Parvekkeen siivous aloitettava

Vapun jälkeinen viikko oli jotenkin kylmä, ja parvekkeen siivous sai siirtyä suosiolla tälle viikolle. Räntää satoi monenakin päivänä, vaikka se suli nopeasti pois. Satuin yksikin ilta lähtemään sellaiseen aikaan kauppaan, että olin jäädä kunnon räntäsateen saartamaksi. Tietysti olin liikenteessä vekottimellani. Räntää satoi niin paljon, että sen sulamisesta muodostui suuria lätäköitä, joita oli vaikeaa väistellä. Onneksi ne kuivahtivat pois, ja samana iltana satanut viimeisin räntäsade ei enää kastellut minua kotimatkallani.

Kotimatkalla tiet olivat jo suht kuivia.

Olen jotenkin kärsinyt allergioista tänä keväänä ja senkin vuoksi parvekkeen siivous on pahasti myöhässä. Olin heti vapun jälkeen vanhempieni pihalla tekemässä vähän puutarhahommia, ja silloin sattui olemaan todella pahoja tuulenpuuskia. Yksi tuulenpuuska oli niin kova, että se pöllytti maasta jotain päälleni niin pahasti, että äänikin oli kateissa monta päivää, taas vaihteeksi. Söin noin kuukausi sitten antibiootti- ja kortisonikuurin kun poskiontelot tulehtuivat, ja silloinkin ääneni oli lähtenyt.

Kukkapenkin siivousta tiedossa

Tosiaankin oli korkea aika käydä tutkiskelemassa mitä äidin kukkapenkeille kuului. Pari edellistä vuotta on mennyt vähän laiskotellessa asian suhteen, mutta ei kuntokaan enää tässä iässä anna oikein periksi touhuta niin paljon, varsinkaan kovilla helteillä. Ehkä tilanne voisi olla toisin, jos sitä vaan tohottaisi menemään koko ajan jotain.

Pihalla on muutama kohta mistä pitäisi kaivaa juurakkoja pois. Joku vuosi sitten istuttamani valkoinen pihasyreeni on kuollut pystyyn viime kesänä, ja talon kulmauksessa ollut hansaruusu heitti henkensä. Se oli lisäksi vielä aika epäkäytännöllinenkin siinä kohtaa missä oli. Sen aika on lähteä.

Kukkapenkin reunuskivet saivat myös lähteä. Niiden alle on pesiytynyt todella paljon kusiaisia, joita en halua kukkapenkkiin. Vanhempani olivat hieman niukkoja kastelijoita viime kesänä kukkapenkin suhteen, ja siinä kävi sillä tavalla, että joskus aikoinaan istuttamani japaninjaloangervo kupsahti kukkapenkin kulmasta kun juuriin pesiytyi muurahaisia. Tai toivon, että se vielä nostaa päänsä sieltä jostain syövereistä. Tällainen upea ilmestys se aikoinaan oli.

Kuva: 15.7.2016

Ymmärrän tottakai, etteivät vanhempani jaksa olla koko ajan hoitamassa jotain kukkapenkkiä. Onhan heillä ikääkin jo jonkin verran. Olisikin todella hyvä juttu, jos sinne saisi järjestettyä jonkun helpon kastelujärjestelmän missä vettä ei tarvitsisi kantaa pitkin paikkoja.

Sanoin kusiaisille että painukaas nyt sinne mistä ootte tulluki, ja nehän lähti heti johonkin muualle kun kivet oli nostettu ylös. Ilokseni huomasin muutakin erittäin loistavaa mullan seassa. Tai en juuri kusiaisten kohdalla, vaan muissa paikoissa mistä kaivoin maata. Mullassa oli todella paljon kasiaisia. Se on hyvän mullan merkki! Muokkasin kukkapenkistä noin kolmasosan ja istutin uudelleen punapäiväkakkaroita ja kevätesikkoja. Ainakin ne olivat pari päivää sitten vielä hengisä yöpakkasista huolimatta kun kävin katsomassa niitä.

Tarkoitus olisi muokata kukkapenkkejä sellaiseksi, että nurmikon leikkaaminen niiden ympäriltä helpottuisi. Kukkapenkkiä reunustaa kevätesikko, josta tulee ajastaan karmean näköinen. Sen voi ihan hyvin jossain vaiheessa alkukesää leikata ruohonleikkurilla matalaksi, kun on kukkinut. Samoin jotkut tulppaanit ovat sellaisia. En minä ainakaan jaksa niitä käydä joka vuosi nostamaan maasta ylös ja istuttamaan uudelleen. Kun ne ovat kukkineet ja rujon näköisiä, eikun leikkurilla yli vaan.

Liljat ovat upeita kun ne oikein kasvavat mittoihinsa, mutta juurakoita pitäisi välillä karsia rankallakin kädellä. Nämä liljat ovat joko olleet tontilla alunperinkin, tai sitten äitini on istuttanut ne sinne. En tiedä. Pitää kysyä häneltä paljon niitä saisi karsia. Niitähän voisi vaikka laittaa muuallekin kasvamaan sitten, jos juurakot jakaa osiin.

Toinen kukkapenkki näyttikin sitten todella surkealta. Siihen on päässyt myyrä vierailemaan. Kaivelin eilen yhtä siperiankurjenmiekan juurakkoa ylös kukkapenkistä ja huomasin, että juurakoiden alla on pelkkää ilmaa. En ole eläessäni nähnyt tällaista. Ei siinä auta muu kuin kaivaa miltei kaikki ylös ja perustaa tämä kukkapenkki uudelleen. Onneksi jotain oli säilynyt sellaisenaan. Idänunikko on aloittanut kasvamisen hyvissä ajoin. Myös pionit lähtivät kasvuun. Köynnöskehikon sisällä on todella pahat tuhot, ja aion poistaa koko kehikot, kun ovat niin ränsistyneen näköisiä jo. Lisäksi ne eivät kestä yhtään ojossa. Isäni oli sitä mieltä, että ne pitää säilyttää, mutta sitten saa kyllä keksiä kuinka hitossa ne saa pysymään vaaterissa.

Kaikki nämä projektit yleensä vaativat jonkun verran kapitaalia, jolloin kaiken saisi tehtyä alusta asti tyylikkäästi ja perusteellisesti, sikälis kun niihin sijottaisi tarpeeksi rahaa. Sehän nyt on sanomattakin selvää. Kompastelen jatkuvasti tähän asiaan, koska haluaisin kaiken toimivan niillä resursseilla mitä jo entuudestaan löytyy. Se vaan ei aina ole mahdollista. Ja jos saan jonkun kivan idean, niin se sitten myös torpataan. Perhe on pahin, niinhän sitä sanotaan. Mutta ei siitä sen enempää. Olen menossa jatkamaan hommia lähipäivien aikana, kun meille on ennustettu jopa +20C lämpötiloja. Josta tulikin mieleen, että taitaa olla jo korkea aika aloittaa parvekkeen siivous.

Parvekkeen siivous aloitettava N.Y.T. nyt!

En siis ole allergioiden takia halunnut mennä parvekkeelle tekemään siivousta, koska parvekkeen edessä kasvaa useita koivuja, joille olen allerginen. Kävin tänään hieman tutkiskelemassa mitä sinne kuuluu. En ole käynyt syksyn jälkeen parvekkeella lainkaan. Tänään on ensimmäinen päivä kun avasin tuon oven. Kaaos oli taattu, mutta huomattavasti hillitympi kuin olin kuvitellut. Aloin tuumasta toimeen, ja hyräilin mielessäni ”Cha cha cha”:ta. Parveke on saatava lauantaiksi kuntoon ja siivous on aloitettava niin ku nyt! (ennen ja jälkeen kun pieni siivous on tehtynä)

Kun katsoo oikein tarkkaan, niin siivouksen saattaa jopa huomata! Noh, vitsi vitsi. Ei sitä oikeastaan huomaa. Pitää jatkaa lähipäivinä. Myös vesiaihe on tällä hetkellä todella vaiheessa, eikä se oikein saa paikkaansa tuolla parvekkeella. Sehän oli tarkoitettu aluksi tuonne ensimmäisessä kuvassa olevaan vasemmanpuoleiseen ylänurkkaukseen. Mutta kun nyt partsille on tulossa se ihana puusohva, josta olen maininnut jossakin postauksissa. Se odottelee tällä hetkellä parvekkeelle pääsyä oven vieressä pystyyn nostettuna, ettei se vie turhaa tilaa olohuoneesta. Oikea sisustuselementti, sanon minä!

Onhan tuon parvekkeen siivous täysin kesken. Se on täynnä kukkaruukkuja, missä olen kasvatellut milloin mitäkin. Yllätyksekseni huomasin, että ruohosipuli on lähtenyt kasvamaan viime vuoden jäljiltä. Luulin, että kaikki elollinen on kuollut. Sillekin pitää keksiä joku paikka. Yksi kotkansiipisaniainenkin on lähtenyt kasvamaan rakentamassani puulaatikossa. Se saa pysyä siinä. Ei niitä tarvitse parvekkeen täydeltä ollakaan. Ehkä muutama muukin lähtee vielä kasvamaan, jos hyvin sattuu.

En oikein saanut Foxyn paljua laitettua ajattelemaani kohtaan kunnolla, ja sen sijoitus on edelleenkin hieman hakusessa. Olen nyt pyöritellyt sitä pitkin parveketta muutaman vuoden, ja se on vaan nyt saatava laitettua paikoilleen. Sen lopullinen paikka sijoittunee siinä kohtaa paremmin kun puusohva on paikoillaan. Se on niin suuri elementti, jonka todellakin haluan tuonne. Aikomukseni on myös tehdä istuma-alue sellaiseksi, ettei siihen sada vettä. Enkä halua myöskään paahtua siinä aamuisin.

Lähtökohta nurkkauksesta johon oli tarkoitus alunperin tulla palju.

En nyt jaksanut liikutella painavia Leca-harkkoja ees taas, kun parvekkeella oli muutenkin ahdasta. Siispä jätin paljun nyt hetkeksi oven taakse. Olisi hyvä saada sijoitettua se sillä tavalla, että parvekkeen oven saa tarvittaessa kokonaan auki. Eli joudun ottamaan parvekekaiteen vieressä olevat Leca-harkot pois. Niiden päällä kasvoi viime kesänä tomaatteja, josta nurkkauksessa oleva tyhjä ämpärikasakin muistuttaa.

Palju ei mahdukaan nurkkaukseen niin kuin olin kuvitellut.

Viime viikolla tapahtui muutakin erikoista, jota harvemmin pääsee todistamaan. Iso-Britannian kuningas Charles 3. kruunattiin. Tämä spektaakkeli oli pakko katsoa, koska sitä nyt ei kovinkaan usein näe kun kunkku saa kruunun. Tilaisuus oli käsittämättömän hyvin järjestetty ja paikalla oli todella eeppinen kirkkokuoro. Kuningasväen asut olivat upeita. Käsitin, että kyseistä tilaisuutta varten oli sävelletty jopa yhdeksän klassisen musiikin teosta. (Kuvan ottamista varten piti myös suorittaa pienehkö siivous, ettei kaikki pölyt näy.)

Yksi iso syy tähän siivousintooni löytyy myös siitä, että minulle on tulossa ihana kissavaljakko hoitoon kesäkuun alussa. Nämä ihanuudet olivat minulla hoidossa myös viime syksynä. Aivan upeita otuksia, tykkään! Tässä on Rölli, joka kyllä näyttää niin Rölliltä kun kissa vaan voi näyttää. Taisin julkaista tämän kuvan Instatililläni tuolloin. Saatan julkaista siellä ihan eri kuvia, mitä täällä.

Rölli otti haltuun myös tekemäni torkkupeiton, joka oli sängylläni viikattuna.

Toinen kissa on nimeltään Sysi. Se on todella musta, mutta pieni valkoinen pilkku löytyy rinnuksilta.

Itse asiassa kissa on niin musta, että sitä oli välillä vaikea löytää. Nämä olivat hoidossani lokakuun lopulla, ja silloin on tarjolla valoa aika niukasti, ainakin iltaisin. Kaikki valot vaan päälle, niin näki, missä nämä oikein liikkuivat, tai makoilivat. Tilanne lienee nyt kesäkuun alussa vähän valoisampi.

Näetkö sinä kuvassa kissan? Minä en ainakaan paljaalla silmällä nähnyt ennen kuin otin kuvan, tai kissan silmät hieman kiiluivat.

Eiköhän tässä ollut taas yhdelle kerralle ihan tarpeeksi höpinöitä, niin jatketaan seuraavalla kerralla sitten. Ehkäpä sitä on jotain kerrottavaa viikonlopun jälkeen? Suomen Euroviisuedustaja, Käärijä, sattuu olemaan yleisön ennakkosuosikki. Katsellaan miten käy. Mutta nyt tekemään loppusiivous parvekkeelle, että pääsisi siitäkin tänä kesänä vielä nauttimaan. Hyvää alkavaa viikonloppua!

PS. huomasitko nämä? Jos et seuraa Facebook-sivuani

Parvekkeen siivous aloitettava Read More »

Tomaatti – HYDRO osa 4

Tässä tulee pieni tilannekatsaus, miten vesiviljelyssä oleva tomaatti oikein jakselee. Edellinen postaus oli 17.11.2022 (osa 3), eli siitä on jo tovi aikaa. Toki olen kertonut tomaatin kuulumisia muissakin artikkeleissa, mutta mikään niistä ei ole täysin keskittynyt tähän aiheeseen. Haluan vielä sen verran mainita, että otan valaisimesta kuvaamista varten siniset LEDit pois päältä ettei kuvista tule violetteja. Siniset valot ”värjäävät” kaiken muunkin ympäriltä omituisen väriseksi.

Tomaatti 29.4.2023 ennen karsimista.

Olen ollut hieman pulassa tämän rehun kanssa kun se alkoi kasvaa aivan älyttömästi kun aurinko tuli talven jäljiltä esiin. Siihen tuli niin paljon varkaita, että minulla meni varmaan tunti, että sain pätkittyä niitä pois. Varkaistahan saa uusia tomaatin taimia, joten yritinhän minä niitä juurruttaakin. Siinä en tosin onnistunut. Tai ne tekivät juuret, mutta siirtäminen kasvatusastiaan epäonnistui. Aion kokeilla sitä sitten uudelleen.

Tomaatti 29.4.2023 ennen karsimista.

Kuten edellisestä kuvasta näkyy, valaisinta täytyy nostaa niin korkealle kuin se on vaan mahdollista. Aion ”kouluttaa” seuraavan tomaattini kasvamaan hieman eri tavalla. Jos sen saisi kasvatettua vaikka jollain tapaa sivuttain tuossa ikkunan edessä. Ikkuna on kaakkoon päin, ja se on paras vaihtoehto asunnossani miltei millekään kasville.

Latvat kasvavat korkeiksi. Niiden päissä on kukintoja.

Karsin tänään tomaattia todella paljon, koska se todellakin oli kasvanut aivan sikin sokin, ja lisäksi se oli täynnä kukkia. Niitä oli miltei mahdotonta nähdä kaikkien lehtien seasta. Niinpä katkoin vahingossa myös sellaisia oksia, missä kasvoi jo tomaatin alkuja. Edellisen kerran pätkin sitä 16.4. jolloin sain saman kokoisen kasan lehtiä, mitä tänään.

Kuinkas monella on koristeena tomaatin oksia maljakossa? No ainakin minulla on! Pitää aloittaa virittely uudelleen, kun projektipinossa odottelee vesiviljelylaatikonkin uusiminen.

Tein hiljattain ostoksia Pavunvarsi-verkokoaupasta, kun ensimmäinen ostoskerta meni vähän pieleen. En oikein ymmärtänyt mitä olin ostamassa. Tottakai tällainen ”nörtti” tempautuu kaikkeen älyttömään teknilliseen asiaan mukaan, niin ei kun uutta settiä vaan rakentamaan! Tämänhetkinen kasvatusastia ei nimittäin silmiäni hivele, niin uusi astia on ehdottomasti tarpeen. Se, että kaikki lähtee huokeaan hintaan, on myös todella tärkeää. Olin aluksi sitä mieltä, että niillä pitää pärjätä mitä jo entuudestaan löytyy, mutta ei se sitten niin mennytkään.

Uusi kasvulaatikko tuli hankittua ja siihen kaikenlaista härpäkettä, mutta kerron tämän kasaamisesta sitten toisella kertaa lisää. Siitä tulee kuitenkin aika pitkä stoori, niin pysyköön nyt tämä artikkeli kuulumisten kertomisena. Mutta tässä esimakua hieman, miltä se suunnilleen tulee näyttämään. Tämä ei siis ole lopullinen versio!

Mitä on sitten tullut opittua ajan kuluessa? Ensinnäkin kevytsora ei ole yhtään hyvä ruukkumateriaali millekään hydrokasville. Laitan sitä toki tavallisten huonekasvien mullan sekaan (tai kookoskuidun) kuohkeuttamaan kasvualustaa, mutta vesiviljelyyn se ei vaan sovi ainoaksi alustaksi. Se tulee nimittäin ruukuista pohjien kautta ulos, vaikka olisit laittanut mitä verkkoa sinne ruukun pohjalle sitä estämään. Nyt kevytsoraa lilluu vedessä juurien seassa. Juuret kyllä takertuvat niihin kiinni, mikä voi olla jopa hyväkin asia. Sorahan kerää vedestä happea, mitä juuretkin haluavat.

Kuva artikkelista Maaliskuu on jo lopussa mutta missä on kevät?

Olin myös aikeissa laittaa tomaatin kasvuritilän taakse kasvihuonemuovia. Se ei tapahtunut, ja tällä hetkellä tomaatti kasvaa olohuoneen ikkunassa kiinni, ja kohta myös sälekaihtimissa kiinni. Minun täytyy tehdä tälle nopeasti jotain, ennen kuin jokin asia menee taas pieleen. Olisi erittäin tärkeää, että pääsisin hallitsemaan tomaattia myös sivuista käsin. Nyt en pääse, koska toisella puolella on iso puupenkki ja toisella puolella on huonekasveja. Eli, nyt täytyy vaan jatkaa yhtä toista projektia, mikä on ollut pahasti kesken. Pyörä on laitettava pyörimään!

Kokonaiskuvaa huoneen ahtaasta nurkkauksesta

Laitan loppuun vielä tomaateista kuvia. Tällä hetkellä on aika iso sato tuloillaan, jos vaan kaikki menee hyvin. Lopuksi vielä speksejä.

Tomaatti speksit

  • Lajike: Super Sweet, runkotomaatti, kirsikkatomaatti, täysin vesiviljelty alusta asti
  • Kasvuastian koko: 15L (litres)
  • Lannoitus: Green Care Puutarhan kesä ”pinkki kesälannoite” + Biolan puutarhakalkki. Aikaväri 1 viikko tai/kun lisätään vettä niin siihen se määrä mitä on suositeltu (2tl/10 litraa)
  • Valaistus: 120W LED Finland kasvivalaisin (otettu akvaariokäytöstä), valoa luonnosta kaikki mahdollinen. Valaisin ei ole kevään tullen täydellä teholla, talvella pimeään aikaan oli. Valoaika 12 tuntia. (spektriä en tiedä)
  • Muu tekniikka: vesisäiliössä akvaariokäytöstä otettu pieni ilmapumppu jossa ilmastinkivi.

Tomaatti – HYDRO osa 4 Read More »

Nyt on kevät!

Viimeinkin se saapui pitkän odottelun jälkeen – kevät siis! Yöt ovat edelleen todella kylmiä, mutta kyllä se siitä pikkuhiljaa lämpenee. Meidän suunnalla oli tällä viikolla jopa kesäisiä lämpötiloja. Lappeenrannassa tehtiin vuoden lämpöennätykset; ensin tiistaina 25.4. oli +20,6ºC ja seuraavana päivänä 26.4. oli +21ºC. I like it a lot!

Onko tämä hyttynen?

Olen vähän seuraillut keittiön ikkunasta kuinka kevät etenee lumitilanteen kohdalla, ja otin siitä tietenkin muutaman kännykkäräpsyn. Kuvat ovat noin kymmenen päivän ajalta.

Olen käynyt myös lempipaikassani, Immalanjärven lintutornilla, seuraamassa kuinka kevät etenee. Kymmenessä päivässä jäille on ehtinyt tapahtua vaikka mitä. En ole käynyt katsomassa keskiviikon jälkeen onko jäitä enää, mutta arvelen, että ei ole. Pitää käydä tarkistamassa.

15.4.2023 panorama (klikkaa suuremmaksi)

Tämä mukava hiljainen sähköpotkulauta on oiva menopeli kun sillä pääsee aika moneenkin paikkaan. Lisäksi sen hiljaisuudesta on taatusti etua, jos lähestytään vaikkapa juurikin lintuja. Lintutornilla ei ollut porukkaa 23.4. kun olin sinne menossa, niin ajelinkin vekottimella sitten suoraan sinne torniin asti. Kätevää!

Kaksi vuotta sitten lintutornin edusta oli aivan täynnä muuttolintuja, mutta tänä vuonna en itse ainakaan bongannut sieltä mitään ihmeellistä. Haapanoita oli jonkun verran, muutama koskelo ja kaksi paria kanadanhanhia.

23.4.2023 panorama (klikkaa suuremmaksi)

Kelit olivat todellakin kohdallaan pari päivää, ja lähdin mielelläni ulkoilemaan vekottimen kanssa. Liikuskelin vekottimella ees ja taas kun keli oli kertakaikkiaan vain niin lämmin. Tiistaina lintutornilla oli porukkaa aika paljonkin, enkä oikein saanut otettua sieltä kuvia. Sinne oli tullut ulkopaikkakuntalaisiakin. En ollut tiennyt, että tämä lempipaikkani maine olisi kiirinyt ihan niinkin kauaksi asti. Eräskin bongari taisi olla Kotkasta kotoisin ja jotkut vielä kauempaa.

Yritän saada aikaiseksi tehdä Immalasta videon, vielä hyvissä ajoin ennen kesää. Sieltä saa otettua niin kaunista kuvaa kuitenkin kun se on niin älyttömän seesteinen paikka. Tein viime kesästäkin videon, jonka voi katsoa vaikka TÄÄLTÄ (YouTube-linkki). Ilokseni sammakotkin olivat heräilleet. Viime vuonna en ehtinyt nähdä niistä edes vilausta. Se on todellakin parista päivästä kiinni milloin ne osuvat kohdalle. Kutu oli vasta alkamassa tiistaina ja ne ovat varmaan jo lähteneet eteen päin.

25.4.2023 sammakoiden kutupaikka

Parin lämpimän kelin aika tuli avattua myös terassikausi! Täytyy sanoa, että tämä kevät ei ole ollut mitenkään kiva allergikon näkövinkkelistä ja vesisadetta ollaan odoteltu ties kuinka pitkään. Leppä kukkii ja koivu aloittaa kukintansa. Viime yönä onneksi satoi vettä… tai satoi myös räntää. Pitää lähteä kohta haistelemaan raitista ilmaa, vaikkapa lintutornille. Onkohan kukaan aloittanut jo vapun juhlinnan?

Kengurun terassilla virvokkeita nauttimassa 26.4.2023

Lämpimän päivän johdosta päätin käydä katsomassa löytyisikö yhdestä vakiopaikasta kangasvuokkoja. Löysin niitä peräti yhden kappaleen! Voi itku sentään mitä näille on oikein tapahtunut. Käykö niitä oikeasti joku keräämässä? Joka kevät sama juttu. Tämä löydös oli onneksi erittäin elinvoimaisen näköinen ja saattaa hyvinkin olla, että kangasvuokkoja löytyy tulevina vuosina lisää. Se olisi oikein hyvä juttu.

Tämä metsä on muutenkin aivan ihana paikka. Se kuuluu sukulaiselleni. Olen monet kerrat käynyt siellä edesmenneen koirani Foxyn kanssa kävelemässä. Käyn edelleen joka kevät katsomassa kuinka puut ovat kasvaneet suuremmiksi. Puiden kasvua on ihana seurata. Kun ne näyttävät näin terveiltä ja kauniin vihreiltä, siitä tulee todella hyvä mieli. Sielu lepää. Ja voi luoja sentään mikä lintujen konsertti siellä olikaan. Otin linnunlaulua vähän talteen.

Varma kevään merkki on myös sääksi-liven avautuminen. Olen sieltä täältä seuraillut niidenkin touhuja, ja ne tosiaankin touhuavat siellä pesällä. En nähnyt tilannetta, mutta sääksi on tehnyt 27.4. yhden munan, jota nyt sitten haudotaan vuorotellen. Välillä kun pesällä on yksi ”emo”, paikalle pyrähtää västäräkki sirkuttelemaan. Sääksikamerasta on myös kiva seurata kuinka Saimaalta lähtee jäät. Tässä on screenshot WWF:n livekuvasta. Sääksipariskunta on pesällä ja keskellä montussa on yksi muna.

Tällaista tällä kertaa. Laitan loppukevennykseksi yhden panoramakuvan, jonka otin 25.4. mennessäni lintutornille. En ensiksi huomannut mitään outoa kuvassa, mutta jälkikäteen tarkistettuani tajusin tässä jotain hassua. Katso tarkemmin kun klikkaat kuvan suuremmaksi. Kevät on siis korkattu ja toivottelen hyvää ja erittäin hauskaa vappua!

Huomaatko kuvassa mitään hassua?

Nyt on kevät! Read More »

Viikko 15 kiteytettynä

Se on sitten taas yksi viikko takana ja mitä on oikein saatu aikaiseksi? Hmm.. no, ei välttämättä juurikaan mitään. Pääsiäinen jotenkin sekoitti koko muutoinkin jo hakusessa olevan rytmin. Olenpahan ainakin ajellut vekottimella ees sun taas miltei joka päivä. Sen lataaminenkin helpottui huomattavasti kun hankin Pekan sähkökiiturista tehokkaamman akkulaturin. Testasin sitä tänään ekaa kertaa ja sitten kuului ”naps”. Sulake meni pois päältä. Noh, onneksi sen sai korjattua helposti kun napsaisi kytkimen takaisin päälle.

Imuri Gate

Alkuviikko meni myös ihmetellessä mitenkä saada kämppää hieman siistittyä, koska imurin letku meni lopullisesti rikki. En jaksa enää korjata sitä, ja tilasinkin jo uuden osan. En tiedä milloinka sen saa, mutta toivottavasti heti pian ensi viikon alussa. Alkaa jo kerääntyä sellaista pölyä mitä ei oikein saa lakaisemallakaan pois. Olen vieläpä allergikko, niin hieno pöly ei tee poskionteloille yhtään hyvää. Ulkoa kantautuu myös sisälle katupölyä. Pitää kait ottaa ulkoillessa maskit käyttöön, niin pölyä ei tarvitse hengitellä.

Imurin letku on rikki
Kaikkensa antanut pölynimurin letku.

Postikortteja maailmalta

Sain tänä aamuna ihastella postikortteja, joita tuttavani lähettivät minulle kun kävivät matkalla Malesiassa. Niitä tipahti postiluukusta eilen peräti viisi kappaletta. Mukana oli myös Postin laittama kiitoskortti. En tiedä, onko heillä tapana laittaa sellaisia jokaiselle, vai oliko tämä jotenkin henkilökohtaista. Se tuli omalla nimelläni kuitenkin. Pitääkin kysyä asiasta naapurilta, joka on postinjakajana töissä. Oli miten oli, mutta kyllähän tuollaisista viesteistä tulee mahdottoman hyvälle tuulelle!

Huonekasvit rempallaan

Työtuolin siirryttyä olohuoneessa toiseen kohtaan, olen joutunut katselemaan lähietäisyydeltä huonekasveista koostuvaa ryteikköä. Se on nyt vaan setvittävä, ei auta mikään. Asiaa on tottakai hankaloittanut imurin letkun rikkoutuminen. Kun multien kanssa touhuaa, pitää myös olla valmis heti imuroimaan multien vaihdosta aiheutuva sotku. Viherkasvipöheikön siistiminen jääkin sitten sellaiseen ajankohtaan kun uusi imurin letku on kädessä. Kerrankin tuleva viikko alkaa toiveajattelulla, että pääsisi heti imuroimaan. Pitääkö olla huolissaan?

Olohuoneen ikkunan äärellä oleva pitkä puusohva on myös tyhjennettävä ja vietävä parvekkeelle. Taidan laittaa sen alkuunsa parvekkeelle pystyyn seinää vasten, kun sille ei muuten ole siellä vielä tilaa. Kunhan saan aikaiseksi liikutella parvekkeella kaikki tavarat paikoilleen, sohvankin voi laittaa paikoilleen. Kohtahan sinne pääsisi touhuilemaan… tai pääsisi jo. Ei siellä lunta enää ole. Siinä mielessä kasviryteikkökin vähän selkiää kun niitä on tarkoitus sijoittaa ikkunan eteen. Mutta kun se imuri pitäisi olla toimintakunnossa jos siirtelee tavaroita. Olen myös aina imuroinut parvekkeen sen jälkeen kun sieltä on ensiksi lakaistu kaikki pois mitä on lakaistavissa. Mitenkä se nyt taas tuntuu siltä, että kaikki on taas yhdestä rakkineesta kiinni.

Kamat kun on hujan hajan niin tulee aina jotain kuolemantapauksia. Onneksi ei sentään ihmisille, mutta huonekasvit siitä kärsii. Nytkin olin unohtanut yhden peikonlehden olkkarin nurkkaukseen, kun se oli kaiken tuon kasviryteikön takana. Silloin sitä ei tule hoidettua niin hyvin. Näissä on jostain syystä ripsiäisiä. En halua, että niitä ilmaantuu suureen peikkoon. Pidän siis nämä muut peikonlehdet hieman erillään. Katkaisin tästä kuvassa olevan kellastuneen lehden pois ja siirsin peikon keittiön peräikkunan ääreen tarkkailtavaksi. Laitan myöhemmin kuvia ja kerron miten homma etenee.

Hujopeiksi kasvaneet kirjovehkat ovat vielä alkutekijöissään. Aion pätkiä ne. Näissäkin pitää vaihtaa kasvualusta toiseen, ja sotkua on siis tiedossa. En vaihda ennen kuin imurin letku on näpeissäni.

Olen vuosien saatossa pistänyt merkille kiinanruusukeskustelut, mitä käydään monestikin huonekasviaiheisissa Facebook-ryhmissä, muun muassa Huonekasvit-ryhmässä. Kiinanruusut tuppaavat olla todella vaativia monenkin mielestä, niin kuin itsenikin mielestä. Tällä hetkellä oma piiskani tiputtelee lehtiä konsanaan, eikä se nyt edes enää saa ikkunasta vetoa. Mikä helkutti sitä nyt taas oikein vaivaa? Äidillekin hankittu kiinanruusu vuosien takaa tekee jatkuvasti kukkia – siis kukkakaupasta ostettu. Sen olisi pitänyt olla salaliittoteoreetikkojen mukaan kompostissa jo ajat sitten. Ja jos joku miettii mikä se ”teoria” on, niin se liittyy yksinkertaisesti näiden kasvien kasvatusmenetelmään, siis miten ne on kasvatettu ja ravittu, ennen kuin ne on tuotu kukkakauppoihin myyntiin.

Vaikeahoitoinen huonekasvi
Äidille muutama vuosi sitten kukkakaupasta ostettu kiinanruusu 31.3.2023

Kävin tosiaankin silloin pääsiäissunnuntaina ajelemassa vekottimella kun oli niin kaunis päivä. Menin vanhemmilleni syömään (ks edellinen artikkeli) ja päätin sen jälkeen kurvailla ympäriinsä. Oli tarkoitus mennä käymään Immalanjärvellä, mutta en päässyt sähköpotkulaudalla lähelle rantaa. Minulla ei siinä vaiheessa ollut vielä akulle lukkoketjua hankittuna, enkä vain uskaltanut jättää vekotinta tien varteen vahtimatta. Kurvasin pienen lenkin, ja pysähdyin katselemaan moottoritien vartta, ja että näkyykö siellä mitään mielenkiintoista. Ainakin siellä oli töyhtöhyyppiä, useitakin. Jatkoin matkaa ja pysähdyin vielä kerran vehkeen kanssa jaloittelemaan, ja huomasin sähköjohdoilla ja pellolla hilluvat naakat. Ne pitivät melkoista meteliä, ja ajattelinkin, että siellä on nyt jotain meneillään. Ei kun äkkiä kännykkä esiin ja kuvaamaan, josta tämä seuraava videokin on.

Sen verran vielä, että huomasin jälkikäteen videota editoisessa, että niitä jahtaa jokin suurempi lintu. Epäilen, että se oli kanahaukka, joka on nähty vuosittain samalla alueella. Vuosi sitten se oli syömässä jotain pikkulintua vanhempieni pihalla. Isäni osasi kertoa, kun näki tilanteen ihan vierestä. Haukkaparka oli varmasti nälissään jos antoi ihmisen olla niinkin lähellä! Tässä kuitenkin tekemäni video, joka löytyy myös Tuubi-kanavaltani.

Pitää keksiä tähänkin jokin ratkaisu tulevaisuuteen nähden, että sen kännykän saisi helpommin ja nopeammin esiin. Mutta tähän on hyvä päättää tältä osin viikko 15, ja varmasti huomenna sitten on lisää materiaalia kirjoitettavana, kun kaikkea ei vaan ehdi laittaa tänne yhdellä kertaa. Eli onhan tässä sittenkin touhuttu koko viikko jotain!

Viikko 15 kiteytettynä Read More »

Sähköpotkulauta alle ja kevättä kohti!

Nyt on ollut oikein loistava pääsiäinen sään puolesta. Meillä on alkanut kevät! Mitäpäs sitä sitten muuta kun menopeli alle ja kruisailemaan. Minulla on ollut muutaman vuoden sellainen kruiseri-mallinen sähköpotkulauta, jolla ajelen tässä lähialueilla. Sillä pääsee näppärästi liikkumaan paikasta toiseen ja pyöräteitä pitkin. Auto pitää aina jättää johonkin, jos menee vaikka luontoa kuvailemaan tai lintubongailemaan. ”Spotkulaudalla” voi myös ajella varovasti polkuja pitkin, jos maasto sen sallii. Ainoa ongelma siinä on, että sen akku ei välttämättä kestä ihan samanlaista reissua kuin tankillinen bensaa. Olenkin joutunut hankkimaan uuden akun, millä kantomatka piteni huomattavasti alkuperäiseen verrattuna. Alkuperäinen akku ei ihan pitänyt virtaa niin kuin olisin toivonut, ja pari kertaa kun tuon yli 60-kiloisen vehkeen työntää mäkiä ylös, niin uusi akku alkaa yllättäen kiinnostaa.

Sain syntymäpäivälahjaksi viime syksynä uuden tehokkaan akun, ja yksi viikonloppu menikin sitten siihen, kun suunnitelin miten sen saisi pysymään vekottimen kyydissä. Skobassa on pohjassa sellainen tila, missä edellinen akku ja moottori olivat. Uusi akku ei mahdu sinne sitten mitenkään päin! Se pitää sijoittaa johonkin muuhun kohtaan. Aikani mittailtua, sille löytyi sopiva paikka istuimen alta. Asiassa pitää ottaa huomioon myös sellainen seikka, että tuon sen akun joka kerta kotiin mukaan kun en käytä vekotinta. Pohjalevy pitäisi aina ruuvailla irti, jos sen yrittäisi jotenkin saada sinne ujutettua. Sille pitää siis keksiä jokin helppo ”plug and play”-viritys.

Sattuikin niin mukavasti, että minulla oli tällainen tuttavilta saatu Colosen huopalaukku, mihin tuo akku sujahti todella näppärästi. Saan kassin ja olkahihnan avulla viriteltyä akun kiinni istuimen alle. Se lepää kassissa kuin olisi taskussa. Kassissa on vieläpä pari pientä etutaskua, johon saa ujutettua jotain pikkutavaraa, kuten maailman parhaan huulirasvan ja pikkupussin. Tuollaista samanlaista kassia ei välttämättä ole missään enää myytävänä, mutta käykäähän kurkkaamassa mitä kaikkea mahtavaa tuotetta Colose pitää sisällään. Huom, tämä ei ole maksettu mainos 🙂 Mainostan tuttuja mielelläni aina kun on mahdollista.
(Colose on sveitsiläinen laadukas kosmetiikkamerkki jonka maahantuonti on Imatralla. Klikkaa sivustolle)

Innostuin skoban käyttöönotosta niin paljon, että päätin myös hieman ehostaa sitä. Virtalukko-valosysteemi oli mielestäni aika ruma alkuperäisenä, niin päätin spraymaalata sen mustaksi. Siitä tuli heti tyylikkäämpi! Unohdin vain täpinöissäni ottaa siitä kuvan ennen maalausta, niin piti etsiä arkistoista vanha kuva vuodelta 2021, jossa tuo virtalukko näkyy selkeästi.

Noh, nyt on sähköpotkulauta otettu käyttöön ja seuraavana on sitten vuorossa hydrotomaatti. Se pyrähti jotenkin ihan tolkuttomaan kasvuun noin viikko sitten, kun aurinko tuli esiin. Se on tällä hetkellä aivan täynnä kukkia. Pitää aloittaa taas varkaiden poistaminen, ettei se kasva liian suureksi. Olemme käyneet tästä asiasta keskustelua vähän yhden sun toisen kanssa, että tästä hydrotomaatista ei tarvitse välttämättä poistaa niitä varkaita samalla tavalla kuin että se tomaatti kasvaisi ulkona tai kasvihuoneessa. Asunnon sisällä on sille tasaista lämpöä tarjolla ja myöskin asiaan tarkoitettu kunnollinen valaisin. Ravinteita voi säätää koska ne laitetaan suoraan veteen. Ei voi siis verrata kasvupaikkoja keskenään. Ja kyllä se tekee tomaatteja jokaiseen varkaaseen! Nehän ovat tomaatin pistokkaita loppu peleissä.

Olen pidemmän aikaa miettinyt uutta astiaakin tuolle, ja sitten löysinkin paikallisesta Mainio-nimisestä kaupasta muovilaatikoita, jotka soveltuvat mahdollisesti tähän käyttöön. Niissä on merkintä elintarviketurvallisuudesta. Ja mikä vielä parempi, niissä näyttäisi olevan sellainen kansi mihin saa porattua sopivan kokoisia reikiä ruukkuja varten. Astia olisi myös matalampi mitä nykyinen on, eli juurilla ei olisi niin ”pitkä matka” veteen. Mietin juurikin tätä pienempää versiota tarkoitukseen sopivaksi.

Pitää vielä mittailla mahtuuko laatikko tekemääni telineeseen. Kasvit saisi sijoiteltua kanteen kuta kuinkin näin:

Kyllä tämä tästä alkaa suttaantua 🙂 Kevät etenee juuri nyt huimaa vauhtia, ja sen myötä ajatuksetkin vähän harhailee siellä ja täällä. Pitäisi nyt vain muistaa laittaa ne loput tomaatit kasvamaan, että se ehtii sitten kesällä tehdä minulle niitä pistokkaita. Lupasin vielä tuttavillenikin joitain taimia. Ja jos vaikka ymmärtäisin kirjoitella tänne asioita hieman useammin, niin ei tulisi sitten yhdellä kertaa niin älytöntä settiä luettavaksi. Mutta, alan tästä valmistautua pääsiäis lounaalle, jonka äitini on luvannut valmistaa. Se on maailman paras asia! Kevättä kohti ja sähköpotkulauta alle – siinä tämän päivän agenda. Tässä vielä Instaan laittamani videoklippi muutaman päivän takaa. Sähköpotkulauta-ajelut on maailman parasta asiaa, ainakin silloin kun tarkenee.

Sähköpotkulauta alle ja kevättä kohti! Read More »

Scroll to Top