Joulu on jo ovella

Joulu on nyt niin lähellä, että se on miltei käsin kosketeltavissa! Ei ehkä sen takia, että odottaisin sitä mitenkään erityisesti, mutta se vaan on. Olen aloittanut jouluruokien valmistamisetkin aikaisemmin tänä vuonna kuin yleensä. Monesti porkkana- ja lanttulaatikot valmistuvat suoraan aatoksi joulupöytään. Nyt olen saanut aikaiseksi tehdä molemmat laatikot hyvissä ajoin etukäteen. Hurraa!

Tässä uuniin on menossa lanttulaatikoita, ja pyöreissä astioissa veljelle tarkoitetut vegaaninen porkkanalaatikko ja lanttulaatikko. Valmistan näitä laatikoita myös kavereilleni.

Jouluruoat menossa uuniin
Perinteisen lanttulaatikon ohje

Niin, tässähän on sitten testauksessa ollut veljelle tarkoitetut porkkana- ja lanttilaatikko, jotka ovat vegaanisia. Maito ja kerma on korvattu niin sanotulla kauramaidolla. Itse käytin Oatly-merkkistä kaurajuomaa. Lisäsin seoksiin myös rasvaa tuomaan hieman makua. Rasvana käytin Flora Kultaa, joka on myös vegaaninen. Löysin netistä sellaisen luettelon, missä on esiteltynä vegaanisia rasvoja.

Vegaaniset jouluruoat veljelle
”Matin Veget”

Heräsin jossain vaiheessa kuukauden alussa huomattavasti aikaisemmin kuin normaalisti, ja pääsin monena aamuna ihailemaan kaakonpuoleisesta olohuoneenikkunastani auringonnousua. Keittelin aamukahvit ja vetelin naamaan joulupipareita ja jotain Domino-keksien tapaisia keksejä… katsoin Aamu Teeveetä.

Aamukahvin ohella oli kiva jatkaa keskeneräisiä projekteja. Tässä on tekeillä lahjaksi menevät pitkävartiset villasukat. Pitkävartisia villasukkia tuli kaksi paria, joten tekemistä kyllä riitti useammaksikin aamuksi!

Vanhemmillani tehtiin saunaremontti tämän kuun alussa ja siitä tuli mielestäni todella hieno! Remontin teki paikallinen rakennusalan yritys JS Puu. Äitini oli valinnut hienot kivijäljitelmälaatat hormin puoleiselle seinustalle. Saunaan tuli juuri sellainen kiuas, mistä olin haaveillut, vaikka sauna ei minun olekaan. Silti sitä tulee aina ”sisustettua ajatuksissaan vaikka mitä”. Sauna otettiin käyttöön heti kun se valmistui! Sain niin sanotusti kunnian korkata saunan. Sauna oli aikaisemmin puulämmitteinen ja se muutettiin remontissa sähkölämmitteiseksi.

Äitini tekee joka vuosi jouluksi karjalanpiirakoita. Söin heti pari maistiaista kun ensimmäinen pellillinen oli tullut uunista. Minulla olisi vielä tarkoitus tehdä suht samalla ohjeella veljelle vegaanisia riisipiirakoita aaton aattona. Tarveaineet ovat tuolla valmiina, kun saisi vain inspiksen valmistaa piirakat. Kiire tulee mutta ”pieni kiire” pitää aina vähän ollakin ettei liian helpolla pääse!

Äidin tekemät karjalanpiirakat jouluksi

Innostuin virkkaamaan tällaisia lintuhahmoja. Idean sain serkultani kun hän sai tupsuista tehtyjä punatulkkuja. Nämä ovat siis omia variaatioita linnuista ja kutsun niitä tulkuiksi. Mitä lie tulkkuja sitten ovatkaan. Aikaa sain näihinkin kulutettua tovin. Pienemmän tulkun laitoin jouluksi kaverille ja talitintin näköinen meni serkulle. Serkulle meni myös talitintin kokoinen punatulkku, josta en ottanut kuvaa.

Meillä on ollut useamman viikon kestänyt upea talvi täällä Imatralla. Välillä ollut postikorttimaisemia ja välillä vähän vetisempää, mutta lumet ovat pysyneet maassa. Tämä kuva on otettu 13. joulukuuta.

Muita kivoja tapahtumia loppuvuodelta: peikonlehti on tehnyt uuden suuren lehden! En tajua miksi tämä on aina niin älyttömän ”suuri asia”, mutta rullalla olevaa lehteä tulee tuijoteltua joka päivä kunnes se aukeaa. Ilmeisesti muillakin peikonlehden omistajilla on vastaavia tapoja. Kuva siinä määrin hämää, koska tuo rullalla oleva lehti on se suurin, mikä on auennut vasta tässä kuussa. Tämä kuva on otettu marraskuun puolella. Etualalla oleva suuri liuskoittunut lehti on auennut jo aikaisemmin syksyllä. Jotkut lehdet näköjään nuokkuvat… mistä lie johtuu.

Löysin lempisinihomejuustoa paikallisesta liitelistä… Stilton! Ziisus mitenkä tämä on hyvää. Yritän ostaa palan joka vuosi aina jouluksi. Oli pakko avata paketti ennen joulua ja maistella tätä herkkua.

Jouluherkkuna Stilton sinihomejuusto

Näillä eväillä on hyvä aloittaa joulun vietto, jonka omalla kohdallani aion tehdä perheeni parissa, ja ehkäpä vielä parin tuttavan kesken (saatan kutsua tasapuolisuuden vuoksi myös ystäviä tuttaviksi tai kavereiksi).

Toivotan kaikille oikein rauhaisaa ja turvallista joulua . Toivotaan, että tämä pandemia hieman hellittäisi ja ihmiset saisivat tavata hieman huolettomammin toisiaan. Jos tiedät jonkun tutun, joka on täysin yksin joulua viettämässä, laita hänelle viesti. Jos tuttusi ei vietä joulua, laita hänelle silti viesti kertoaksesi, että ajattelet häntä. Sitä ei voi kuvitellakaan mitenkä tällainen viesti voi olla toiselle tärkeä!

Kiitos kun luit, ja hyvää joulua!

Lue artikkeli / kommentoi

Metsää ja käsitöitä

Syksyllä metsät ovat jotenkin niin ihania paikkoja, että niihin täytyy päästä kävelemään. Syksyllä luonto alkaa kiinnostaa enemmän ja käsityöt kaivetaan esille.

Kävimme tuttavani kanssa keräämässä haaparouskuja. Oli aikamoinen huoli aikaisemmin kesällä, josko metsiin ilmestyy syksyllä yhtään sientä. Mutta tilanne ei ihan niin huolestuttavalta näyttänyt kuin olin kuvitellut. Viimeaikaiset sateet ovat todennäköisesti pelastaneet sienisadon, ja haaparouskuja löytyi pienehköltäkin alueelta ihan suht helposti ämpärillinen. Tuttavani keräsi puolikkaan ämpärillisen ja minä toisen puolikkaan.

Minulla on yksi tietty metsä, jossa tykkään toisinaan käydä ihan vaan vaikka seisoskelemassa. Se on niin ihana sammalikko, että siinä vain sielu lepää! Kutsun paikkaa satumetsäksi (artikkeli 17.9.2020). Suurin osa haaparouskuista on peräisin juuri tuolta paikalta. Tavallaan, kun noilla seuduilla käy käppäilemässä, niin sienien löytäminen on ihan toissijaista… luonto on vain niin ihana, että sen katselu ja tutkiminen tuottaa jo äärimmäistä mielihyvää.

Metsässä kulkee pieni joki
Kuva sukulaiseni metsästä.

Tänään olisi oikein hyvä päivä käydä vaikka kameran kanssa metsässä. Aurinko paistaa ja on lämmintä. Löysin yhdestä paikasta hurjan kokoisen jäkälämaton! En ole kovinkaan loistava tunnistamaan jäkälälajeja, mutta jos yhtään onnistuin tämän tunnistamisessa, niin kyseessä saattaisi olla harmaaporonjäkälä. Kyseiseen paikkaan pitää palata uudelleen ”oikean kameran” kanssa. Otan yleensä tänne blogiin kuvat kännykällä.

Kangasmetsässä jäkälää
Pieni pala jäkälämattoa puun juurella.

Nyt on myös se aika, kun metsistä ja puistoista alkaa löytyä niitä ihania kärpässieniäkin! Miltei kaikki löytämäni kärpässienet olivat jo hieman ”ylikasvaneita”, mutta onnistuin löytää edes yhden pienen rykelmän missä sienet olivat suht siedettävän näköisiä. Täytyy lähteä bongailemaan näitä komistuksia vielä uudelleen.

Älä syö kärpässieniä

Näissä metsissä, joissa kävin, oli paljon vielä mustikkaa ja puolukkasadosta on tulossa todella runsas. Puolukat ovat vain aika pieniä, samoin mustikat. En jäänyt niitä nyt keräämään ja voihan se olla, ettei puolukat ole vielä kypsyneet ihan täysin. Meillä on tuttavani kanssa tarkoitus mennä takaisin keräilyreissulle ensi viikolla. Vein tällä kertaa keräämäni sienet äidilleni käsiteltäväksi. Saimme niistä perheellemme tarvittavat suolasienet vuodeksi.

Olin aktiivinen koko kesän virkkauksen suhteen, ja teinkin itselleni valmiiksi ”paloja”, joista sitten voi tehdä jotain kivaa kun niitä yhdistelee. Mietin jotain ponchoa hartioille, tai puseroa… en ole vielä päättänyt mitä paloista teen. Innostuin myös virkkaamaan muitakin asioita. En ole jostain syystä löytänyt sopivia kukkaruukkuja tarpeisiin, niin päätin virkata joillekin muoviruukuille suojaruukut.

Muulinkorvalle virkattu suojaruukku

Vaikka jälki ei nyt ole mitään pro-tasoa, niin kyllä nämä aina ne mustat muoviset ruukut voittaa! Näihin on muuten käytetty käytöstä poistettuja T-paitoja. Minulle kun on jostain syystä kertynyt niitä jonkunmoinen pino. Olen suikaloinut paidat kuteeksi ja virkannut niistä tällaisia koreja. Lisää on vielä tulossa, kunhan ehdin tehdä suikaleita. Niiden tekeminen on kuitenkin aikaa vievää puuhaa. Osan kuteista olen hankkinut valmiina.

Kultaköynnökselle virkattu suojaruukku

Virkkaamisen lisäksi olen ottanut puikot esiin! Laatikoihin saisi lisää tilaa kun neuloisi kaikki langat vain pois. Noh, ei tule tapahtumaan, kun jostain syystä niitä lankoja aina ilmestyy lisää. Mutta hyvä se on aloittaa. Kesällä ei oikein tee mieli neuloa ainakaan villasukkia, vaikka niitä voisi ihan yhtä hyvin pitää kesällä. Äitini pitää villasukkia myös kesällä ja hän on sanonut, että varpaat pysyy viileänä. Minulla on ollut monesti villasukat jalassa kesän aikana ja nyt varsinkin. Kun kävin metsässä, laitoin kumisaappaisiin villasukat. Sehän on ihan selviö!

Aloitin tällä kertaa tekemään villasukkia syksyisin värein.

Tein vuosi sitten metsä-aiheiset pitkävartiset sukat. Niistä tuli oikein kivat. Olen huomannut, että ne ovat kutistuneet aika paljon pesussa. Pitää kait tehdä uudet! Noh, jään miettimään asiaa kuitenkin. Näistä uusistakin on nimittäin tulossa pitkävartiset.

Lopettelen tämän nyt tähän ja aloitan tekemään jotain muuta. Kirjoitteluunkin saa toisinaan kulutettua erittäin paljon aikaa! Ei muuta kun hyvää viikonlopun jatkoa, ja kiitos kun luit! Kirjoituksiani saa myös kommentoida 🙂

Lue artikkeli / kommentoi