Syksy saapuu 2017!

Hei pitkästä aikaa! Koneelle on kasaantunut taas läjäpäin kuvia, ja vain murto-osan voi laittaa tänne… syksykin on meneillään jo hyvää vauhtia, mutta en ole juurikaan ehtinyt ottamaan kuvia väriloistosta, jos sellaista edes onkaan :/

Kun sateet loppuivat, niin onneksi sain yhtenä aamupäivänä napattua kuvan keittiön ikkunasta! (2.10.) Tämä oli todellakin hetkellistä iloa, koska meni varmaan puoli tuntia, niin sininen taivas oli tiessään, ja taas satoi vettä 🙁

En ole montaa vaahteraa nähnyt täällä suunnalla, jossa olisi kunnollinen ruska. Meillä on kuitenkin tässä kävelyreitin varrella ollut yksi, joissa on todella upeat värit 🙂 (21.9.)

Foxy on toisinaan eri mieltä, että pitääkö näitä vaahteranlehtiä aina jäädä kuvaamaan… minun mielestäni sopivat hyvin turkin väriin! (21.9.)

(25.9.)

Tällä hetkellä pääkopassani pyörii niin monta asiaa, jotka ”pitäisi vaan tehdä”. Tein itselleni todo-lappuja, johon kirjoitin kunkin tekemättömän homman. Siitä sitten vaan ottamaan lappu. Muutaman lapun sain totetutettua, loput lojuu olkkarin kirstun päällä kun päätin lahjoittaa peltirasian sitä tarvitsevalle.

Akvaario on jäänyt sisustamatta loppuun. Luovuin kaikista ”tupsukasveista”, mitä tuossa näkyy. Se ei jotenkaan sopinut akvaariooni. Tämän suhteen en aio luovuttaa, teen heti homman loppuun kun siihen tulee kunnolla aikaa 🙂

Huonekasvit kasvavat kovaa vauhtia. Kuvassa oleva kiinanruusu tiputtaa tosin kaikki nuput. Ikävä homma, kun sain sen niin hienosti kukkimaan keväällä. Tosin nyt syksy jne… huomasin muuten, että kasveihini oli ilmestynyt jotain öttiäisiä, joita olen tänään yrittänyt hävittää mäntysuopaliuossumutteella. Osan kasveista olen liipassu mäkeen. En tiedä tarkalleen mistä tulivat, mutta epäilen parveketta. Toin nimittäin sieltä nokkoset sisälle. Olen muutoinkin rajoittanut huonekasvieni määrää kun pitäisi se aika niiden hoitamiseenkin jostain löytyä. Joskus nämä hommat vaan vähän karkaavat lapasista 😀

Koiraa ulkoilutettaessa tulee nähtyä sitten niitä muitakin syksyisiä asioita, kuten näitä mahtavan värikkäitä kärpässieniä! Nämä suorastaan paistavat tien laidoilta. Pidän näistä todella paljon 🙂 (15.9.)

Oli lehtokotilokin sienen päällä… mitä lie sitten tekemässä kun tuskin tuota haluaa itsekään syödä… sattui kait kulkureitille! (15.9.)

Tämän takia piti kurvata autolla ympäri, kun näin tien laidassa kauppaan mentäessä… oikein hurmaava kärpässieniperhe 🙂  (17.9.)

Tällaisia löytyy pitkin kadunvartta kun kävelemme koiran kanssa vanhemmilleni… siinä on ns koivujoho, joiden juuristojen läheisyydessä nämä kasvavat. Koivujen lähellä kasvaa kärpässieniä aika monessakin paikkaa. (19.9.)

Mutta jos tämä tästä tällä kertaa… mukavaa syksyn alkua kaikille!

Lue artikkeli

Noin kahden viikon uutiset

Tässähän sitä nyt selitellään miksei olla kirjoiteltu hetkeen tänne blogiin mitään… kaikkea on kyllä tapahtunut mutta en ole vaan saanut aikaiseksi kirjoittaa mitään. En mie mikää superihminenkää oo! Tässä nyt joitain kuulumisia parin viikon ajalta.
Päätin eräänä kauniina maanantaina tuunata Spede-kissalle rakennetun bistron tasakattoiseksi, kun siinä oli alkujaankin pitänyt olla avattava katto, että pääsen sitä lattiaa sieltä putsaamaan jos sinne tippuu ruokaa. Alku hyvin ja melkein loppukin. Sain tehtyä homman…
Pientä hifistelyä vaatii..

Tämä ei suinkaan tullut kuin apteekin hyllyltä, ja jouduin käyttämään paikallisia SOTE-palveluja.. pikkusen liimaa sahan tekemään vekkiin ja koriste päälle…

… ja apteekin hyllyköstä etsimään jotain kivaa laastaria. Jos söhlitään, ni sit söhlitään tyylillä!

Jotain piti kuitenkin yrittää tehdä. Sormeen tullut haava nimittäin kiristi niin kovaa, ettei vasemmalla kädellä oikein voinut tehdä mitään ihmeempiä. Ja lisäksi aina piti laittaa joku muovihanska käteen puutarhahansikkaan alle. ettei laastarin sisälle mennyt mitään paskaa. Pikkasen näpit hikos!

Sain kuitenkin tehtyä edes jotain, kuten istutettua nokkosten taimet uusiin suurempiin ruukkuihin. Nämä pidän itselläni kun ovat kaikki keskenään erillaisia. Muut annan/myyn pois.

Tuttavaltani saatu kirjovehkanpistokas teki vihdoinkin juuret!

Tästä olen iloinen 🙂 Laitoin vehkan oitis omaan ruukkuunsa kasvamaan. Toivottavasti viihtyy minulla.

Kävin välillä tarkkailemassa äidin pihaa. Äidille istuttamani kullerot kukkivat ihan täysiään 11.6.2017. Tämän jälkeen satoi muutaman päivän vettä lähes yhtäjaksoisesti, ja suuurin osa kukinnoista tippui. Oranssi kullero tuossa perinteisen keltaisen seassa on jalokullero, jonka olen saanut tuttavaltani.

Bongasin ilmoituksen Facebookista, että olisi tarjolla jaloangervon taimia. Eiku niitä hakemaan! Otin tämän punalehtisen juurakon, sekä sitten vihreälehtisen juurakon. Toivotaan, että kukkivat vielä tänä kesänä, kun juurakot on aika ”sellaisenaan” siirrettyjä 🙂

Tosiaankin täällä Imatralla satoi aika mukavasti vettä muutaman päivän ja tuli vietettyä monta päivää sisätiloissa. Ja niin kuin ei olisi muuten hommia ollut rästissä, niin läppäri päätti käydä temppuilemaan, ja sitähän tässä ollaan nyt kuluva viikko asennettu, että pääsee edes vähän rentoutumaan blogin pariin! Ei oo ihmisen hommaa tää… kolme päivää meni kun ajoin kaikki WIN 8.1-päivitykset koneelle + muutama päivä, että sain kasattua kaikki ohjelmat. Eikä taida kaikki olla vieläkään kohdillaan, mutta nyt en enää ressaa sitä asiaa. Muut jutut ehtii tekemään myöhemminkin 🙂

Loppuun vielä muutama ”kymppikevennys” lemmikeistäni. Koiraa ei olisi meinannut saada millään ulos aamusta, kun keli oli niin kamala… ei se mitään Foxy-kulta, minul oli vähän samanlaiset fiilikset, mutta pitihän se hauveli ulos viedä tarpeilleen.

Harvinaista, mutta tästä innokkaasta lähtijästä sai vielä otettua lähikuvaa 😀 Itsellä oli lähinnä vaikeaa lähteä ulos kun nauratti niin kovaa…

Vanha herra, Spede, halusi välillä viereen.. tottakai piti mennä pomottamaan koiraa koiran paikalle! Spede on kingi 🙂

Uuno on ollut joka ilta käpertyneenä viereen kun olen läppärini ääressä tekemässä milloin mitäkin… niinkuin vaikka asentamassa ohjelmia ja päivityksiä. Kuvasta näkyy Foxyn häntäkin… kaikki vieressä välillä yhtäaikaa 🙂

Nyt alkaa olla sen verran kovaa hermosärkyä hartioissa ja käsien nivelissä että tarvii lopetella tähän ja käydä yöpuulle. Palaillaan taas, ja toivottavasti pian 🙂

Lue artikkeli

Sisähommia tänään – ulkona karsee keli!

Tänään on niin törkeä keli ulkona, ettei ole kesästä tietoakaan. Eilen tuli rakeita niskaan kun olin koiran kanssa lenkillä – upeeta. Tänään on yhtä kylmää ja tuulee helvetisti, sekä sataa vettä. Ei naurata yhtään perkele, kesä pitäisi olla :/ Siispä villasukat jalkaan ja blogin ääreen!

Olen pidemmän aikaa jo miettinyt, että pitäisi vaihtaa joillekin huonekasveille ruukut. Olin hankkinut multaakin valmiiksi, mutta aina se vaan on siirtynyt ja siirtynyt… nyt päätin, että vaihdan mullat ja ruukut, makso mitä makso!

Olen monesti istunut tähän ”laiskanlinnaani” istumaan, niin syli täyttyy aika nopsaan eräällä karvaisella otuksella nimeltä Uuno. Uunosta on niin kivaa köllötellä kainalossa kun teen jotain läppärin äärellä… tietty, itselle se on sitten hankalaa jos yrittää kirjoittaa jotain, mutta kissi saa olla vieressä jos haluaa.

Tässä kuitenkin kukkasista, joille multaa ja ruukkuja vaihdoin. Kohtalonköynnös oli aivan liian pienessä ruukussa. Sain pistokkaan reilu vuosi sitten eräältä huonekasviharrastajalta, jolta banaanintaimikin on saatu 🙂

Kuningaskissus piti myös saada uuteen ruukkuun. Tästä pitänee etsiä lisätietoa, kun tää jostain syystä kasvaa älyttömästi tällä hetkellä, enkä oikein tiedä mitä sille pitäisi tehdä.

Tässä kaksikko mullan-/ruukunvaihdon jälkeen.

Tuo valkoinen taso on tarkoitus siirtää peikonlehden tilalle nurkkaan päin, ja rumpulaari toiseen laitaan… milloinkohan senkin sais aikaseksi tehdä :/ Spede-papparainenkin kurkistaa tuolta alta kopastaan 🙂

Nokkosten taimet alkavat olla myös sen kokoisia, että ne pitäisi istuttaa omiin ruukkuihinsa. Tälle tulee kohta kiire!

Sain vaihtarina viime vuonna nukkumattia, ja olen aivan rakastunut tähän! Ihanan värinen kasvi 🙂 Vieressä oikealla on isän nokkosesta otettu pistokas.

Peikonlehdelle tuolla nurkassa on myös varattu uudet altakastelumullat, kunhan vain saisi aikaiseksi vaihtaa nekin. peikolle on myös uusi tuki rakennettuna muoviputkesta. Mullanvaihto voi tulla aika haasteiseksi kun peikko on noin suuri…

Jonkunmoisen konsultaation jälkeen tulin hankkineeksi oikeanlaista multaa Dwarf cavendish-banaanintaimelleni! Tämä on sille kuulemma paras kasvualusta. Toki pitää laittaa kukkaruukkuun ettei nyt ihan tuohon säkkiin saa laittaa kasvamaan, niin kuin vaikkapa tomaatin. Banaanin juurien kuulemma pitää tuulettua.

Saispa kaikki nämä multahommat alta pois niin pääsisi siivoamaan kämpän kesäkuntoon, ja kesähän tulee kuitenkin – optimistinen kun olen 🙂 Ei kehtaa koko ajan olla pesemässä lattioita jne kun ne likaantuvat niin nopeasti tällä hetkellä. Noh, kaikki ajallaan!

Lue artikkeli

Zamialle korsetti + kirjapalkinto

Sain Facebook-ryhmästä ilmatteeksi muutaman Zamian juurakon. (Zamia, eli palmuvehka)

Olen himoinnut tätä kasvia jo pidempään, koska sen voi laittaa lähes mihinkä vain kasvamaan… siis varjoisiin paikkoihin. Kätevää! Epäonnekseni kuitenkin huomasin, että kaksi viidestä varresta oli taittunut kuljetuksen aikana. Noh, mietinpä hetken mitä tehdä asialle, kunnes muistin, että minullahan on pillejä jossain. Olinhan joskus aikoinani istuttanut avomaalle tuulisilla keleillä kurkkuja ja kesäkurpitsaa, jotenka taimien varsien katkeaminen oli tuttua 😀 Ne sai siis korjattua kun teki niille lastan esim. pillistä tai grillitikusta ja sitten sitoi ympärille sukkahousua. Kasvin varsi korjaantui itsestään.

Koska Zamian taimet olivat niin pieniä, en uskaltanut käydä räpläämään taimille tukea sukkahousuista – onnistuisin kuitenkin sähläämään taimet katki. Hassultahan tämä hetken näyttää…. tein pilliin viillon mattoveitsellä ja ujutin sen varren ympärille. Laitoin koktailitikun vielä mukaan.

Sit ei muuta kun multaan vaan!

Siinä koko Zamia-lössi.

Kavupaikan olen kyllä valinnut muualta kuin mitä kuvassa näkyy. Tuohon kohtaan nimittäin paistaa aurinko aamupäivällä niin tujakasti, että kyseiset kasvit eivät välttämättä pidä siitä. Joten, ne on kirjahyllyn reunalla hieman varjoisammalla paikalla.

Sitten tätä on vielä pakko hehkuttaa… voitin Pihakuiskaajan Puutarha-blogista tällaisen Villit vihreät kaupungit kasvikirjan! Olen selannut tämän jo kertaalleen läpi ja kirja on mielestäni sillä silmäyksellä erittäin kattava. Kirjassa käsitellään neljää eri kaupunkia: Helsinki/Vantaa, Turku, Oulu ja Tampere, ja niiden luonnonkasveja. Tätä on pakko lukea jossain vaiheessa vielä lisää. Mielenkiintoiselta vaikuttaa! Paljon oli tunnistettavia kasveja, joita näkee tuolla lenkkitien varrella… käytän siis koiraa ulkona lenkillä joka päivä, niin samalla voi tutkailla ympäristön kasvejakin 🙂 Kiitos vielä kirjasta!

Nyt lenkille Foxi-koiran kanssa ja luontoa tutkimaan. Sääkin on mitä mahtavin +18°C ja aurinko paistaa. Kuulemisiin!

T: Minna & Foxy

Lue artikkeli

Pikavisiitti Imatran kaupungintalolla

Minul on ollut uskomaton tsägä viime aikoina… satuin voittamaan mm. kymmenen matkan bussiliput Imatran paikallisliikenteen Instagram-kisassa!
Osallistuin parisen viikkoa sitten kilpailuun, jossa tuli jollain tapaa esitellä paikallisliikennettä. Eihän siihen toistaiseksi ollut tullut juurikaan kuvia, joten mahikset olivat todella korkealla. Voitto siis tuli kotiin! Noh, mitenkä tämä nyt sitten liittyy kaupungintaloon, niin minulta kysyttiin, haluanko noutaa voittamani liput kaupungintalon aulasta vai ottaa ne postitse vastaan. Tuli sitten luvattua, että haen ne liput kaupungintalolta 😀  (ei haitannu loppu peleissä yhtään)

Siinä meinas pieni ihminen lentää selällee paskoo housuunsa, kun astui ovista sisään… en ole nimittäin koskaan eläessäni nähnyt niin upeita kasveja, mitä noissa tiloissa oli!

Tässä siis keskellä taloa ilmeisesti jokin tila, jossa voi pitää vaikka klassisen musiikin konsertteja tai jotain muita tilaisuuksia… ja onneks en lentäny selällee – ois kuulunut luista vaan riks raks ja poks, sen verran kovaa matskuu toi lattia!

Oma matka päätyi kolmanteen kerrokseen, ja takas tullessa oli pakko ottaa pari fotoa vehkoista, joita oli useampi ruukullinen… epäilin, että nää vois olla viirivehkoja. Omat viirivehkat tosin näyttää näiden rinnalla naurettavilta!

Vehkat kukkivat myös, mikä oli mielestäni erikoista, koska en nähnyt, että niillä olisi ollut mitään lisävaloa. Ilmeisesti keskellä rakennusta oleva kattoikkunahärdelli valaisi näitä tarpeeksi pitkin vuotta.

Ylhäältä kuvattu vehkojen vierestä, jossa näkyy ”kattoikkunahärdelli”…

Aulassa oli myös oleskelualueita… ja järkyttävän kokoisia kasveja, mitä lienee sitten olivatkaan.

Sieltä löytyi myös kahvila, joka oli aika eksoottisessa ympäristössä…

Kahvilan reunalla oli jättimäinen saniainen… en ole koskaan nähnyt näin suurta saniaista! Hipelöin kasvia, ja kyllä se oli ihan oikea 🙂

Lähden mielelläni hengailemaan tuonne uudestaan, ja otan sitten järkkärin mukaan! Nämä kuvat otin kännykällä, kun ei tullut mieleen ottaa muita kuvausvälineitä mukaan, mutta sitten seuraavalla kerralla varmasti 🙂 Imatran kaupungintalolla oli myös esillä hienoja taideteoksia, joista haluan ottaa jossain vaiheessa enemmän selvää + kuvia. Laitoin myös pyynnön, että näille kasveille olisi saatavilla joku ”seloste”, kun osa niistä oli niin erikoisia, ettei niitä edes tunnistatnut.

Lue artikkeli