Käytin perjantai-illan siihen, että muistelin edesmennyttä Urho-kissaani. Urho tuli minulle tasan vuosi sitten (10-vuotias Urho-kissa). En ole saanut aikaiseksi tehdä hänestä edes muistovideoita. Täytyy skarpata nyt lähiaikoina asian suhteen ennen kun aikaa on kulunut liikaa ja videon teko alkaa tuntua turhalta. Videoklippejä kertyi kuitenkin jonkinmoinen määrä. Oli tarkoitus tehdä niitä silloin vielä kun Urho oli elossa. Jostain syystä ajattelin, että ei niillä niin kiire ole. Aika kului, Urho sairastui ja sitten olikin jo liian myöhäistä… jouduin sanomaan Urholle hyvästit.
Tein alkuunsa Urhosta esittelyvideon ja siihen se homma sitten jäikin. Urho olisi ollut juuri sellainen lemmikki, mistä olisi saanut ihania videoita aikaiseksi. En tajunnut tehdä aikaisemmista kissoista videoita juuri lainkaan. Silloin laitteet eivät olleen ihan niin hyviä kuin tänä päivänä. Ajattelin tehdä Urhon kohdalla toisin. Halusin myös näyttää maailmalle kuinka ihana tuo kissa olikaan. Urholla oli oma Insta-tili, jolla oli seuraajia. Urholla oli jopa suosittuja seuraajia. Oma ajatus tästä oli lähinnä se, että saisin kustannettua Urhon elämän Instan kautta saaduilla tuloilla, ja samalla voisin auttaa löytöeläinkotia, josta Urho tuli minulle. Asiat eivät vaan menneet niin kuin suunnittelin.
Videoklippini koostuvat lähinnä siitä kun silittelen Urhoa. En ehtinyt oikein muutakaan kuvata. Se oli itsessään jo niin ihanaa, että Urho otti minut aika nopeastikin ”emokseen”. Meillä synkkasi alusta asti hyvin. Minua harmittaa niin kovasti ettei hän ehtinyt elää kanssani sen pidempää. Urho oli minulle se kissa, jolle halusin avata sydämeni ja kotini.
Urho – kissavideo valmiiksi
Jatkoinkin kirjoittamista vasta seuraavana päivänä, ja päätin työstää yhden videon valmiiksi. Tässä se nyt on. Ensimmäinen muistovideo Urhosta. Toivottavasti löydän videoklippejä sen verran enemmän, että saisin tehtyä erilaisia videoita. Onneksi sain tallennettua Urhon ihanan jutustelun, jota se harrasti aika paljonkin. Urho oli puhelias kaveri.
Loput kissavideot Urhosta voi käydä katsomassa TÄÄLTÄ. Olen luonut Urho-videoita varten oman kanavalistan.
En pysty vieläkään käsittämään Urhon poismenoa. Jokin asia ei ollut kohdallaan. Tietenkin kelaan, olisinko voinut tehdä asialle jotain, mutta en keksi juurikaan mitään. Urho oli vain sairastunut lyhyessä ajassa todella pahasti ja en huomannut sitä tarpeeksi ajoissa. Elämän täytyy silti jatkua! Keskityn nyt siihen mitä minulla on… En harkitse kissan ottamista, turha kuvitellakaan!
Elämä Urhon kanssa oli mukavaa. Urho oli työpisteeni vieressä usein pitämässä minulle seuraa.
Minulle rapsahtaa jossain vaiheessa ”kiva” lasku Urhon ”ensimmäisestä ja viimeisestä” lääkärikäynnistä ja se täytyy jotenkin saada maksetuksi. Ottaahan se kaaliin kun semmoset 300 euroa pamahtaa maksettavaksi juuri ennen joulua. Varsinkin kun se muistuttaa minua Urhon poismenosta. Sama juttu oli Uunon kanssa silloin aikanaan. Vuosi alkoi Uunon lääkärimaksulla jossa piti maksaa eutanasia ja tuhkaus. Kyllä alkoi vuosi 2020 sen paperinpalasen siivittämänä ihan päin persettä! Näille asioillehan ei kuitenkaan voi mitään. Elämä jatkuu.
Jospa sitten muihin asioihin… liekö ne yhtään sen piristävämpiä kuin alkukaan… parit kuvat nyt kuitenkin laitan.
Tulin eräs ilta kotiin noin ysin aikoihin. Talon, jossa asun, yläpuolelta lensi lentokone. Tästä piirtyi hämmentävä kuva taivaalle ja onneksi sain napsastua kännykällä siitä kuvan. Sain hauskoja kommentteja asiaan liittyen ja laitoin kuvan myös Instagramiin. Ikään kuin lentokone olisi väistänyt kuuta tuossa kohtaa. Oikeassa yläkulmassa on koivu, jonka lehdissä oli vesipisaroita. Siitä kimallus. Vähän bling blingiä pihalle!
(Kuvaa manipuloitu autojen sumennuksen osalta)
Ehdin rakentaa kissalle ikkunan ääreen istumapaikan. Teen paljon DIY-projekteja joissa käytän kämpästäni syystä tai toisesta löytyviä tarvikkeita. Tämäkin koulupöydän päätyjalka sai uuden elämän. Tähän tuli vielä pöytälevy johon ruuvailin irtojalat kiinni. Eli siis minun työpisteeni. Urho ehti istuskella ikkunalla noin pari viikkoa. Nyt tuolla kissan istumapaikalla on huonekasveja, joista sitten joskus kerron myöhemmin.
Kuva: 7.10.2021
Hamstrasin viime talvella K-Raudasta jokusen kappaleen saniaisia ja muratteja, ja täytyy vain todeta, että ne eivät kerta kaikkiaan viihdy asunnossani. Ilmeisesti niitä pitäisi kastella joka päivä. Olen nyt niin monta kertaa kokeillut kasvatella saniaisia ja muratteja, että senkin saa nyt vain unohtaa. Näillä kasveilla ei vaan ole elämään vaadittavia edellytyksiä asunnossani! Asiaan saattoi toki liittyä ilmastointilaite, jota pidin aika paljon tänä kesänä päällä helteiden vuoksi. Kumpikaan näistä kasveista ei todellakaan pidä kuivasta ilmasta.
Kaikki kuolleita: ei elämää yhdessäkään rehussa.
Välillä ei oikein tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa, mutta näille kasvijutuille minä yleensä nauran. Tajusin onneksi siirtää orkidean parvekkeelta sisälle hyvissä ajoin ja siinä onkin vaikka kuinka paljon kukkavanoja tulossa. En tosin tiedä kuinka ne saisi kasvamaan. Pähkäilen sitä sitten joskus myöhemmin. Orkidea on nyt tuossa ikkunalla Urhon paikalla.
Unohdin parvekkeelle yhden marraskaktuksen. Se oli siellä parit yöpakkaset, tai ehkäpä useammatkin. Se ei kuitenkaan näyttänyt niin kärsineeltä kuin osasin kuvitella.
Kuva: 3.11.2021
Uskon, että tämä on saanut jäätä ja vaikka mitä niskaansa parvekkella ollesaan. Alunperin ajattelin jättää sen vain sinne, mutta en kuitenkaan raaskinut jättää sitä sinne kuolemaan. Kokeillaan jos sille vielä elämä voittaisi. Toin sen sisälle eristykseen kylpyhuoneeseen suihkutilaan ja virittelin sille oman valon.
En ole tehnyt mitään ihmeellisiä suunnitelmia loppu vuoden suhteen, mutta vähän kutkuttelisi ottaa akvaarioharrastuksesta jäänyt LED Finlandin kasvivalo käyttöön ja antaa sille uusi elämä vaikkapa kasvihuonelamppuna. Kävi mielessä, jos olisin vain kasvatellut tomaattia, paprikaa, salaatteja ja basilikaa ympäri vuoden keittiössä. Huonekasveille tuo valaisin on aivan liian tehokas ja se polttaa varmasti lehdet, vaikka siinä onkin säätönamikat. Ei ole järkeä himmentää lamppua jos koko kapasiteettia voisi käyttää paremmin hyödyksi…
Katsotaan mitä keksin. Ainakin täytyy lähteä huomattavasti useammin kävelylenkille, koska ikinä et tiedä kuinka kivaa siellä voi olla. Olen usein pysähtynyt rapsuttelemaan koiria ja ihailemaan maisemia. Tämä näkymä ihastutti minua jokin aika sitten. Kuin pilvet olisivat laskeutuneet kadulle. Tästä olikin enää muutama sata metri kotiin.
Kuva: 2.11.2021
Huomenna 13.11. on vuoden harmain päivä ja olen ostanut itselleni sitä varten lonkeron. Olen nyt aika tyytyväinen kuin sain tämänkin verran kirjoitettua tänne blogiin tekstiä, ja lupaan kirjoittaa lyhyen ajan sisällä tänne lisää tekstiä. Huonekasviasia on erittäin pahasti kesken! Vaikka marraskuussa on hieman kuollutta luonnossa, voi kämpässä oleville kasveille antaa uuden elämän! Samalla hoitaa sitä omaa pääkoppaansakin sitten… elämä jatkuu, eikö vain?
Halusin saada edes hetkeksi jotain muuta ajateltavaa, niin jatkoin viime joulun alla aloittamaani villapaitaprojektia. En ole vielä toipunut Urhon menetyksestä, eikä siitä ihan noin vain toivutakaan. Tajuan sen. Asiaa ei tietystikään helpota tai auta yhtään, kun saan täällä kotona vaan möllötellä itsekseni ilman seuraa. Mikään ei tietenkään tuo Urhoa takaisin – valitettavasti. Tämä olisi vain laiha lohtu tämänhetkiseen tilanteeseen. Jospa tämä villapaita olisi surutyö Urhon muistolle?
Jostain syystä kaikki kamalimmat asiat tapahtuvat aina maanantaina, niin kuin pari viikkoa sitten jouduin luopumaan ihanasta Urho-kissasta. Edesmennyt Spede-kissani jouduttiin myös päästämään paremmille hiiriapajille maanantaina, samoin Foxy-hauveli. Yritän silti olla tarmokas ja optimistinen joka maanantai aloittamaan uutta viikkoa tietämättä mitä se taas toisi tullessaan. Yritän jatkaa siitä mihin olen jäänyt edes tämän villapaidan kanssa.
Villapaita jäi keväällä edellisen kuvan mukaiseen pisteeseen ja lähden neulomaan sitä nyt loppuun. Olen päässyt sen neulomisessa hyvin eteenpäin, ja siitä ei enää olisi paljon jäljellä, pelkkä kaarroke. Uskon saavani tehtyä sen tämän ihan viikon sisällä, jos nyt vain malttaisin pysyä askareen parissa tai raajat kestää! Neulominen on nimittäin todella rankkaa niska/hartioille. Yritetään päästä asiassa etennpäin, koska tuolla odottaa toinen villapaidan raakile tekemistään. Päätin myös tehdä jossain vaiheessa sen Strömsö-villapaidan.
Villapaidan kaarrokkeen ensimmäiset kerrokset
Tämä tällä hetkellä tekemäni villapaita on saanut inspiraation ”Puun vuosi” -nimisestä kuosista, jonka on suunnitellut Jóhanna Hjaltadóttir. Se on varsinaisesti islantilaisneule. Yritin etsiä kuvistani jotain dokumenttia mistä kirjasta olisin mahdollisesti ottanut kyseisen ohjeen talteen, mutta en löytänyt. Lainasin kirjan kuitenkin kirjastosta. Tekijänoikeussyistä en voi julkaista kuvion kaavaa täällä. Jossain vaiheessa asiasta voi lukea enmmän Neuloosi – Lankoja ja draamaa -blogissa.
Olin niin ajatellut, että istuisin sohvalla koko syksyn Urho sylissäni. Samalla voisin tehdä myös käsillä jotain. Urho tulikin aina ”kylkeen kiinni” kun istahdin sohvalle neulomaan…
Kuva: 7.10.2021
Urho oli todella seurallinen kissa. Kun otin kutimet esiin, hän tuli heti viereen tai jollain tapaa lähettyville.
Kuva: 5.10.2021
Ihana kissa! Mitä voisi muuta edes toivoakaan. Ikävä on ihan käsittämätön. En osannut varautua tällaiseen ”kohtaloon” laisinkaan. Urho tassuteli sydämeeni kepein askelin!
En ole vieläkään saanut Urhon tavaroita pois asunnostani. Ostin hänelle läjän keraamisia ruokakuppeja. Laitoin ne jokin aika sitten myyntiin. Niistä ei ole kukaan kiinnostunut. Ne ovat myynissä Tori.fi-palvelun kautta. Ehkäpä pidän ne sitten itselläni kuitenkin vaikka kukkaruukkujen aluslautasina. En tiedä. Juuri nyt en jaksa edes ajatella asiaa.
Kiipeilyteline on menossa tuttavan kissoille. Ruoat vein vanhempieni kissalle ja hiekat myös. Vessassa lojuu vieläkin Urhon hiekkalaatikko, tyhjänä tosin ja pestynä. Se lähtee myös johonkin. Olin pesevinäni Urhon tassunjäljet eteisestä pois, kun hän tepsutteli savisilla tossuilla vessasta pois. Jäljet ovat edelleen siinä. Ehkä en pessyt tuota aluetta tarpeeksi hyvin, ehkä en halua vielä luopua noista ihanista tassunjäljistä. Ne ovat ainoa asia jotka minulla on Urhosta jäljellä!
Noh, pakkohan nämä asiat on tehdä, ja mitä pikimmiten, sitä parempi. Onneksi minulla on ainakin pari projektia tiedossa. Toinen on tämä vuosi sitten aloittamani villapaita, ja toinen on tuleva villapaita. Eiköhän tämä tästä suttaannu jossain vaiheessa. Kun villapaidat ovat valmiit, ne lämmittävät myös pahoittunutta mieltä! Eiköhän tämä tästä.
Nyt on kyllä vaikeaa löytää mitään sanoja mutta yritetään. Vein Urho-kissani tänään (maanantaina) lääkäriin, koska epäilin sillä olevan vatsa tukossa. Urho oli oireillut viikon, ja loppu peleissä ehkä toisenkin viikon, kun tarkemmin ajattelee. En ala avaamaan oireita tähän sen enempää koska tämä kirjoittaminen on tällä hetkellä todella tuskallista. Lopputulos on kuitenkin sama – Urho piti päästää paremmille hiirilaitumille.
Aloitin eilen kirjoittamaan akvaariosta artikkelia, joka oli jäänyt rästiin aikaisemmin. Tietysti sisältö ei ollut sinällään rästiä, koska se käsitteli myös tämän hetkistä tilannetta, muun muassa Urhoa. Olin päättänyt ajaa akvaarioni alas niin pian kuin mahdollista, ja keskittyä touhuamaan Urho-kissan kanssa yhtä sun toista. Oli tarkoitus rakentaa parvekkeelle kiipeilyhyllykkö josta Urho voisi katsella raikkaassa ilmassa lintuja ja kuunnella keväällä sitten viserrystä. Olin harkinnut ulkoiluvaljaiden hankintaa, jotta Urho voisi käydä ulkosalla tuossa kotipihalla kanssani. Saisi sen vatsan sitten toimimaan jatkossa kunnolla.
Toisin kävi. Urholla todettiin tänään pitkälle edennyt munuaissairaus, jota ei pystyttäisi lääkkeillä enää helpottamaan tai hoitamaan. Muserruin uutisesta täysin. Miten en ollut huomannut tällaista ollenkaan? Ja Urhokin oli kissaksi niin nuori, vain kymmenen vuoden ikäinen. Elämä tuntui taas todella epäreilulta. Eikö minulla ole oikeus olla tällaisesta ihanasta kissasta onnellinen? Tämäkin onni piti ottaa brutaalilla tavalla pois. Näin ajattelin hetken. En ole vielä tosin ajatellut asiaa syvällisemmin, koska pitäähän sekin jossain vaiheessa tehdä. Kaikella kun tuppaa olemaan tarkoituksensa.
Olin niin pitkään ollut sitä mieltä, etten ota kissaa Speden ja Uunon jälkeen, puhumattakaan Foxysta. Näiden persoonien jälkeen oli todella hankala ajatellakaan enää muita lemmikkejä. Niin kuitenkin, Urhon kuva netissä säväytti minua sillä tavalla, että halusin juuri tuon herran ottaa asustelemaan kanssani. Haluaisin ainakin ajatella niin, että Urho saisi paremman loppuelämän kodin luonani kuin mitä olisi joutunut pahimmoillaan virumaan löytöeläinkodissa!
Ei oikein löydy tällä hetkellä sanoja kertomaan kaikkea mitä ajattelee, niin jätän tämän nyt tällä kertaa tähän. Kirjoitin Urholle runon.
Taas on hiljaista eikä karvoja näy missään. Tassujen jäljet on pyyhitty pöydiltä pois. Hiekat on imuroitu lattioilta pois. Torkkupeitot on pesty ja valmiina omaan käyttöön. Ikkunoilla on huonekasveja. Minulla on enää tassunjälkiä sydämessäni. Rakas tassuttelija on poissa. Hyvää matkaa Urho-pieni. Teit minuun lähtemättömän vaikutuksen ja annoit minun kokea taas rakkauden. Olen sinulle ikuisesti kiitollinen.
Ihanaa, että Urho on kotiutunut luokseni niin hyvin! Tai ainakin omasta mielestä on… Tässä muutama kuva kissasta.
Urho on ottanut asunnon hyvin haltuun. Hän on löytänyt kaikki makoilupaikat mitä olen hälle laittanut, ja myöskin käyttää niitä. Muutamia juttuja aion vielä tässä muuttaa, toivottavasti kisu ei ota siitä nokkiinsa.
Sohva on hallussa päivisin!
Sohva on hallussa iltaisin!
Sänky on hallussa!
Makkarin ikkunanalus on hallussa! Se on kyllä Urholle erityisesti suunniteltu. Joudun puuttumaan kyseiseen paikkaan vielä ainakin siltä osin, koska se ei miellytä omaa silmää kovinkaan paljon. Eli tähän tulee tuunausta, ja mahdollisesti jokin muu ratkaisu. Muutos täytyy yrittää tehdä niin hellävaraisesti kuin mahdollista.
Urho on sellainen kissa, joka vihtyy todella paljon sylissä. Pidän siitä, että kissa on sylissä – se on aivan ihanaa!
Silmäilen tässä samalla olohuoneen edessä kasvavia koivuja, jotka ovat saaneet ihanan keltaisen värityksen muutaman päivän sisällä. Joten Urho-uutiset jäävät tällä kertaa vähän tyngäksi ja painelen ulkoilemaan kameran kanssa. Tällaista syksyn väriherkkua on harvoin tarjolla, jos koskaan! Aurinko pilkahtelee satunnaisesti pilviverhon takaa ja puiden lehdet oikein loistaa väreillään. Palailen siis kissauutisiin myöhemmin!
Sillä välin Urhon kuvia voi käydä katsomassa Instagramissa @urhomanolito -profiilista. Laittelen sinne enemmän kuvia kuin tänne blogiin. Tai ”Urho laittaa”! Ja jos pitää kissakuvista, niin Urhon tilin kautta löytyy muitakin aiheeseen liittyviä Instatilejä. Lisäksi sieltä voi katsella toisinaan Urhosta videoklippejä, joita en myöskään laita tänne. Näihin täytyy aina myös liittää jonkinmoinen söpöysvaroitus, koska ovathan nämä lemmikkikuvat aina niin ihania ja toisinaan ylisuloisia!
Ei muuta kun hyvää päivän jatkoa ja nautitaan ihanasta syksystä
Sivustomme käyttää evästeitä jotta vierailusi sujuisi mutkattomasti. Valitse sopivat asetukset tai hyväksy kaikki. We use cookies to ensure that we give you the best experience on our website. Choose ones you like or accept all.
Tämä sivusto käyttää evästeitä jotta sivuston käyttökokemus sujuisi paremmin. Evästeet on jaoteltu eri kategorioihin niiden toiminnallisuuksien mukaan. Jotkut evästeet ovat välttämättömiä sivuston toimimisen kannalta ja ne ovat aina käytössä. Kolmannen osapuolen evästeet auttavat meitä ymmärtämään kuinka toimit tällä sivustolla. Nämä asetukset ovat käytössä ainoastaan sinun luvallasi. Sinulla on mahdollisuus myös kieltäytyä näiden evästeiden käytöstä, mutta ne voivat vaikuttaa joihinkin sivuston ominaisuuksiin, joita haluaisit käyttää.
This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Välttämättömät evästeet ovat tarpeellisia sivuston toimivuuden kannalta. Sivusto ei pysty toimimaan ilman näitä evästeitä. Ne antavat vierailijalle anonyymisti turvallisen ympäristön vierailun aikana. Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. These cookies ensure basic functionalities and security features of the website, anonymously.
Cookie
Duration
Description
cookielawinfo-checkbox-analytics
11 kk/mo
This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Analytics".
cookielawinfo-checkbox-functional
11 kk/mo
The cookie is set by GDPR cookie consent to record the user consent for the cookies in the category "Functional".
cookielawinfo-checkbox-necessary
11 kk/mo
This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookies is used to store the user consent for the cookies in the category "Necessary".
cookielawinfo-checkbox-others
11 kk/mo
This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Other.
cookielawinfo-checkbox-performance
11 kk/mo
This cookie is set by GDPR Cookie Consent plugin. The cookie is used to store the user consent for the cookies in the category "Performance".
viewed_cookie_policy
11 kk/mo
The cookie is set by the GDPR Cookie Consent plugin and is used to store whether or not user has consented to the use of cookies. It does not store any personal data.
Toiminnalliset evästeet auttavat sivustoa suorittamaan tehtäviä kuten jakamaan sisältöä sosiaalisessa mediassa, ottamaan vastaan vuorovaikutusta sekä joitakin muita kolmannen osapuolen ominaisuuksia.
Functional cookies help to perform certain functionalities like sharing the content of the website on social media platforms, collect feedbacks, and other third-party features.
Suorituskykyyn liittyvät evästeet auttavat sivuston ylläpitäjää ymmärtämään ja analysoimaan vierailijan käyttökokemusta ja sivuston toimintatehoa. Performance cookies are used to understand and analyze the key performance indexes of the website which helps in delivering a better user experience for the visitors.
Analytiikkaa mittaavaa evästettä käytetään ymmärtämään kävijän käyttäytymistä sivustolla. Käyttäjän henkilötiedot ovat aina anonymisoituja. Toivomme sinun käyttävän tätä evästettä, jotta voimme luoda sinulle haluttua sisältöä. Eväste auttaa meitä tietämään muun muassa sivustolla kävijöiden lukumäärän, liikenteen lähteet ja mitä artikkeleita sivustolta on katseltu.
Analytical cookies are used to understand how visitors interact with the website. These cookies help provide information on metrics the number of visitors, bounce rate, traffic source, etc.
Kaupalliset evästeet tarjoavat vierailijalle sopivia mainoksia ja mainoskampanjoita. Nämä evästeet keräävät tietoa jota voidaan käyttää vierailijaan kohdistuvassa mainonnassa. Advertisement cookies are used to provide visitors with relevant ads and marketing campaigns. These cookies track visitors across websites and collect information to provide customized ads.
