Seeprakalojen kuteminen

, , ,

Sanon heti tähän alkuun, että tämän kirjoitelman ei ole tarkoitus olla mikään tieteellinen teos, vaan tämä kertoo mitä omalla kohdallani on tapahtunut tai tapahtumaisillaan. Kyseessä ei siis ole mikään ohje 😉

Tässä on seeprakala: (kutuvalmis naaras)

Olen menettänyt jo todella monta seeprakalaa sen takia, etten ole tajunnut/tiennyt, että ne pitää kudettaa erillisessä altaassa. Sitä ei tule noviisille mieleen heti kysyä edes moista kun kaloja mennään kaupasta ostamaan. Tämä asia selkeni minulle vasta tämän vuoden puolella, ja aloin uutterasti etsiskelemään tossa parisen viikkoa sitten toista tankkia. Lueskelin toki aikani kaikenmaailman kirjoituksia noista fisuista sekä yritin löytää ties mitä neuvoja ja vinkkejä asian ratkomiseksi. Ei muuta kuin Google laulamaan!

Mutta, nyt siihen varsinaiseen aiheeseen!
Olen laittanut erilliseen akvaarioon täysin uudet vedet (+ kaikki parannusaineet), ja asetellut sinne tekemäni kutulaarion.


(teipattu siimojen varaan akvaarion ulkopuolen seinään ettei vajoa pohjaan)

Olen käsittänyt useista eri kirjoituksista, että seeprakalat kutevat aamulla heti auringon noustua helpoiten, joten tein seuraavaa…

Laitoin kutulaarioon tupsuisen karkeaviuhkalehtinipun (Cabomba), jotta niille olisi jokin ”pusikko” missä kutevat. Idean olen saanut katsomalla YouTubesta videonpätkiä missä näytetään seeprakalan (Danio rerio) kutemista. Asian olisi varmasti ajanut myös ns kutumoppi, jonka olisi voinut tehdä vaikkapa sukkalangasta. En jaksanut enää nähdä vaivaa kun tuon rehunkin sai tosta paikallisesta niin edullisesti ja heti. Kiinnitin kasvin vain verkkopohjaan pussinsulkijalla etteivät kalat sitä liikuttele ympäriinsä. Kasvissa on myös yhdet ylimääräiset painot että sen latva tavallaan vajoaa siihen kutulaarion pohjaa vasten. Miksi sitten tein näin? Noh, hyvä kun kysyin 😀 Eli syy siihen on puhtaasti se, että seeprakala syö oman kutunsa jos se sen kiinni saa. Tein siis tästä kasvista matalemman, että kun ne seeprikset siellä kasvin seassa touhuavat, niin ne munat laskeutuvat nopeammin akvaarion pohjalle. Jos kasvi on pystysuorassa, kala ehtii tod näk syömään sen juuri ”tuotetun” munan. Kun se makaa siinä kutulaarion pohjalla, niin munat menevät suoraan läpi siitä verkosta!

Tässä pari kuvaa seeprakalojen kutemisesta.

Noh, nyt sitten seurailemaan mitä tapahtuu. Tein tänä aamuna seuraavaa. Olin laittanut edellisenä iltana seeprakalat tonne kutuvaarioon valmiiksi, sammutin valon, ja laitoin pyyhkeen akvaarion ympärille, ettei ylimääräiset valot pääse sinne välillä. Suljin myös ikkunasta sälekaihtimet ja vedin verhot eteen. Kun aamu koitti, otin kaikki peitteet pois akvaariosta, ja päästin sinne päivänvaloa. Syötin samantien kalat muutamilla hiutaleilla. Sitten minun pitikin lähteä liikenteeseen. Kello oli varttia vajaa 10 aamupäivällä siis.
Kun tulin takaisin noin klo 14, kävin kurkkimassa kutulaariota, että ovatko kalat ylipäätään enää hengissä 😀 Katselin pohjaa tarkoin suurennuslasin avulla, ja huomasin, että siellä oli kahdessa kohtaa semmoinen ”setti” jotakin pikkuruisia rakeita, jotka lähinnä muistuttivat todella pieniä helmiä. Ilmeisesti tämä oli sitten sitä seeprakalojen kutua. JES!

Olen tänään lisännyt kutuvaarioon enemmän populaa, kun jostakin lukasin, että ois hyvä olla pari urosta siellä että varmistaa sen, että se mäti hedelmöittyy. Teen siis saman jutun tänäiltana: syötän elukat, laitan valot kiinni, peitän akvaarion (kututankki), suljen ikkunakaihtimet ja verhot ja olen ihan hissukseen sillä tavalla etten mene laittelemaan mitään turhia valoja makkariin päälle, jossa tuo tankki sijaitsee. Aamutoimet sitten samalla tavalla! Parin päivän päästä pitäs olla pikkuruisia seeprakaloja uiskentelemassa tuossa tankissa 🙂 Sitten alkaisi seuraava vaihe… siitä sitten kai myöhemmin jatkona tälle kirjoitukselle.

Seeprakalojen kuteminen Read More »

Kutuakvaarion valmistelu

Laitan tähän oman tarinani, kuinka olen rakentanut kutuakvaarion seeprakaloilleni. Ihan vain siksikin että jos tämä systeemi onnistuu, niin pääsee aika pienellä vaivalla tuosta rakentamisesta, sekä materiaalit tohon ei maksaneet juuri mitään.

Lähdetään liikkeelle siitä, että miltä akva ekana näytti:

1. virhe: tankkiin ei kannata laittaa tämän näköistä kasvustoa saatikka sitten hiekkaa pohjalle.
2. virhe: ei mitään muovikukkia akvaarioon ylipäätään. Miksi? Noh, en itse ainakaan jaksa tapella että ne kestävät pohjassa paikallaan 😀
3. virhe: ei ole pakko laittaa toisen akvaarion vettä niinkuin minä tein.

Tyhjensin siis akvatankin ja jätin sinne pari rehua, jotka ovat kivien seassa pohjalla… muutoin ne kelluisivat. Laitoin täysin uudet vedet. En siis ole käyttänyt toisen akvaarion vettä vaan kraanasta suoraan. Lorautin veden mukaan tietenkin sitä parannusainetta ja pikkutipan vitamiineja. Tankkiin olen laittanut 35 litraa vettä, ei siis täyteen.

Olin siis hankkinut K-Raudasta ikkunoihin tarkoitettua verkkoa, joka oli valkoista. Leikkasin siitä akvaarion pohjan kokoisen palasen ja aloitin verkon asettelua pohjalle. Täytyy sanoa, etten ole juurikaan niin toivotonta yritystä koskaan vielää kokeillut, kun yritin saada sen hemmetin verkon pysymään siellä pohjan tuntumassa paikoillaan. Kirosanoilla ei ollut rajaa! Ihan sama mitä sen päälle laittoi, niin kaikki valu reunoista pois. Laittelin verkkoon siimalla kiinni ties mitä, jopa mikroaaltouunissa mukana tulleen korotusritilän. Noh, ajattelin, että fisut kyl kuolevat kohta jollen jotakin tolle tee ja pian. Päätin siis kokeilla onneani, ja laittaa sen mikroaaltouuniritilästä tehdyn viritelmän tonne akvaarioon testiin. Arvatkaas mitä siitä tuli? Ei mitään! Kalat pääs pohjalle karkuun jostakin sieltä reunoilta kun se helvetin verkko taipui siellä vedessä. Minulla meni hermot.

Huonosti nukutun yön jälkeen sain automatkalla Vuoksenniskalle älynväläyksen, että voisin kokeilla vielä kerran yhtä kikkaa jos se onnistuisi. Päätin tehdä siitä verkosta sellaisen astian, jossa on korkeat reunat. Tämä näytti toimivan loistavasti! Nimittäin, se on ollut eilisestä lähtien käytössä, ja kalat tykkäävät siitä. Ne ovat siis kuteneet jo. Laitan siitä kutemisesta eri blogin kunhan kerkeän. Mutta jaan tämän idiksen mielelläni nyt toistenkin kanssa, jos jollekin tulee tarvetta kutulaariolle 🙂

Tässä askartelupaskarteluohje ”kutukehikolle”

1. tein pohjasta pienemmän kuin mitä tankin mitta on, koska siellä olevaa suodatinta on helpompi siirtää tarvittaessa.
2. mitat on noin: 40 x 30 x 20cm (20cm on korkeus)
3. leikkasin sivuseinämälle reunojen yli menevät palaset ihan vain siksi, että ne sai sitten käännettyä kulmista. Päätypalat on tasan seinämän kokoiset ja ne on siellä sisemmässä kiinnitettynä tuohon pidemmän seinämän verkkoon. Samalla se antaa vähän muotoa tuolla viritelmälle kun on tavallaan kaksinkertainen.
4. käytin reunojen ”saumaamiseen” pussinsulkijoita, joita tulee esim pakastepussien mukana. Ne olivat muovipäällysteisiä. Niitä pätkin pienempiin osiin. Käsittääkseni niistä ei irtoa mitään metalleja yms veteen kun ovat tarkoitettuja elintarvikkeiden säilömiseen.
5. pussinsulkijat on suljettu ulkopuolelta ettei kalat satuta itteään niihin. Niitä kannattaa laittaa tiheään ettei vilkkaat elikot pääse karkaamaan lootasta 😉

VOILÁ! KUTULAARIO ON VALMIS…

Kutuakvaarion valmistelu Read More »

Kutuakvaario taloon perjantaina

Noniin, sitä ollaan sitten hurahdettu tohon akvaariomaailmaan. En tiedä pitäskö itkeä vai nauraa, mutta varmuuden vuoksi valitaan tuo nauramispuoli 😀

Kävin tänään katselemassa toista akvaariota itselleni, tai lähinnä noille seeprakaloille, että pääsevät kutemaan rauhassa. Siis enhä mie sil mitää teekään mutku nuo seeprakalat…

Huomenna, perjantaina, käyn sen sitten noutamassa tuolta Karhunmäeltä eräästä taloudesta kun se oli sinne jäänyt ylimääräiseksi. Kyseessä ei ole mikään jättikokoinen tankki, vaan tollanen arviolta 75-litranen. Se sopii mainiosti noille kuteville seepriksille. Tankissa oli vielä kalojakin, mutta voi olla, että niitä joudutaan lopettamaan kun osa vaikutti hieman huonokuntoiselta. Sitten se, että sopivatko ne keskenään mihinkään on myös toinen juttu. Ainakin täplämonni saa uuden kodin 🙂

Tein myös toisenlaisen hankinnan, nimittäin, ostin akvaariosilikonia. Ajattelin kokeilla kuinka voidaan tehdä sellaisia penkereitä tai osioita tonne akvaarioon. Tähän tarvitsemme tietenkin kyseisen mömmön ja jotakin elintarvikemuovia… jota minulta kyllä löytyy mm. karkkirasioiden muodossa. Mihkäs niitä sen paremmin hyötykäyttäisi! Eli, ei muuta kun askartelemaan vielä tänään. Tämä vaatii kyllä sen, että imuroin kämppäni ensin ettei noita kissan karvoja lentele noihin liimauksiin. Muutenkin, huomenna kun se loota tulee, niin on hyvä, että on siistitty paikat ennen sitä just ton kissankarvojen lentelynkin takia. Kissat menivät tänään tonne ”mummilaan” nimittäin hoitoon niin on mahdollista tehdä kaikenmaailman projektejakin kotona, just esim tohon akvaarioon liittyvää 🙂 Uuno ei kyl tuumaa mitään kun tota nykyistä akvaariota siivoskelen. Se kattelee vierestä kun touhuan. Se on niin mielenkiintosta. Huomenna kun siitä tankista tulee ne kalat muoviämpärissä niin on parempi ettei kissat ole niitä sieltä tuulastamassa. Saan kaikessa rauhassa laittaa ton uuden tankin kuntoon.

Kun uus tankki on paikallaan, niin teen tohon toiseen akvaarioon vedenvaihdon josta otan sen vanhan veden siihen uuteen akvaarioon. Eipähän mene kaloilla aikaa totutteluun kun on samaa vettä molemmissa tankeissa. Siirtelen myös kasveja toisesta toiseen kun näyttää siltä, että tuo jättivesitähdikki tulee koht tuolt toisesta pihalle. Hyvin joutaa joku taimi tonne toiseenkin sitten. Olen siitä jo aiemmin vienyt kolme rehua tätini akvaarioon kun näytti siltä, ettei ne mahdu tohon omaani ollenkaan.

Jees, mut nyt surffailemaan takasin nettiin ja pähkäämään millasii akvaariopenkereitä aion tehdä 🙂 Palaillaan taasen lähiaikoina. Enköhän mie täs innoissani taas ottele kuvia jne siitä uudesta prokkiksesta.

Kutuakvaario taloon perjantaina Read More »

Siementen kulku

Aikaisemmin jo kirjoittelin, että kävin tilaamassa rehujen siemeniä jostain virolaisesta veppikaupasta. Haluaisin maksaa ne PayPalilla, mutta jostain syystä heillä ei nyt tuo maksujuttu oikein kulje. Toivottavasti se rupeaa skulaa ja piakkoin, ettei mene montaa viikkoa yksissä siemenissä että ovat täällä istutettavana!

Ton veppikaupan nimi on Seeds World, Seemnmaailm, josta niitä tilaisin. Toivottavasti tuolta nyt tulee jotaki tolkkua tähän koko touhuun. Inhottavaa kun on kuites käyttänyt kokonaisen päivän noiden asioiden suunnitteluun ja tutkimiseen. En siis ole maksanut tilausta vielää koska haluan sen maksaa just tolla PayPalilla, ja sitä varten tavarantoimittaja tekee yleensä maksulinkin tai antaa jotaki ohjeita. Jos ne ei hanskaa ni pitää sit pistää menee tilisiirto tms… kunhan vain tietäs että onko toi luotettava ostopaikka 😀

Jees, mut kirjotan siitä kyllä sitten myöhemminkin, että kuinka kaupat sujuivat jne.

Edit: 13.2.2010
Juu-u. Olinkin hieman ymmärtänyt tuon maksamisen väärin, kun yleensä kyseisellä metodilla maksettaessa tulee sellainen linkki, mikä generoi kaikki tarvittavat stepit sinne tiliin. Minun piti vain laittaa heidän antamansa sähköpostiosoite, jonka perusteella heidän tilitiedot menee oikein. Elikkäs nyt sitten odottelemaan siemeniä 🙂

Siementen kulku Read More »

Kukille uudet mullat ja ruukut

, , , ,

Kävin tuossa taannoin hankkimassa muutamalle rehulle uudet ruukut, tietenki isommat. Sain vihdoinkin tänään aikaiseksi siirtää niitä niihin.

Tein sellasen judeksin, että laitoin kaksi aikaisemmin erikseen ollutta rehua samaan ruukkuun, tietenki samaa lajiketta. Katsotaan mitä tapahtuu. En muista tarkalleen kuinka vanha tuo minun tulilatva on. Tein siitä sellaisen villin kokeen aikanaan ja laitoin kaksi pikkusta oksanpätkää suoraan multaan, ja odottelin, että lähteekö ne kasvamaan siitä vai kuolevatko. Noh, ne lähtivät kasvamaan ja ovat tällä hetkellä saman kokoisia kuin emokasvikin 🙂 Aika köyhät kukat se tulilatva tekee kyl jälkikäteen, mut onha toi aika makeen näkönen rehu kuites. Siitä on kasvanu ihan komea mehi! Kunhan aika antaa periksi niin otan siitä kyllä kuvan galleriaan. Olen käsittänyt, ettei tulilatva kuki enää ”oston jälkeen” samalla tavalla, tai lähinnä kukinto on erillainen, mutta ei se mitään. Toivottavasti en kuites tappanu sitä nyt tolla siirrolla kun suureksi näyttää muuten kasvavan.

Vaihdoin myös kiinanruusuni uuteen, suurempaan ruukkuun. Kattelin sitä hieman ympäriinsä kun sen lehtiin on alkanut tulla sellaisia läikkiä että ei v**tu, taasko siinä on jotaki elukoita, mutta mitää en nähnyt vaikka suurennuslasilla katselin. Syy selvisi kun vaihdoin sitä toiseen ruukkuun! Olen näköjään kastellut sitä aivan liikaa. Pinnasta multa oli ihan ruutikuiva mutta sit melkee juuret lillu liejussa. Elikkäs, nyt jos ois viisas ni rupeis kastelee noit rehuja sillaa mittojen kanssa eikä suoraa kannusta, ja vielä jos ois viisaampi, niin oottelis että niil rehuil vähän nuokahtaa ne lehet. Sillo ne tarviaa vettä! Tai sit pitää keksiä jotaki pillisysteemejä että sinne pohjalleki menee ilmaa ja multa saa happea sinnekin. Hmm… muutekseen helvetti soikoon – noistahan puuttui salaojitus. Noh, ei muutaku uusiks istutus jossaki vaihees. Ehkei kuitenkaa tänää.

Ihmeellistä kyllä, aasinkorva kasvaa kasvamistaan. Se näytti silloin aikanaan, että delaa ihan tyystin, mutta olen saanut sen tänä talvena kasvamaan yllättävän paljon. Pelkäsin, että se kärsii, kun sijoitin sen tuonne makkarin ikkunan ääreen suht vetoiseen paikkaankin vielä. Tietty, se auttoi, että etsin sille jotakin hoito-ohjeita kuten tasaisen kosteuden pitäminen tärkeää 😀 Taidankin tehdä noille rehuille sellaiset omat kyltit missä lukee mitä hittoa niille pitää tehdä. Tää miun kämppä ei oo nii ideaalinen paikka rehujen kasvatukseen ku täs on talvisin todella kuiva ilma. Semmonen että itelläki nenästä vuotaa kovil pakkasil veri aamulla ku herää. Kesällähän tää on mieletön… parveke ku kasvihuone jne. Minul on vielä, asiasta kukkaruukkuun, ni toinenkin aasinkorva kasvamassa amppelissa. Kun tossa emorehussa oli muutama hassu oksa jäljellä, niin otin siitä pistokkaat ja iskin toiseen ruukkuun. Tämäkin taas jostakin luettua, että näin se lisääntyy. Mie taas aattelin, että jos toi nyt tuosta kuolee niin olipahan hauska tutustua. Ylläri, se lähti kasvamaan… siis molemmat. Siistii!

Annoin traakkipuulle myös uudet mullat ja ruukun. Se oli syöny kaiken aikasemman mullan jo, ja ihmettelinkin että miks se lakkas kasvamasta. Hengissä se oli kyllä ja ihan täydes mitassaan, mutta ilmeisesti sitkutellut jonkun verran. Yhen traakin heitin männikköön ku se oli niin kitukasvuinen. En halua sellaisia rehuja 😀 Noh, ei ne kaikki voi kasvaa toivotulla tavalla – maasta sinä olet tullut ja maaksi sinä olet…

Olen saanut herätettyä henkiin myös ton Yucca-palmun, joka on peräisin kaverilta. Hän ei kuulemma oikein nyt jaksa hoitaa rehuja, niin sitten se on minul hoidossa. Toivottavasti en tapa sitä. Samalla häneltä on peräisin posliinikukka, joka sai myös tämän vuoden puolella uudet mullat ja ruukun. Samalta henkilöltä on tullut aikoinaan taloon tollanen anopinkielikin. Se on ollut hieman ongelmallinen kasvatti, mutta laitoin sen tollaseen lasikippoon nyt kasvamaan. Ei hajuakaan miten se siinä viihtyy. Sillä on kasvualustana tällä hetkellä akvaariosora. Ainakin se sen voimalla kestää hyvin pystyssä, ja sit toi lasiastia on tollanen korkea, kapea, ehkä maljakkomainen. Toisen anopinkielen taidan heivata v**tuun ku ei se oo kasvanut varmaan kolmeen vuoteen yhtään… siis tosta toisesta otetut pistokkaat. Taas ”tieteellinen koe” ja kokeilin orkkiksesta ottaa lehtiä ja survasin multaan pystyyn juurtumisen toivossa. Onha sil pikkuruiset juuret siel, mut ei toi kyl lähe mihinkää tosta kasvamaan, tai en jaksa oottaa enää 😀 Komposti siis kutsuu. Täytyy siit todeta, että anopinkieli lisääntyy parhaiten jakamalla.

Jees, mut nyt alkaa näpit jo kramppaamaan, ni pitää lopetella tältä erää, tai antaa hieman näppien levähtää 🙂 Palailemme taasen sit seuraaval keralla!

Kukille uudet mullat ja ruukut Read More »

Scroll to Top