittää hautautua lumen sisään…

Foxy kävi eilen myös kahlaamassa lähettyvillä olevassa ojassa… siitä en ehtinyt saada kuvaa kun tuo kännykkä on niin hankala kaivaa taskusta äkkiä toimintaan ja koira nopealiikkeinen. Torstaina kävimme Foxyn kanssa maalla, ja siellä hän pääsi sitten uimaan pihalla olevissa kuralammikoissa. Ai että! Se oli oikein mukavaa… onneksi talon väeltä sai pyyhkeen millä kuivata elukka. Noh, koirat on koiria 🙂

Ja jatketaan sitten taas joku toinen kerta, eli hyvää sunnuntain jatkoa kaikille!

I’m back! Read More »

Zamialle korsetti + kirjapalkinto

Sain Facebook-ryhmästä ilmatteeksi muutaman Zamian juurakon. (Zamia, eli palmuvehka)

Olen himoinnut tätä kasvia jo pidempään, koska sen voi laittaa lähes mihinkä vain kasvamaan… siis varjoisiin paikkoihin. Kätevää! Epäonnekseni kuitenkin huomasin, että kaksi viidestä varresta oli taittunut kuljetuksen aikana. Noh, mietinpä hetken mitä tehdä asialle, kunnes muistin, että minullahan on pillejä jossain. Olinhan joskus aikoinani istuttanut avomaalle tuulisilla keleillä kurkkuja ja kesäkurpitsaa, jotenka taimien varsien katkeaminen oli tuttua 😀 Ne sai siis korjattua kun teki niille lastan esim. pillistä tai grillitikusta ja sitten sitoi ympärille sukkahousua. Kasvin varsi korjaantui itsestään.

Koska Zamian taimet olivat niin pieniä, en uskaltanut käydä räpläämään taimille tukea sukkahousuista – onnistuisin kuitenkin sähläämään taimet katki. Hassultahan tämä hetken näyttää…. tein pilliin viillon mattoveitsellä ja ujutin sen varren ympärille. Laitoin koktailitikun vielä mukaan.

Sit ei muuta kun multaan vaan!

Siinä koko Zamia-lössi.

Kavupaikan olen kyllä valinnut muualta kuin mitä kuvassa näkyy. Tuohon kohtaan nimittäin paistaa aurinko aamupäivällä niin tujakasti, että kyseiset kasvit eivät välttämättä pidä siitä. Joten, ne on kirjahyllyn reunalla hieman varjoisammalla paikalla.

Sitten tätä on vielä pakko hehkuttaa… voitin Pihakuiskaajan Puutarha-blogista tällaisen Villit vihreät kaupungit kasvikirjan! Olen selannut tämän jo kertaalleen läpi ja kirja on mielestäni sillä silmäyksellä erittäin kattava. Kirjassa käsitellään neljää eri kaupunkia: Helsinki/Vantaa, Turku, Oulu ja Tampere, ja niiden luonnonkasveja. Tätä on pakko lukea jossain vaiheessa vielä lisää. Mielenkiintoiselta vaikuttaa! Paljon oli tunnistettavia kasveja, joita näkee tuolla lenkkitien varrella… käytän siis koiraa ulkona lenkillä joka päivä, niin samalla voi tutkailla ympäristön kasvejakin 🙂 Kiitos vielä kirjasta!

Nyt lenkille Foxy-koiran kanssa ja luontoa tutkimaan. Sääkin on mitä mahtavin +18°C ja aurinko paistaa. Kuulemisiin!

T: Minna & Foxy

Zamialle korsetti + kirjapalkinto Read More »

Parveketta 2.8.2016

On muuten todettava, että vaikka parvekkeeni on mielestäni todella viihtyisä juuri tällä kattauksella mitä siellä on, niin se on valokuvauksellisesti hieman tylsä. Ainoat väriläiskät ovat amppeleissa roikkuvat pelargoniat ja parvekelaatikko kaiteella! Päivänsini kukkii toki, mutta minun pitäisi mennä parvekkeen ulkopuolelle ottamaan siitä kuvia, ja se ei varmaan onnistu ihan tosta vaan. Taidan siirtää tuosta ikkunalta yhden aitoelämänlangan tuohon parvekkeen reunalle, josko se vaikka kiipeisi köynnösritilään, joka on jäänyt ihan paljaaksi. Kukkaset ovat tällä hetkellä katonrajassa, niin mitä iloa niistä siellä on? Ei mitään.

Tästä näkymästä en haluaisi luopua, mutta kirsikkatomaatti on varmasti tuotava jossain vaiheessa sisälle kasvamaan, että ehtii kypsyttämään tomaatit. Daaliat eivät myöskään ole tehneet edes nuppuja. Mikä lie niitäkin vaivaa. Oiskohan laitettu liian pieniin ruukkuihin? Pihalla oleva daalia (samaa settiä) kukkii tällä hetkellä.

Vesiaihe ei ole ollut tänä kesänä toiminnassa, koska en nähnyt mitään järkeä laittaa sitä päälle. Sen ympärillä kasvavat kotkansiipisaniaiset peittävät koko hökötyksen, niin pelottaa, että vedet valuvat sieltä pois lehtiä pitkin muualle kuin mitä tarkoitettu. Minulla on autossa odottelelmassa emaliastia, josta voisi tehdä vesiaiheen ensi vuonna… sikälis jos maltan odottaa ensi vuoteen!

Vesiaiheen taakse, laatikon reunalle, olin laittanut kasvamaan aitoelämänlankaa. Se ei viihdy pienessä muovisessa parvekelaatikossa lainkaan. Eli siinä sitten taas seuraavaa vuotta ajatellen, olisi syytä askarrella/rakentaa tulevia köynnöksiä varten hieman suurempi puulaatikko. Koskee myös päivänsiniä, joka on fillarin korissa, parvekkeen reunalla kasvamassa.

Männynkeppi on edelleen seinustalla, vaikka oli tarkoitus viskata se mäkeen. Noh, se sopii kyllä tuohon ihan hyvin, ja toistaiseksi se ei ole mitenkään ihmeemmin lahonnut tai mädäntynyt, kuten oletin. Minulla olisi tuolle seinustalle pari sinkkiämpäriä, jotka voisin ripustaa seinälle. Ne ovat puoliämpärin muotoisia. Jos vaikka laittaisi niihin jotain roikkuvaa ensi vuonna?

Penkillä kun istuu, niin voi katsella toiseen suuntaan…

Parvekkeellani on ollut koko kesän paljon vierailijoita… jotkut vähän miellyttävämpiä kuin toiset. Kukkakärpäset ovat aina tervetulleita! Toisella pelargonialla kävi sellainen vieras, joka oli laskenut jälkikasvunsa lehdille pitämään fiestaa. En ollut pariin päivään tarkkaillut kasvejani, niin onneksi huomasin, että iso osa lehdistä oli syöty. Irrottelin pinseteillä vihreitä pullukoita toukkia kasvista sellaisella haipakalla ja viskasin partsin laidan yli, etten ehtinyt tajuta edes kuvia niistä ottaa myöhempää tunnistusta varten. Samanlainen toukka oli rällästänyt vieressä olevan tomaatin juurella kasvavissa samettikukissa, jotka jäivät sen jäljiltä ihan paljaiksi.

Tällainen epeli oli alkukesästä ikkunassa… mitä lie suunnitteli minun päänmenoksi!

Parveketta 2.8.2016 Read More »

Scroll to Top