Tag Archive: parvekepuutarha

Sataa sataa ropisee…

Voi rähmän rähmä kun tänään olisi loistava päivä touhuta parvekkeella rehujen parissa, koska sinne ei paahtuisi! Siispä vaihdan yötamineet pois yltäni ja sellaiset tilalle, joissa kehtaa parvekkeella kuikkelehtia!

Sadonkorjuuta jälleen…
Tässä komea lajike Chinese Slangen, ensimmäinen kurkku tästä pusikosta!

Tiedossa siis kuvia, jälleen!

Jo tuossa alussa oli kuva uudesta kurkusta, joka on valmistunut tosta hirveästä ryteiköstä, jota olen karsinut runsaalla kädellä lähipäivien aikana. Selvittelin noita rehuja hieman, ja yhden jouduin pätkimään ihan nysäksi. En tiedä mitä tapahtui, voi olla että liikakastelin niitä, ja ne mätänevät. Toivottavasti eivät!

Parvekenäkymä 30.8.2009

Kyllä se on ollut papukirva, joka mellastaa tossa härkäpavussani, ja se on näemmä nyt noissa kurkuissakin. Löytäisimpä jonkin keinon niiden torjumiseen. Kokeilen tässä ihan tavallista mäntysuopaliuosta aluksi. Päivänsini (vai mikä se nyt onkaan toi köynnös) on myös saanut kirvoja itseensä, tai sitten ne ovat vihannespunkkeja. Seittiä ne eivät tee, joten epäilen noita papukirvoja niihin kanssa. Laitoin päivänsinin kiipeilemään uusia naruja pitkin kattoon. Jos se vaikka olisi silleen helpompi hallita kun ei ole kauheassa solmussa. Otin myös siitä yhden oksan pistokkaaksi, ja tuon sen sisälle. Samoin teen tuolle mustasilmäsusannalle. Se pitää istuttaa toiseen ruukkuun ja laittaa johonkin ikkunalle kasvamaan, tod näk laitan keittiön ikkunalle. Kestääköhän se talven yli huonekasvina? hmmm… pitääkin tarkistaa! Suraavassa kuva tuosta rehusta. Oli muuten aikamoisessa solmussa toi rehu kun sitä setvin tuosta kehikosta!

Seuraavassa kesäkurpitsa. En tajua mitä sille oikee on käymässä, koska se ei kypsytä noita kurpitsoja ollenkaan vaan ne tavallaan ”pilaantuvat” ennen kuin ovat ehtineet kymmensenttisiksi 🙁 Se oli aikaisemmin maata pitkin kasvava, ja jotenki tuntuu siltä, että se kärsi siitä. Kesis alkoi tekemään myös semmosia kiipelyliaaneja, niin laitoin sille sitten narut tohon ja nostin tuolla tavoin pystyyn. Ja oikealla puolella kuva, josta näkyy, että olen hieman silpunnut tuota rehua.

Ensimmäinen kurkkusato 28.8.2009!

Nyt minä ne kolme suurinta kurkkua tuolta pusikosta poimin!

Yhden olen jo kerennyt popsia. Tässä muutamia kuvia noista hetelmistä… Kuvissa on linkit suurempiin kuviin kuvagalleriaani. (avautuvat uuteen ikkunaan selainasetuksista riippuen)

Poimin lisäksi hieman pensastomaattisatoa, että se jaksaisi kypsyttää noita tomskuja ihan itse. Ne ovat nyt pestyinä tuossa keittiön pöydälläni keraamiseen, valoa läpäisemättömään kippoon laitettuna. Toivottavasti kypsyvät! Niistä sitten lisää tuonnempana…

Pyyhin noista kurkuista nuo piikit pois tuolla froteepyhkeellä. Toimi tarkoitukseen ihan hyvin.
Eka kurkku meni välittömästi testiin voileivälle!
Sillä oli mittaa noin 21 cm ja sen ympärysmitta oli noin 14cm.

Vihannespunkki

Nyt se sitten on varmistunut, kuinka tämä vihulainen torjutaan, nimittäin siihen auttaa vanha kunnon tupakkauute! Siis ihan kuulemma voi tehdä tupakannatsoista jollei tuoretta tavaraa saa.

Ohje tähän on kuitenkin semmoinen, että kasveilla on tietty toleranssi, jota ne nikotiinia kestävät. Elikkäs, liian vahva uute voi tappaan jonkun kasvin. Tämä selviää kuulemma vain kokeilemalla. Mutta laimea liuoskin tappaa punkit ja muutkin tuholaiset!

Testauksessa tällainen uute: 1/4 tupakkia (pun LM) 1,5 litraan vettä
Kasteltu köynnöskasvi partsilta sekä härkäpapu. Katotaa mitä tapahtuu! Kirjottelen tähän sitten lisäyksiä, kun saan enemmän selkoa noiden rehujen ja elukoiden kohtalosta.

Tilannekatsausta 21.8.2009

Parvekkeellani on hurja viidakko! Ei se mitään…

Huomasin tässä parisen päivää sitten, että härkäpapu kukkii. Siinä on sellaisia pieniä kukintoja… mutta myös jotakin elukoita, jotka eivät ilmeisesti ole nyt niitä vihannespunkkeja. Olen nimittäin uittanut niitä mäntysuopaliuoksella, ja ne eivät näy vähentyvän. Käyn siis hankkimassa kirvoille suunnattuja myrkkyjä.

Olen ollut ahkerasti viime aikoina puutarha.net-palstan lukija ja kirjoittaja. ”Kivaa nähdä”, että en ole ongelmieni kanssa yksin 😀
Tätä kautta tajusin parvekkeelleni tulleen uuden tuttavuudenkin lajin, nimittäin se on papukirva (Aphis fabae), josta löysin kuviakin Googlaamalla. Kyseinen elukka on niin pieni, että en meinannut siitä ottaa mitään selvää edes suurennuslasilla. Siksi sitä punkiksi luulin alkujaan, koska en ole siitäkään vielää kuvia saanut. NYT sain kuvattua tuota kirvaa sitten jotensakin, ja vaikka siitä ei kauhean tarkkaa tullutkaan. Kirva on niin pieni, ettei kameran optiikka tahdo riittää, vaikka suurentavat linssit löytyvätkin. Piirteet olivat kuitenkin hälyyttävällä tavalla papukirvaa muistuttavat.

Tässä muutama kuva taas rehuista:

Tässä kurkunalkuja! Vasemman puolen kurkulla on mittaa 18cm ja oikeanpuoleisella 13cm. Milloinkohan noita voi syödä? Nuo ovat vielä aika piikkisiä. Liekö sitten piikit pitää jotenki poistaa, vai odotella, että ne itsestään ”tippuvat”.

Tämä on härkäpavun kukinto.


Tässä on yllättäen löytynyt mustasilmäsusanna. Olin laittanut tästä siemenen kasvamaan koristekrassien joukkoon, ja unohdin tietysti asian, koska patoja oli useita. Rupesin katsomaan, että mikä ihme tässä ruukussa oikein kasvaa, ja sitten muistin susannan! Siirsin äkkiä krassit toiseen paikkaan, ja annoin tämän uutukaisen kasvin kasvaa tässä padassa. Sehän teki kukkasen!


Tässä taas kuva pensastomaateistani ja kesäkurpitsasta. Kurpitsalta oli nuukahtanut yksi ”hedelmä”. Leikkasin sen tänään pois. Toivottavasti ei delaa. En ole ehtinyt yhtään kurpitsaa vielä syömään, ja olisihan se kiva, jos ees yhen sais maistaa 😀 Tälle kasville joutuu kyllä ensi kesäksi keksimään toisen kasvupaikan, kun ei ole järin käytännöllinen parvekkeella. Ensinnäkin, se vie tilaa aika paljon, ja toisekseen siihen raapii itsensä.

Tänään on muuten ihan ensimmäinen päivä, kun aurinko ei paista tähän aikaan (n klo 14.30-15.30) parvekkeelleni! Kävin juuri mittailemassa kurkkusatoa, niin olikin ihmetystä, kun aurinko paistoi, mutta sitä varjostikin vastapäätä oleva mänty. Olen aina kuvitellut, että parvekkeelle paistaa aurinko tällaiseen kellonaikaan vielä syyskuussakin. Täytynee pistää johonkin merkille näitä asioita, jotta osaa sitten hankkia itselleen oikeat rehut ensi vuotta ajatellen.

Kasvien tuki talkoot

Oli muuten täpärällä, että kuukausi sitten istuttamani herneet eivät delanneet täysin… olin unohtanut tyystin laittaa niille tuet.

Kun sattuu olemaan tuollaiset polttavat parvekelasit, niin on syytä huolehtia, ettei kasvien lehdet ole niissä kiinni. Nimittäin, ne nuutuvat todella helposti! Virittelin eilen (la:na 8.8.) herneilleni narut, jota pitkin ne sitten pääsevät kasvamaan. En tiedä, onko paikka liian paahteinen, kun laitoin ne parvekelaatikkoon lasien sisäpuolelle.

Kuvassa: vasemmalla puolella parvekelaatikossa on herneet ja oikealla puolella niiden vieressä koristekrassi, tai köynnöskrassi… en muista kumpi.
Molemmat on tuettu kattoon viritetyillä juuttinaruilla. Siinä on kaksi laatikkoa, vaikka äkkiseltään näyttääkin, että kaikki olisivat samassa laatikossa.

Onneksi olin kaukaa viisas, ja tajusin keväällä pyytää tuttavaani poraamaan kattoon useita reikiä, että saan laiteltua sitten niihin koukkuja jne jos tarve vaatii. Vielä yritän muistaa pyytää, että saisin reiät ikkunan eteen, niin vuoden päästä saan siihen sitten jotakin mukavaa vielä kasvamaan.
Ihanan aurinkoinen tämä parvekkeeni on, mutta toisinaan hieman kuuma – varsinkin tänä kesänä on ollut tuskaisen kuuma. Yritän tajuta asian laidan sitten vuoden päästä, ja jättää edes yhden avattavaksi soveltuvan parvekelasin 🙂 Ei tullut mieleenkään näin tehdä tänä vuonna, koska en itse polta tupakkia, niin ei niitä laseja sillain olis tarvinnu avata… jollei siis ole näin hemmetin kuumaa! Ja jos kissat karkaavat… Noh, kai sitä ”viisaana homo sapienssinä” osaa työkaluja käyttää ja sen verran soveltaa tulevaisuudessa…

Enivei, Tästä tuota pikaa pitäis lähteä tuttavan pihalle tekee vähän pihatöitä. Tarkoituksena olisi istuttaa hänen pihalleen joitakin siirtokasveja villiintyneeltä naapuritontilta. Naapuritontin setä oli oikein mukava, ja sanoi, että niiden rehuille voi tehdä mitä vaan. He eivät itse asu siinä talossa, ja siitä syystä eivät voi oikein tehdä pihalleen mitään. Olivat perineet sen omalta äidiltään, joka viimeisen kerran ajeli mopoaan kolmisen vuotta sitten vielä 92-vuotiaana. Aika sissimummo! Ja voi luoja, miten kauniita kukkasia siltä jää perinnöksi naapureille 🙂 (kunhan nyppii ensin etanat hitolleen)

Mm. tämä todella kaunis Palavarakkaus tulee siirtymään tuttavani tontille!

Seuraavassa kuvassa hieman esimakua tontista, millainen viidakko siellä oikein odottaa!

Etualalla näkyy Tarha-alpia vasemmalla, ja oikealla puolella on Ukonkello (Campanula latifolia), josta siirrän molempia värejä. Samoin pihalle siirretään kaikki mahdolliset Akileijat ja Malvat. Kunhan kuusesta leikatut oksat on poltettu kaikki, siirretään kuusen juurelle kasvamaan toiselta tuttavaltani saatavia kotkansiipi-saniaisia.

Jees, mutta nyt pitää taas lopetella, ja keitellä tuttavalle kahvit, kun tulee minut täältä noutamaan. Kuulemisiin taas seuraavaan kertaan.

Tekisi mieli karjua!

Nyt on sellainen tilanne noissa parvekerehuissani, ja eräässä sisätilan kukkasessani, etteivät sanat riitä kertomaan todellista tunnelmaa. Nimittäin, ihmettelin, miksi parvekkeellani oleva köynnöskasvi alkoi lakastumaan. Löysin siitä pieniä ötököitä, ja mitäpäs muita ötököitä ne olivatkaan, kuin näitä toden totta rakastamiani vihannespunkkeja! VI****U!

Olen laitellut kasviin Raidia, ja välillä vähän sumutellutkin sitä… muutaman päivän siis. Mutta, tullessani juuri kauppareissulta kotio tietokoneeni ääreen, huomasin takahyllykön päällä lojuvan muraatin lehdissä liikehdintää. Katsoin tarkempaa, ja se oli täynnä noita viheliäitä vihannespunkkeja! Ei siinä muu auttanut kuin ottaa muovikassi, ja varovasti pistää kukka ruukkuineen sinne – muutama solmu perään ja vielä pari pussia niiden päälle, jotta varmistetaan, ettei nuo ilkiöt leviä missään tapauksessa muualle. Tottakai niitä on tässä mukanani kulkeutunut, kun olen tästä ohi kävellyt viemään parvekkeelleni rehuille vettä… päivittäin! Mutta HUH, että löytyi tuo lähde.

Olin todella huolestunut, että mitä ihmettä olen TAAS tehnyt väärin, kun noita punkkeja alkoi ilmestymään. En voinut kuvitellakaan, että niitä voisi enää tulla mistään. Käsittelin todellakin parvekkeeni mäntysuovalla, ennen kuin aloin edes suunnittelemaan mitään istutuksia sinne. Kaikki ruukut uitin kirjaimellisesti mäntysuopakylvyssä. Minulla on kylpyamme, johon saa sopivasti ruukkuja likoamaan. Ja sitten kun tämä punkkiesiintymä taasen tuli, meinasin lopettaa koko rehujenkasvatusurani. Kyllä muuten masensi, kun vaikutti siltä, ettei mikään oikeasti auta noihin.

Onneksi huomasin muraatin! Se on nimittäin vasta hetki sitten ostettu, ja vaikuttaa siltä, että nuo punkit ovat tulleet sen mukana. Niitä ei nimittäin ole muissa paikoissa, ja tuo muratti oli todella täynnä punkkeja ja seittejä. Se ei ollut edes mennyt vieressä olevaan käärmetraakkipuuhun. Mitä tästä opimme? Luultavasti emme mitään, muuta kuin, että ei kannta ostaa rehuja kaupoista, edes kukkakaupoista. Tuokin muraatti maksoi 5€ ja kesti reilun kuukauden. Se on vähän iloa mahdollisesti upeasti kasvavasta kukkasesta. Enemmän iloa ja vähemmän harmia olisi ollut 12-päkistä kaljaa! Nyt en edes yritä sitä enää pelastaa, koska se oli niin ”saastunut”. Samoin kävi muutekseen viime syksyllä hankkimalleni kumipuulle. Siitä tippui kaikki lehdet, ja siinä oli lopuksi myös jotain elukoita… valkoisia tällä kertaa. Ainoa asia jäljellä tuosta 4 rehun ostoksesta on kitukasvuinen aasinkorva, josta onnistuin ottamaan pari pistokasta, jotka kyllä näköjään kasvavat ihan hyvin 🙂

Valoa löytyy siis tunnelin päästä tässä punkki-invaasiossa. Pitäisi olla hieman tarkempi noissa asioissa, ja olinkin lähes unohtanut tuon uuden kasvin, jonka olin hankkinut vast’ikään. En tajunnut seurata sen lehtiä jne, hyvä että tajusin kastella sitä! Noh, nyt se on mennyttä kalua, enkä nyt taida ihan heti uutta kyllä hankkia, jollei jostakin saa pistokasta!

Rehut kasvavat 6.8.2009

Onneksi on vielä lämmintä ollut useina päivinä, niin rehut eivät tyystin kuole ennen aikkojaan…. nimittäin, parvekkeellani olisi rutkasti siivottavaa! Olen typistänyt joitakin kasveja rankalla kädellä, koska ne eivät meinaa mahtua partsilleni. Ei näköjään ole mikään este kasvulle istuttaa niitä muoviämpäreihin – ainoa asia, mikä pitää muistaa, on salaojittaa ne.

Salaojitus on nimittäin pelastanut usean rehun, koska jos lähtee pariksi päiväksi johonkin, voi niille antaa etukäteen rutkasti vettä ”lautaselle”. Itse hankin tällaisia vateja siementen itämistä varten, ja hokasin, että niitä voi käyttää juuri näissä ämpäreissä vateina… niihin mahtuu nimittäin useita litroja vettä. Ehkä vielä tulevaisuudessa ohjaan sadevedenkin parvekelasien ulkopuolelta, ja teen kastelujärjestelmän, jossa sadevesi tulee letkuja pitkin näihin astioihin. Tietenkin ”tulvasuoja” pitää olla, mutta saahan sen veden sitten ohjattua takaisin lasien ulkopuolelle sinne, mistä on tullutkin.

Juttelimme tuttavani kanssa myös näistä kesäkurpitsoista ja kerkesimme ihmettelemään, miksi niihin ei tule kurpitsoja. Noh, näköjään täytynee hieman odotella kärsivällisemmin, niin niitäkin alkoi ilmestymään. Kesikseni oli tehnyt jo useamman kukkasen, ja luulin, että niiden tilalle tulee sitten kurpitsa. Aikani lueskeltuani netistä, huomasin useamman artikkelin asiaa koskien, ja niissä kerrottiin kurpitsan tekevän erikseen hede- ja emikukkia. Toiset tuottavat kurpitsan, toiset ei. Ja jos tarkkaan muistan, niin taisin nyppiä noita kukkia varsineen siitä hitolleen. Kurpitsan alut tulivat lähes heti sen jälkeen näkyville.

Kurpitsa sai myös uuden paikan, koska en päässyt enää liikkumaan partsillani raapimatta jalkojani siihen. Baden baden sai tulla sisälle… kissatkin ovat näköjään sisällä sen päällä nukkumassa, ja onhan siinä mukavaa köllötellä telkkua katsomassa 🙂
Kesäkurpitsan viereen sijoitin toisen puskan tomaatteja.

Pitänee vielä löytää yksi asia, joka vaivaa suuresti: miksi tomaattipuskan lehdistä on tullut laikukkaita? Kasvi oli aikaisemmin hieman vähemmälllä valolla, eikä sen mullassa ole kauheasti lannoitetta, muuta kuin mitä olen ripotellut juurelle kastelua varten. Käytän sellaista punaista GrowHow:n puutarhalannoitetta muihinkin kasveihin, mutta tämä vaikuttaa jotenkin kärsineeltä. Olenko kastellut sitä kenties liikaa? Näiden tomaattien kohdalla tein vielä sellaisen erheen, etten muistanut jostain syystä salaojittaa ämpäreitä. Sen takia epäilen sitä liikakastelua. Täytynee vielä laittaa muutamat alusvadit kehiin ennenkuin nämä kuolevat tyystin. Voi näihin ämpäreihin jälkikäteenkin reikiä tehdä vaikkapa veitsellä.

Tuossa vieressä nämä kurkkupuskat ja härkäpapu komeudessaan. Kurkkupusikoissa on myös kurkunalkuja, tai tässä oikeanpuolimmaisessa kurkkupuskassa (valk. ämpärissä), joka on ilmeisesti tätä nk kasvihuonekurkkua. Siihen sain siemenet tuttavaltani.

Mustassa ruukussa oikeassa reunassa kasvaa härkäpapu, jolle joudun kohta tekemään jotakin karsimista. Se ei meinaan enää mahdu partsilleni, ja kiipeilee pian naapuriin. Olen jo kaksi kertaa typistänyt sitä. Veikkaampa, etten laita kyseistä rehua ensi kesänä enää tänne kasvamaan, kun eihän tuollaisessa ole enää mitään järkeä 🙂

Tässä pieni kurkun alku.

Tilannekatsaus parvekkeellani 30.7.2009

Noniin… vielä ehdin jotakin kirjoittamaan tänne ennen kuin lähden mökkeilemään… Harmillista, etten voi olla kokonaista viikonloppua reissussa, koska parvekerehuni todennäköisesti kerkeäisivät delaamaan parissa päivässä, jollei niitä kastella runsaalla kädellä! Hoitajaa en niille nyt tällä kertaa saa… kissat menevät luonnollisesti vanhemmilleni hoitoon, jossa niillä on oikein mukavat ja leppoisat oltavat 🙂

Elikkäs, tässä on sitten näitä kuvia, joita olen tänään kerennyt hätäpäissäni ottamaan.

Tässä kurkkupusikon kukintaa. En oikein tajua mitenkä nämä ihan tällä tavoin kävivät kukkimaan. Saattaa olla, että antamallani lannoitteella on jotakin osuutta asiaan. Nämä kymmenet kukat ovat auenneet parin päivän sisällä. Toivottavasti ne tuottavat sitten kurkkujakin. Kohta täytyy typistää noita rehuja kun menevät naapuriin 😀

Seuraavassa näet kesäkurpitsani tilanteen. Olen istuttanut sen myös ämpäriin. Minulla ei ollut alun perin mitään käsitystä, minkä kokoiseksi tuo rehu oikein kasvaa, ja nyt sen sitten taas huomaa 😀 Kasvi leviää aika laajallekin. Onneksi löysin sille paikan lattialta, mihin sen laitoin. Kuvassa oleva kukinto ei ole auennut vielää, ja se tod näk aukeaa TAAS kun olen jossakin muualla… *prkl*

Jouduin siirtämään toisen tomaattipuskan toisen viereen. En ole varma, kärsikö se valon puutteesta, kun sen lehtiin alkoi tulla semmoista rösöä, ja värit vähän lähtivät. Se oli muutoinkin selkeästi pienempi kuin tämä auringonvalossa kylpevä puska. Katsellaan, mitä sille nyt sitten tapahtuu.

Siirsin nokkoset tuolini viereiselle alustalle.

Veikkaanpa, etten pysty enempää näitä kasvejani munklailemaan tässä tilassa, mutta toivottavasti nämä järjestelyt nyt menis näillä loppuun saakka. Saattaa olla, että siirrän vielä paprikan sisälle ikkunan ääreen, kun sillä on hieman vaikeuksia saada partsilla valoa. Suurella todennäköisyydellä siirrän sen vielä toiseen ruukkuunkin, kun tuo nykyinen on huonosti salaojitettu.

Nyt pitää lopettaa taas tältä erää, ja palata astialle myöhemmässä vaiheessa. Hyvää päivän jatkoa ja nähdään taas! Mårjenttes.

Parvekerehut 23.7-28.7.2009

Tässä muutamia kuvia parvekkeeltani…

Kesäkurpitsan kukinto

Tästä on vaikeaa saada kuvaa, jollei ole todellakin kohdallaan. Kesäkurpitsan kukka on avoin hyvin vähän aikaa. Kasvi oli tehnyt toisen kukan viikonlopun aikana, enkä taaskaan kerennyt ottaa siitä kameralla kuvaa. Tämä on otettu 23.7.2009

Kurkkupuskat kukkivat 23.7.2009

Tässä kuvassa on ensimmäistä kertaa kasvattamani kurkkupuskan kukinto. Kyseessä on lajike Chinese Slangen. Kurkkuun tulee kukinnot varteen lehtien väliköihin. Luulin ensiksi, että ne ovat ns. varkaita, mutta varmistettuani tädiltäni, ettei varkaita tarvitse, eikä pidäkään nyppiä, annoin rehun kasvaa. Kas kummaa – niistä tulikin kukkia! Nyt odottelen vesi kielellä milloinka saan näistä ensimmäisen sadon korjattua. ( kuva: 23.7.2009)

Kurkun oksiin tulee tällaisia hauskan näköisiä jojoja, joilla se tarrautuu kiinni mihin vain voi. Rehua kannattaakin seurata tarkoin, ettei se pölli naapurikasvin naruja, tai tarraudu muihin kasveihin hakemaan tukea. Niin kuin olen edellä maininnut, en ole aikaisemmin tätä lajia kokeillut, ja huomattakoon, että rehu tarvitsee paljon enemmän tilaa kasvaakseen, mitä minulla on tarjota. Asiahan on niin, ettei mitään voi heittää pois, jos vaikka…

Tulevaisuutta ajatellen, pysyttelen vain yhdessä kasvissa. Kasvi ei ole vaativa muun kuin veden suhteen. Olen myös lannoittanut sitä rakeilla suoraan ruukkuun mullan pinnalle ripotellen. Tällä hetkellä (28.7.09) joudun kastelemaan rehun päivittäin, ainakin kerran. Ja ruukkuun pitänee taas lisätä multaa, koska kohta juuret taas näkyvät ja kasvi saattaa kärsiä kuivuudesta.

23.7.2009

28.7.2009

28.7.2009 Ensimmäiset tomaatinraakileet ovat näkyvissä!

Tässä uudet herneentaimet kasvamassa. Oikealla puolella on saviruukussa yksi auringonkukka ja muutama päivänkakkara. (kuva: 28.7.09)

28.7.2009 Näkymä parvekkeelle

Kurkkupusikot kasvavat!

Onneksi tulin tänään kotiin tarpeeksi ajoissa, koska myöhemmässä vaiheessa olisi parvekkeellani kasvavat kurkkupusikot delanneet täysin nestehukkaan! Jouduinkin ensi töikseni kiikuttamaan kannutolkulla vettä rehuille.

Kurkkupusikot olivat aloittaneet viikonlopun aikana kukintansa, ja veikkaampa, että siitä syystä ne tarvitsevat sitten hieman enemmän valvomista. Molemmat kurkut, lajikkeesta Chinese Slangen, ovat täydessä kukassaan, ja hörppivät ihan mukavasti vettä. Joudun varmasti myös virittämään niille lisänaruja, joihin kiipeillä. Jättävät siten naapurikasvit rauhaan. Voisin päivittää tänne muutaman kuvan, mutta juuri ostamani uuden näytön mukana ei tullut piuhaa, jolla saisin sen liitettyä Mäkkiini. Siinä on kaikki tarvittavat ohjelmat tiedostonsiirtoja varten. Ei tässä kai muu auta, kuin lähteä markettiin ostamaan… outoa, että näytön mukana tulee VGA-piuha mutta ei DVI-piuhaa… mut joo, se siitä. Pitää muutenkin tehdä muutamia pikku korjauksia esim. tähän blogiin. Mutta niistä tuonnempana…

Tänään pääsen myös aloittamaan kirjoitelmat kaverini pihalta, jota olen tässä kesän mittaan saanut hoitaa. Tekemäni hommat ovat olleet lähinnä nurmikon ajamista ja rikkaruohojen kitkemistä, mutta on siellä yritetty istutuksiakin laittaa. Pari rehua on vailla tunnistusta, mutta pitänee niistä ottaa ensin kuvat. Puutarhaa vaivaa muutoinkin ikävä lehtokotiloiden invaasio, joka on osaltaan hieman hankaloittanut kasvuston valinnassa, sekä niiden hoidossa. Tämä johtunee pääosin siitä, että naapuritontti on täysin villiintynyt, ja siinä pääsevät todellakin kaikki rikkaruohot + tuholaiset lisääntymään. Kun ei voi mitään, niin ei voi mitään. Round Upilla olisi paljon käyttöä naapurissa… ja sitä saa tontin omistajan luvalla kuulemma käyttää! Veikkaampa vaan niin, että kukkaroni ei pidä moisesta määrästä mitä siihen menisi ainetta. Jeps, mutta nyt muihin puuhiin, mm kuvaamaan parvekekasveja 🙂