Zamialle korsetti + kirjapalkinto

Sain Facebook-ryhmästä ilmatteeksi muutaman Zamian juurakon. (Zamia, eli palmuvehka)

Olen himoinnut tätä kasvia jo pidempään, koska sen voi laittaa lähes mihinkä vain kasvamaan… siis varjoisiin paikkoihin. Kätevää! Epäonnekseni kuitenkin huomasin, että kaksi viidestä varresta oli taittunut kuljetuksen aikana. Noh, mietinpä hetken mitä tehdä asialle, kunnes muistin, että minullahan on pillejä jossain. Olinhan joskus aikoinani istuttanut avomaalle tuulisilla keleillä kurkkuja ja kesäkurpitsaa, jotenka taimien varsien katkeaminen oli tuttua 😀 Ne sai siis korjattua kun teki niille lastan esim. pillistä tai grillitikusta ja sitten sitoi ympärille sukkahousua. Kasvin varsi korjaantui itsestään.

Koska Zamian taimet olivat niin pieniä, en uskaltanut käydä räpläämään taimille tukea sukkahousuista – onnistuisin kuitenkin sähläämään taimet katki. Hassultahan tämä hetken näyttää…. tein pilliin viillon mattoveitsellä ja ujutin sen varren ympärille. Laitoin koktailitikun vielä mukaan.

Sit ei muuta kun multaan vaan!

Siinä koko Zamia-lössi.

Kavupaikan olen kyllä valinnut muualta kuin mitä kuvassa näkyy. Tuohon kohtaan nimittäin paistaa aurinko aamupäivällä niin tujakasti, että kyseiset kasvit eivät välttämättä pidä siitä. Joten, ne on kirjahyllyn reunalla hieman varjoisammalla paikalla.

Sitten tätä on vielä pakko hehkuttaa… voitin Pihakuiskaajan Puutarha-blogista tällaisen Villit vihreät kaupungit kasvikirjan! Olen selannut tämän jo kertaalleen läpi ja kirja on mielestäni sillä silmäyksellä erittäin kattava. Kirjassa käsitellään neljää eri kaupunkia: Helsinki/Vantaa, Turku, Oulu ja Tampere, ja niiden luonnonkasveja. Tätä on pakko lukea jossain vaiheessa vielä lisää. Mielenkiintoiselta vaikuttaa! Paljon oli tunnistettavia kasveja, joita näkee tuolla lenkkitien varrella… käytän siis koiraa ulkona lenkillä joka päivä, niin samalla voi tutkailla ympäristön kasvejakin 🙂 Kiitos vielä kirjasta!

Nyt lenkille Foxi-koiran kanssa ja luontoa tutkimaan. Sääkin on mitä mahtavin +18°C ja aurinko paistaa. Kuulemisiin!

T: Minna & Foxy

Lue artikkeli

Vanhat sukkahousut käyttöön

Tuli taas huomattua, että jos tekisi asiat suoraan sillä tavalla kun on alunperin suunnitellut, säästäisi rutkasti aikaa ja vaivaa. Lukaisin Aralian blogista, että hän oli joutunut laittamaan kasvit uudelleen kiinni tukiin, kun oli käyttänyt vääränlaista menetelmää – kiitos muistutuksesta! Pitihän se arvata, että niin minunkin olisi pitänyt tehdä… ja suoraan silloin alussa, ettei tarvitsisi nyt tuolla tulikuumalla parvekkeella hikoilla noiden tomaattien kanssa. Mieleeni siis muistuikin eräs hyvin simppeli ja toimiva keino, jonka muistaakseni luin aikoinaan jostakin niksipirkasta tmv. Tässä se siis sitten tulee:

Jokaisella naisella on taatusti jossakin vaiheessa elämää sellaisia ohkasia sukkahousuja. Varsinkin kesällä niitä kuluu, jos on sattunut pääsemään vaikkapa jonkun kaverin häihin. Ja jokainen meistä tietää kuinka helposti ne menevät päivän mittaan myös rikki! Pistetään siis sukkikset kierrätykseen.

Lähdetään liikkeelle tästä:

1. Silputaan sukkahouujen lahkeista noin 3cm leveitä paloja / yhden ”rinkulan” voi jakaa kahtia jos haluaa

Vaihdetaan vääränlaiset kiinnikkeet sukkahousuversioihin. Miksi sitten tämä kaupassa myytävä kasvien kiinnitysnauha ei ole hyväksi? Noh, siinä on terävät reunat, jotka voivat vahingoittaa kasvin runkoa/vartta. Samoin sukkalangat jne voivat vahingoittaa kasvia. Mitä ohuemmalla narulla kasvi sidotaan tukeen, sitä todennäköisimmin sen varsi vahingoittuu.

Väärin laitettu
Oikein laitettu

Sukkahousut ovat siitä kätevät, että ne joustavat. Jollei sido niillä rehua niin tiukkaan kuin mahdollista, antavat ne vielä kasvunvaraa rehun varrelle. Sukkikset eivät myöskään hierrä varren pintaa rikki. Muovinen kiinnike, jossa on rautalanka sisällä, tekee viillon jossakin vaiheessa kasvin varteen ja pahimmoillaan katkaisee sen. Kuten kuvissa näkyy, käytin menetelmää tomaatintaimissani. Tomaatin varret kasvavat vielä paksuutta melkoisesti kun ne ovat päässeet normaaliin kasvumittaansa.

Sukkahousuilla saa kätevästi tuettua muitakin oksia kasveissa toisiinsa, ilman että kasvi vahingoittuu. Esimerkiksi, olen sitonut yhden tomaatin kukintovarren kiinni tukinaruun, ettei sen varsi katkea kun tomaatit alkavat kehittyä (niihin tulee painoa).

Seuraavassa kuvassa olen sitonut posliinikukan varren keppeihin kiinni sukkahousuilla. Sen verran kävi säkää, ettei nuo tuosta kauheasti ensin erotu, kun sattui olemaan saman väriset sukkahousut kuin tukikepitkin. Parhaaltahan se näyttäisi, jos tukikepit olisivat kasvin rungon värisiä ja sukkahousut myös. Minulla ei vain sattunut olemaan tähän hätiin muita materiaaleja, niin käytin esimerkeissäni näitä. Käsittääkseni vihreitä sukkahousujakin kaupoista löytyy? Tai sitten äkkiä ostamaan niitä ARMY-kuvioisia kun ne ovat tällä hetkellä muotia!

VINKKI: minulta katkesi viime kesänä pensastomaatin varsi tuulessa niin sain senkin ”korjattua” sukkahousujen avulla. Otin vain huomattavasti leveämmän palasen sukkiksen lahkeesta ja kiersin sen vioittuneen tomaatinvarren ympärille lastan kera. Sidoin sen siihen kiinni samalla tavoin sukkiksella kuin olisin sitonut katkenneen ranteen siteellä. Meni noin viikko kun kasvi oli parantunut taitoskohdasta ja kasvu senkun jatkui vaan 🙂 Sukkahousut siis auttoivat tähänkin!

Lue artikkeli