parvekepuutarha

Huhtikuun lämmin alku

, , , , , , ,

Nyt on jo huhtikuu ja aika on kulunut kauhean nopeasti jos kevättä ajatellaan. Tosin siihen voi mahdollisesti vaikuttaa säätila, joka tällä hetkellä vallitsee. Siis jos tätä nyt voi säätilaksi kutsua. Meidän seudulla lumet ovat sulaneet jo pois ja nurmikko miltei vihertää. Huhtikuun ensimmäiset päivät olivat todella lämpimät vuodenaikaan nähden. Helsingissä mitattiin yli +18C astetta! Eli, sitä takatalvea sitten odotellessa…

Serkkuni on tulossa taas viettämään lomaansa tänne. Meillä on aina hirmuiset suunnitelmat mitä täällä aiotaan tehdä. Noh, aika vähän teemme mitään suunniteltuja asioita, vaan ihan jotain muuta. Jospa nyt saisimme jotain aikaiseksikin mitä olemme suunnitelleet (tai minä suunnittelen). Oli tarkoitus käydä läpi häkkivarastoa, nimittäin. Siellä on niin paljon turhaa tavaraa mitä joutaa heittää pois, tai ainakin jos saisi apua niiden järjestelyyn. Ja saankin varmasti. Minä olen se, jota näissä projekteissa aina pitää potkia! Ilmeisesti nämä ominaisuuteni vaikuttavat asioihin ja se näkyy toimintakyvyssäni esimerkiksi tällä tavalla.

Jotkut asiat siirrän kesälle tehtäväksi. Tällaiset asiat ovat muun muassa kasvivalojen virittely. Päivät ovat jo niin pitkiä, ettei kasvivalojen virittäminen ole enää niin tärkeää ja tähdellistä. Ne voi laittaa tulevaa kautta varten paikoilleen sitten kesällä. Täytyy vaan laittaa kalenteriin muistutuksia ja tehdä todo-lista, että tajuan tehdä kaikki tarvittavat asiat. Voin sitten siirtää projektiin liittyvät asiat pois näkösältä asunnostani.

Mikä nyt olisi sitten tärkeää tällä hetkellä? Taidan kysyä tätä liian usein itseltäni, ja joka kerta ajattelen samoja asioita. Sain tälle viikolle yhden työprojektin, joka inspiroi minua siivoamaan työhuonettani – onneksi. Mikään ei ole niin kauheaa minulle kuin visuaalinen sotku (visual clutter), jota valitettavasti kotonani on vaikka ja miten paljon. Luulen, että sotkua tulee senkin takia paljon, koska teen kaikki työni kotona, enkä pysty säätämään itselleni mitään tarkkoja työaikoja. Toisaalta, sekin vähäinen työ mitä minulla on, on mielekästä, niin sen ääreen palaa ihan mielellään aina kun voi ja kykenee. Se on paljon kivempaa kuin siivoaminen!

Ostin jokin aika sitten Lidlistä kestokasseja, joissa on kiva Finlaysonin kuosi. Harmikseni niitä ei enää saa samanlaisena, joten uudet kestokassit ovat eri kuosia. Laitoin T-paitavarastoni kasseihin, jotta ne pysyisivät siisteinä sekä valolta ja pölyltä suojattuina. Tässä varastossa on sen värisiä paitoja, joita menee vähemmän kaupaksi. Otan sitten tarvittaessa niitä näistä kasseista, johon olen lajitellut paidat väreittäin. Laitoin tiedot kiinni nitojalla, niin tiedän missä kassissa on mitäkin. Vielä olisi yksi hyllyköllinen tehtävänä kyseistä projektia.

Välillä pitää käydä omia iäkkäitä vanhempia moikkaamassa. Ei voi muuta kun ihmetellä, miten isäni saa aina kiinanruusun kukkimaan. Se kukkii miltei läpi vuoden. Oma kiinanruusuni on huomattavasti tuuheampi, mutta en näe siinä mitään merkkejä kukista. Varsinainen diiva koko kasvi! Tämäkin nuppu hyppäsi lattialle kuvaamisen jälkeen, eikä kukaan tehnyt sille mitään. Haisikohan hengitys liian pahalle tai jotain?

Pitäisi jaksaa kantaa autosta sisälle turvesäkki, jonka kävin tovi sitten ostamassa K-Raudasta. Ostin sen taimia varten. Sentään jossain asiassa olen ajoissa liikenteessä. Sitä kun ei koskaan tiedä miten taimet lähtevät kasvamaan, ja nehän ovat lähteneet. Olen pitänyt sitä tarkoituksella autossa, jos siinä on harsosääskiä.

Ostin kasvuturvetta jo maaliskuun puolessa välissä.

Se, mitä näille taimille pitäisi nyt tehdä, niin niille pitäisi nyt laittaa jokin pienehkö tuuletin, jotta niiden varret vahvistuvat. Minulla on siihen sopiva pikkutuuletin, mikä on tehty tietokoneen prosessorin tuulettimesta. Tuttavani rakensi sen minulle alkujaan chilejä varten joskus kauan aikaa sitten kun asuin vielä edellisessä kämpässäni.

Tomaatintaimet pitää istuttaa omiin pikku ruukkuihinsa niin ne alkavat kasvaa varmasti paremmin. Nyt ne ovat tuollaisessa sumpussa vaan. Eli, ne pitää koulia ja mahdollisimman pian. Yritän saada aikaiseksi tehdä tämän viikonloppuna, niin saisin taas siivottua tiskipöydän, jossa näiden kanssa puuhastelen. Olisi sitten siistimpää kun serkkuni tulee maanantaina.

Aloitan ravaamisen lintutornilla huhtikuun puolella jo hyvissä ajoin, koska en halua missata muuttolintujen saapumista. Koska tämä talvi on ollut suht vähäluminen, lintutornille pääsi jo ihan hyvin sähkökruiserilla maaliskuun lopulla. Ei ollut vielä tarpeeksi sulaa vesialuetta muuttolinnuille, mutta keli oli komea.

27.3.2025

Kävin lintutornilla 1.4. ja paikalle lenteli pari joutsenta. Sula-aluetta oli jo paljon enemmän. Tässä kohtaa täytyy olla jonkinlaista virtausta, koska alue sulaa aikaisemmin kuin muualla. Unterniskanjokihan (tai Salojoki) alkaa tuosta vasemmalla olevien puiden takaa. Päivällä oli ollut lämmintä jotain +15C, mutta ei se näin illalla seitsemän jälkeen enää ollut kovinkaan lämmin. Paksu toppatakki oli oltava päällä, että jäässä olevan järven äärellä tarkeni.

Torstaina olikin sitten jo vielä lämpimämpää. Olin päivällä liikenteessä sähkökruiserin kanssa, ja puin päälleni fleecen lisäksi vain tuulipuvuntakin. Tarkenin ihan hyvin.

3.4. oli jo paljon enemmän sulaa aluetta lintutornin ympärillä. Joelle päin kun katsoi, sulaa oli jo paljon. Toiselle puolelle katsottessa tornin ympärystä oli sulaa kokonaan, mitä se ei vielä ollut kaksi päivää aiemmin. Siinä kutee joka kevät sammakoita. Tänne on ennustettu yöpakkasia, enkä usko, että sammakot heräävät ihan vielä. Tulee muutoin aika kylmät olot.

Pitihän se ottaa yksi selfiekin mahtavaa taivasta vasten. Oli kerta kaikkiaan niin lämmin päivä, että lintutornilla oli varmasti +20C lämmintä, kun siihen ei käynyt juurikaan tuuli, ja sen mitä tuuli, niin se ei tuullut järveltä päin (joka on vielä jäässä).

Kotimatkalla piti pysähtyä ottamaan kuva leskenlehdistä, jotka olivat nousseet jo tienpielestä esiin.

Leskenlehtiä tienvarsilla huhtikuussa
Leskenlehtiä tienvarsilla huhtikuussa.

Kävin ihan tarkoituksella katsomassa mitä olen kirjoittanut viime vuoden huhtikuussa. Sieltähän löytyi yksi artikkeli (vaan), mutta ihan samankaltaista säätä se on silloinkin ollut – poikkeuksellista siis. Tällä hetkellä emme toki ole vielä päivämäärässä kymmenen, mutta se on seuraavalla viikolla. Tässä linkki vuodentakaiseen artikkeliini Mielenkiintoinen huhtikuu (avautuu uuteen ikkunaan).

Paikallisbaaria vastapäätä purettiin viime vuonna rakennus, ja sen eteen jätettiin todella vanha mänty. Mahtaakohan tämä olla Suomen komein puu? Kun päivä oli kaunis, ja rakennuksen seinä oli rakennettu kuntoon, otin männystä kuvan. Ja voi että se onkin komea! Toivotaan, ettei mikään myrsky pääse kaatamaan sitä. Jos joku haluaa käydä sitä katsomassa, niin se on Bar Kengurua vastapäätä toisella puolella katua. Joku on näköjään kääntänyt liikennemerkinkin toiseen suuntaan…

Tein tuttavalleni videoklippejä, kun hän on kuntavaaliehdokkaana (ja aluevaali-). Tehtiin kuvauksia aluksi kaupungintalolla, jossa olen joskus aikaisemminkin käynyt. Lempisaniaiseni on edelleen hyvässä lehdessä ja samalla paikalla kuin silloinkin. (Artikkeli: Pikavisiitillä Imatran kaupungintalolla julkaistu 6.9.2016). Pääsin käymään myös kaupunginvaltuuston istuntosalissa, koska tuttavani on myös tälläkin hetkellä kunnanvaltuutettu. Sehän oli oikein mielenkiintoinen paikka. Otin kuvan vielä ulkopuoleltakin, koska kultaiset ovet ovat todella vaikuttavan näköiset.

Jospa tässä olisi tällä kertaa ihan tarpeeksi höpinöitä. Huhtikuu on tällä kertaa vasta alussa, niin ehkäpä kerkeän vielä jotain ennen toukokuuta kirjoittelemaan. Ainakin projekteja on tiedossa, mistä kertoa. Ei muuta kuin hyvää viikonloppua!

  
Voit myös tukea blogiani ostamalla blogiin liittyvästä verkkokaupasta itseni suunnittelemia kivoja tuotteita.

Huhtikuun lämmin alku Read More »

Huonekasvit virkistyivät ja taimet kasvavat

, , , , , ,

Olen onneksi saanut aktivoitua itseäni hoitamaan huonekasvit kuntoon. Lisäksi olen kylvänyt paprikat, chilit ja tomaatit, joissa on nyt jo taimet näkyvillä. Itse asiassa, olen jo koulinut paprikat ja chilit.

Parveke käyttöön kesäksi

Kyllä, taas on suuria suunnitelmia kesäksi. Katsotaan mitä saan tehtyä ja mikä taas jää. Ei täällä nyt enää niin hirvittävää kaaosta ole, kun sain viime kesänä poistettua parvekkeelta todella paljon ylimääräistä tavaraa. Jäljelle jäi oikeastaan vaan ne, mitä aion ottaa käyttöön (miinus muutamat rakennusharkot). Kunhan aika ei tällä kertaa menisi pelkkään asioista unelmoimiseen, vaan ihan siihen, että alkaisi myös toimia asioiden suhteen.

Pähkäilin todella pitkään mitä tekisin sillä edesmenneen Foxy-koirani paljulla, enkä oikeastaan sopivampaa käyttöä keksisi sille kuin perustaa siihen kasvimaa. Se olisi juuri oikean kokoinen parvekkeelle. Saan tehtyä siihen välipohjan, josta voi ohjata ylimääräisen veden pois, mutta kasvit voisivat myös käyttää pohjalla olevaa vettä tarvittaessa. Pitäähän tämä ainakin kokeilla. Tarkoituksena on istuttaa siihen tomaatti, paprikat ja salaattia ja jotain yrttejä (persilija, basilika jne). Paljun alle pitää saada renkaat, että voin siirrellä sitä tarvittaessa. Ajattelin myös vuorata paljun sisäpuolen kasvihuonemuovilla, ettei reunamista irtoa mitään muoveja kasvualustaan. Vesisäiliötä ei tarvitse vuorata.

Kiinanruusu on juoppo huonekasvi

Kiinanruusuni on alkanut lipitellä vettä ihan mukavasti. Tai noh, sehän on todellakin juoppo kasvi. Olen myös aloittanut lannoittaa sitä hieman jokaisella kastelukerralla. Sen innoittamana se on alkanut kasvatella oikein kunnolla lehtiä. Siitä on tullut tuuhea kuin mikä. Lehdet ovat kaksinkertaistuneet sitten joulun jälkeen. Pitää kuitenkin olla varovainen kastelun kanssa, ettei mädätä sen juuria. Siksi olen hommannut kiinanruusua varten kosteusmittarin, millä pääsen juurille asti mittaamaan kosteuden ja pH-arvon. Tämä nyt on vaan omaa spekulointia (en tiedä faktasta), mutta jos kiinanruusu pitää kahvista kasteluvedessä, se voi haluta kasvualustaksi happamampaa multaa. Siksi on hyvä seurata myös pH-arvoa.

Kiinanruusu on vaativa huonekasvi
Annoin kaksi päivää sitten kiinanruusulle litran vettä ja taas multa on miltei kuiva.

Jos joku nyt miettii, miksi se kasvualusta on millekin kasville tärkeä, niin sillä on merkitystä, koska juuret eivät voi ottaa ravinteita vastaan, jos kasvualusta (multa/vesiviljely) on vääränlaista, tai pH-arvoltaan väärä. Sillä perusteella voisi arvailla, ettei kiinanruusu pidä kalkitusta multaseoksesta. Monessakin paikassa sanotaan, että ei saa laittaa puutarhamultaa huonekasveille. Se johtuu varmaankin juuri siitä, että yleensä puutarhamulta on valmiiksi kalkittua (+ liian tiivistä), ja huonekasvit eivät pidä siitä.

Mistä tietää että kiinanruusu tarvitsee vettä? Katso lehtiä.

Kiinanruusun lehdet ovat ohuet ja niitä on paljon. Tämä saattaa hyvinkin olla syy siihen, miksi sitä täytyy jatkuvasti kastella. Ohuet lehdet eivät myöskään varastoi vettä, vaan haihduttavat vettä pois. Sama pätee muitakin ohutlehtisiä huonekasveja, kuten vaikka vaahtera-auliota.

Olen kyllä saanut kiinanruusuni räjähtämään silläkin tavoin, että sijoitin sen vetoisaan paikkaan. Ei sen tarvinnut olla siinä kun yhden vuorokauden, ja se tiputti muutamassa päivässä melkein puolet lehdistä pois. Lehdet ensiksi kellastui, ja sitten tippuivat pois. Voi reppanaa. Olen sittemmin vaihtanut ikkunaan tiivisteet ja siirtänyt kiinanruusun toiselle ikkunalle suojaisampaan paikkaan.

Videopätkä 9.3.2023 kun kiinanruusu oli vetoisassa paikassa.

Laittelin parit huonekasvit ruukkuihin, jotka olivat olleet jo tovin vesiastioissa juurtumassa. Saas nähdä miten tässä käy. Tapoin oman sulkaköynnösvehkani jokin vuosi sitten, kun lähdin pätkimään sitä liikaa. Ajattelin varnaan silloin, että saisin siitä monta kasvia. Se nyt ei vaan mennyt niin. Kaikki pistokkaat kituivat ja lopulta kuolivat pois. Tuttavani sattumoisin oli saanut minulta pistokkaan joskus aikoja sitten. Hän leikkasi minulle uuden pistokkaan omasta kasvistaan viime syksyllä, ja nyt sain vihdoinkin aikaiseksi istuttaa sen multaan.

Monta vuotta ruukussa kitunut jättipeikonlehti sai myös uutta multaa, sekä jämäkämmän tukikepin. Tämä on siis siemenestä kasvatettu Monstera Deliciosa, jonka sain joskus eräältä tuttavaltani. Oli tarkoitus aikoinaan laittaa se akvaarioon kasvamaan, mutta ehdin jo luopua akvaariosta, ennen kuin tämä lähti edes kasvuun. Olin aikeissa heittää sen pois, mutta huomasin vielä siinä kasvun merkkejä. Joku ripsiäinenkin sitä ehti jossain välissä järsiä, mutta sain sen hävitettyä kasvista pois. Laitoin uudelleen istuttamisen yhteydessä juurille muutamia rakeita kanankakkaa. Katsotaan miten sen käy.

Siivosin keittiön lipastotornin päällisen, kun se oli aivan roskainen. Roskaaja löytyy tuosta kuvasta, ja se on ihmeen kaupalla talvesta selvinnyt sulkasaniainen. Tämä on siis ostoversio, jotka yleensä tapan jossain vaiheessa vuotta.

Lipastotornin päällä oli myös pistokkaat juurtumassa. Siirtelin osan niistä nyt pois, että saniainen saisi loistaa ihan itsekseen siinä. Olen kerännyt pistokkaita varten kuvassa näkyviä Mutti-purkkeja, kun ne sopivat mielestäni keittiön yleisilmeeseen. Purkin sisällä on lisäksi lasiastia. Hyllykön päältä pääsi kukkaruukkuun myös yksi setti kultaköynnöstä.

Kultaköynnös pääsi olohuoneeseen sohvan päätyyn kasvivalon alle. Laitoin tukikepin keskelle, ja huomasin jossain vaiheessa, että sen yläosassa on reikä, johon voi ilmeisesti laittaa toisen samanlaisen kepin kiinni. Eli tämä on jatkettava versio. No mutta sehän on kätevää, koska kultaköynnös kiipeää sitten tuota keppiä pitkin ylös, tai ainakin toivottavasti.

Hyötykasvien taimet lähteneet kasvuun

Paljon on vielä tekemättä, mutta onneksi edes tähän asti kylvetyt hyötykasvien siemenet ovat itäneet, ja lähteneet kasvuun. Laitoin chilejä tosin kolmea eri lajiketta, mutta parhaiten itivät Cayenne (perus-chili) ja yhden taimen sain jostain tuntemattomasta chilistä. Muut eivät oikein itäneet, tai jäivät kitukasvuisiksi. Asiaan saattoi tosin vaikuttaa käyttämäni turvenapit. Kun ne turposivat, niihin jäi sellainen kangasmainen reunus. Niistä on varoitettu muun muassa orkideojen kanssa. Itse asiassa miltei kaikissa kaupasta ostettavissa pelargonioissakin on paakku paikoillaan. Kasvi pitää ottaa ruukusta ylös ja se kangasmainen reunus pitää poistaa varovasti. Muutoin kasvi tukehtuu.

Laitoin koulitut taimet muutamaksi päiväksi lännenpuoleiselle ikkunalle kissojen näköalatason päälle, ennen kuin siirsin ne auringosta nauttimaan.

Kylvin samaan aikaan tomaatitkin, ja niissä ei mennyt viikkoakaan, kun ne nostivat kaulansa ylös! Nyt vain odottelemaan kun ne vähän kasvavat, niin niidenkin aika on sitten päästä omiin taimipurkkeihin. Olen käynyt jo ostamassa kasvuturvetta valmiiksi yhden 50 litran säkin, mutta se tuskin riittää kaikille loppujen lopuksi. Mutta pärjään nyt näiden taimien kanssa ihan hyvin kunnes niiden on aika siirtyä parvekkeelle.

Että semmosta täällä on nyt touhuiltu. Taidankin lopetella tähän tällä kertaa ja jatkaa paria projektia, jotka ovat pahasti kesken. Ei muuta kun hyvää alkanutta viikkoa!

  
Voit myös tukea blogiani ostamalla blogiin liittyvästä verkkokaupasta itseni suunnittelemia kivoja tuotteita.

Huonekasvit virkistyivät ja taimet kasvavat Read More »

Ikuisuusprojekti kämpän siivous

, , , , , , , ,

Olen laittanut jotkut projektit alulle, luojan kiitos. Tänäänkin (ke:na) oli todella ihana auringonpaiste koko päivän, ja olisi tehnyt mieli tehdä vaikka mitä. Päädyin kuitenkin istumaan tietokoneen ääressä töitä tehden. Noh, onhan nekin työprojekteja, jotka täytyy hoitaa. Olenkin ollut viime aikoina niiden parissa hieman passiivisempi, joten nyt jos koskaan on aika korjailla asioita parempaan suuntaan.

Olen tässä parin viikon sisällä saanut taas päähäni yhtä sun toista, ja ideoita pulppuaa päästäni ihan jatkuvalla syötöllä lisää. Siksi ne on hyvä kirjoittaa johonkin ylös. Minullahan on todo-lista, johon päivitän aina ideat. Siirrän siitä sitten pois ne asiat jotka on jo tehty, ja toiseen tiedostoon asiat, jotka jätetään tekemättä. Jälkimmäinen lista on todella tarpeellinen. Saatan nimittäin saada saman idean myöhemmässäkin vaiheessa, ja sitten en muista syytä miksi olen sen torpannut, ja päättänyt tehdä asiat toisin. En sitten aloita tekemään samaa projektia turhaan, jos tiedän suoraan, että se on tuhoon tuomittu.

Siirsin sohvan tuosta kuvassa esitetystä paikasta vastakkaiselle seinustalle, koska se oli mielestäni tiellä. Parvekkeelle pääsisi helpommin, eikä tarvitsisi pujotella kaulusteiden ympäri.
Kuva: 1.2.2025

Olen vaivannut päätäni turhaan ostetuilla kalusterenkailla. Ne olivat sellaista mallia, missä on tappi. Eli, ilmeisesti niitä käytetään esimerkiksi jossain toimistotuoleissa.

Pieleen mennyt ostos: kalusterenkaat tapeilla.

En tiedä mitä hittoa oikein ajattelin kun ostin ne! Kuvittelin tietysti, että ne menevät ostamiini kalustejalkoihin tai TV-tason jalkoihin, mitä ne eivät niihin menneet. Mistä senkin olisi voinut tietää. En vaan tajua miksi niitä myydään sen kokoisilla tapeilla, jos ne eivät käy mihinkään, perkele.

Sohvapäädyssä ollut pöytä on siirretty jo pois makkariin telkkarin alle. Kaiuttimet tarvitsevat uudet jalustat, jotka tehdään puulootapinon ylimmistä laatikoista. Alin puulaatikko siirtyy kiinanruusun jalustaksi. Vasemmalla oleva korihässäkkä siirtyy eteiseen.
Kuva: 13.2.2025

Noh, tässä kun asioita taas mietiskelen, niin tulikin heti yhdelle turhaan ostetulle rengaspaketille käyttötarkoitus lisää. Olen suunnitellut, että puran eteisestä pitkän tason pois, ja siirrän jotain kevyempää tilalle. Eteinen on aivan tukossa heti kun ovesta astuu sisälle. Siinä on aina liikaa tavaraa. Edellisen kuvan vasemmassa laidassa on rakentamani hyllykkö koreineen, ja se voisi sopia eteiseen mainiosti. Tähän voisi laittaa yhdet tappirenkaat alle, kunhan ensiksi sahailee vähän puupalikoita, johon renkaat saisi kiinni.

Tässä alkaa jo tavarat olemaan paikoillaan. Nurkassa oleva pahvilaatikko on myytäviä vaatteita varten, jotka aion kuvata parvekeoven taakse jääneellä seinustalla.

Laitoin väliaikaisesti renkaat vinyylilevylokerikon alle, koska sitä täytyy vielä siirtää pari senttiä televisioon päin. Tämän takia haluan mööpeleiden alle renkaita. Stereolaatikkoa täytyy vielä siirtää kymmenisen senttiä televisioon päin, ja se ei ole mikään kevyt homma.

Uutta katsottavaa YouTubesta

Löytyi todella hyvä tuubikanava, mikä käsittelee siivousta ja adhd:tä. Viimeistään sitä katsoessani tajusin, että minulla on jonkinasteinen adhd. Ei epäilystäkään. Noh, ei muuta kun imemään vinkkejä kaikkialta kuinka sen kanssa tulisi toimeen. Yksi loistava vinkki löytämälläni tuubikanavalla oli, että tiedosta mihin roipetta kasaantuu.

Olenkin jo tiedostamattani tehnyt asioita, joita kanavalla kehoitetaan tekemään. Eli, laittanut roipetta kerääviin paikkoihin joitain astioita tai laatikoita, mihin tavarat sitten laitetaan. Tämä on kyllä vielä totaalisesti kesken. Kuvittelin, että eteisessä asiaa auttaisi laatikosto, jossa on kuusi lootaa. Mutta kun ei. Se on ilmeisesti vääränlainen minulle, koska osa laatikoista on tyhjillään. Siinä on kait liikaa laatikoita joiden sisällä ei ole tarpeeksi laatikoita, enkä osaa päättää mitä menisi mihinkin. Nyt pitää tehdä uusi suunnitelma, ja aloittaa ehkä asiaan liittyvä uusi projekti. Ei ihme, että projektit kusee jatkuvasti!

Liikaa laatikoita joiden sisällä ei ole tarpeeksi laatikoita, what?

Ohje adhd-henkilölle:

  • Laita tavaroille laskeutumispaikka (kori, lautanen, tarjotin jne)
  • Laita roskakori joka huoneeseen

Parvekeprojekti alkuun

Päätin viime vuoden lopulla, että laitan ensi kesäksi parvekkeeni paraatikuntoon! Olen jo niin monta vuotta surkutellut asiaa, että nyt vaan riitti. Parvekkeelta on jo hävitetty ylimääräistä roipetta pois, ja minulla on kaikki tarvittava välineistö saada parvekkeesta ihan upeakin, jos vaan nyt malttaa paneutua hommaan. Saisin takaisin sen harrastuksen, josta olen aina nauttinut. Siinä on taas projektia kerrakseen, mutta olkoon.

3.2.2025

Mainitsin Suunta kadoksissa-artikkelissani, että laitan parvekevilejelyä varten paprikat ja chilit itämään. No, ne on laitettu heti kun asiasta mainitsin, ja pieniä taimia on jo näkyvillä. Ihan kaikki eivät itäneet. Pitää vielä kokeilla laittaa uudestaan ne chilit, jotka eivät itäneet. Tavallinen paprika, cayenne ja pari saatua chili-lajiketta lähtivät itämään ihan hyvin. Kahdesta ei noussut taimia vielä. En tiedä, onko niissä sitten pidempi itämisaika, tai lämpötila on väärä.

Meni noin viikko kun taimia alkoi näkyä. Kuva: 13.2.2025.

Aluksi alkoi näyttää siltä, että laittamani chilit alkoivat homehtua turvenappeihin. Mutta sitten muistin, että siltähän se itävä siemen saattaa aluksi näyttää, että homehtuisi. Annoin kylvösten olla. Karvojen seasta alkoi nousta pieniä taimia.

Kiinanruusu on sellainen draama queen tällä hetkellä ja sitä pitää juottaa joka kolmas päivä. En haluaisi nyt häiritä sen kasvamista, kun se tekee koko ajan uusia lehtiä. Jos sen istuttaa nyt suurempaan ruukkuun, esimerkiksi, niin sen kasvu saattaa häriintyä. Olisi ihan kiva saada se tänä vuonna kukkimaan, kun taisi jättää viime vuoden väliin. Otin siitä tuttavalleni kaksi pistokasta, enkä sinällään harventanut sitä.

Valitettavasti kiinanruusuni kärsii vieläkin veden puutteesta. Se todellakin tarvitsee enemmän vettä mitä annan sille. Jos joku miettii, millainen annostus sillä on, niin annan sille joka kolmas päivä reilu litran vettä. Se on liian vähän! Rehu oli väliaikaisesti tuossa oven takana (kuvassa) kun siirtelin tavaroita, mutta nyt se on siirretty omalle paikoilleen toisen ikkunan ääreen. Sillä on oma valo ja sen takia se sitä vettä haluaakin koko ajan.

Kiinanruusu kukki 16.5.2023

Isäni myös nuukailee kiinanruusun kastelun kanssa, ja hänen rehu kukkii monta kertaa vuodessa. Varmaan juuri siksi kun sitä ei niin sanotusti hoideta liikaa. Mikä sitten olisi sopiva annostus hoitoa tuolle diivailijalle? En tiedä. Jonkun teorian mukaan kun kasvissa on noin paljon lehtiä ja ne ovat ohuet, niin se tarvitsee useammin vettä. Paksut lehdet kasveissa varastoivat vettä enemmän ja ohuet eivät sitten kait niinkään. Pitää tosiaan ottaa tuo vielä ruukusta ulos ja katsoa onko sillä edes juurille multaa. Jos multaa on todella niukasti, sillä ei ole mitään mikä antaa juuristolle kosteutta.

Keittiön järjestely menossa

Tässä yksi ikuisuusprojekti taasen, kun pitäisi saada keittiöstä kaikki tavarat ja kaapistot järjestykseen. Keittiöönkin on kasaantunut tavaraa netin kirppiksiltä ja roskalavoilta, kun haet jonkun yhden asian niin pitää ottaa koko kasa. Olen nyt päättänyt etten hae tällaisia eriä enää yhtään, tai sitten raa’alla kädellä heitän roskiin sen mitä en tarvitse. Paljon hyödyllistäkin, mutta niin paljon tarpeetonta.

Masennuin Urho-kissan poismenosta (2021) niin totaalisesti, että minulla oli vielä muutama päivä sitten kaikki hälle ostetut ruoka-astiat keittiössä käden ulottuvilla. Astiat ovat tietysti olleet käytössä, kun minulla on ollut hoitokissoja täällä. Muutoin niitä ei tarvitsisi pitää laatikossa. Oli aika siirtää ne muiden lemmikkitavaroiden kanssa jemmaan.

Kissojen ruokakupit pois viemästä tilaa.

Olen säästänyt tällaisen pienen laatikon Foxyn leluja, jos minulle tulee joskus koira hoitoon. Sille olisi sitten pari lelua tarjolla. Säästin Foxyn leluista Herra Siilin, tennispallon ja solmulelun. Urhon (+ Speden & Uunon) ruokakipot pääsivät nyt Foxyn tavaroiden kanssa samaan laatikkoon. Jos niitä tarvitsee, niin otan ne sitten tuolta komerosta esille.

Foxyn lempilelu, Herra Siili.

kaikki kipot ja kupit mahtuivat Herra Siilin kanssa samaan laatikkoon, ja sain tehtyä tilaa vetolaatikkoon, jossa säilytän kattiloitani. Sain jostain naamakirjan ryhmästä vinkin kattilankansien säilytykseen liittyvästä vinkistä, ja tuttavani toikin minulle Ikeasta juurikin ehdotetun kapistuksen.

Kauhea sekasotku kattilalaatikoissa.

Silmä lepää… kysehän on tällaisesta varusteesta kuin Variera. Se on haitarimallinen teline, johon saa vaikkapa juurikin kattilankannet pystyyn. Heti tippui ”visual clutter”-osastolta häiritseviä tekijöitä pois! Juuri tällaista apuvälinettä olen etsinyt vuosia ja nyt se löytyi Ikeasta. Hintakaan ei päätä huimaa, se oli noin 7 euroa. Samaa kapistusta voisi soveltaa myös vaikka paistinpannuihin, uunipelteihin, leikkuulautoihin ja niin edelleen.

Onkohan tässä ylimääräisiä kansia mitkä eivät kuulu mihinkään?

Mutta nyt alkaa olla taas tarinaa niin paljon luettavaksi, että lopettelen tällä kertaa tähän. Laitan loppukevennykseksi eräästä ihanasta koirasta kuvan, jota saan välillä rapsutella. Tämä on ihanaakin ihanampi Rocky, joka on tuttavani koira. He käyvät lenkillä ja poikkeavat silloin tällöin paikallisessa ottamassa välijuomat, ennen kuin menevät kotiin. Koiralle vettä ja isännälle Pepsiä. Henkilökunta ja asiakkaat ovat niin ihastuneita tähän hurmuriin, että hänelle hankittiin ihan omia karkkejakin paikan päälle.

  
Voit myös tukea blogiani ostamalla blogiin liittyvästä verkkokaupasta itseni suunnittelemia kivoja tuotteita.

Ikuisuusprojekti kämpän siivous Read More »

Suunta kadoksissa

, , , ,

Kun rakastamasi lemmikki tai henkilö lähtee pois, niin siinä jotenkin katoaa suunta. Ei tiedä mitä tekisi seuraavaksi, eikä tiedä mistä jatkaa. Olen pohtinut pajon lemmikkieni poistumista elämästäni. Ne antoivat minulle suuntaa mihin mennä. Koira toi ulkoilun suhteen rutiineja, ja kissat olivat aina menossa nukkumaan kanssani ja kehräämässä vieressä. Oli mahtavaa olla jollekin tärkeä. Nyt kun lemmikit ovat poissa, niin ei tiedä mitä tekisi. Ei koe merkitsevänsä oikeastaan kenellekään mitään.

Tammikuun viimeinen viikko oli jotenkin masentava. Vaikka olen saanut tehtyä ties mitä siivousjuttuja kämpässäni, mieli ei vaan kohentunut. Tavaroiden lisäksi on ilmeisesti tärkeää siivota myös elämästä pois muitakin tekijöitä, jotka aiheuttavat pahaa mieltä. Aavistan, että kyse on nyt sellaisesta asiasta.

Olen maininnut, että olen yksineläjä. Kunpa kuitenkin joskus tulisi mukava ihminen jakamaan elämän kanssani, niin se olisi mahtava asia. Ja sitten kun tuo onnenpäivä koittaa, ja sellainen potentiaalinen ihminen ilmaantuukin, kaikki menee jostain syystä pieleen. Tulee petetty olo ja koko elämä romahtaa. Tuntee itsensä arvottomammaksi kuin koskaan. Siltä se tuntuu. Tosin älyyttömyyksiin asti yltyvät tunnepurkaukset voivat johtua muistakin tekijöistä… ominaisuuksista, joista olen nyt itsessäni viimeaikoina päässyt jyvälle.

Ei tässä kuitenkaan mitkään tsemppiviestit ja -sanat auta. Pitää yrittää keksiä jotain muuta tekemistä, niinhän se vaan on, ja jatkaa elämää. Pitää etsiä elämälle uusi suunta. Eli, nokka vaan kohti uusia pettymyksiä!

Alkuperäisen kuvan löytää TÄÄLTÄ (minnagphotos.fi), SOME-kortteja voi käydä hakemassa TÄÄLTÄ.

Päivä on pidentynyt huomattavasti mitä se oli kuukausi sitten. Se on miltei kaksi tuntia pidempi, joka kyllä näkyy. Kello 16 on vielä suht valoisaa ainakin jos lunta on yhtään maassa. Kirjoitushetkellä (1.2.) se on kyllä sulanut lähes kokonaan pois, kun vettä satoi melkein viikon. Kävin hakemassa vanhempieni autotallista kanankakkaa tulevia taimikasvatuksia varten, ja sillä hetkellä vettä satoi kaatamalla. On meidän seudulla yleensä ollut tammikuun viimeisellä viikolla koviakin pakkasia, mutta tänä vuonna oli plussakelit. Kelin pitäisi pakastua huomisesta alkaen. En tiedä mitenkä pitkäksi aikaa. Luntakin saadaan ehkäpä vähän takaisin. Kunhan vaan pääsisin kulkemaan sähkökruiserilla niin se olisi oikein mukavaa.

Turhista tavaroista luopuminen — declutter

Minulla ei ole diagnosoitua ADHD:tä, mutta se kuuluu mitä ilmeisemmin ominaisuuksiini. En ole koskaan käynyt testeissä, joten asian todentaminen on siinä mielessä epävirallista. Foxy-koira loi todella hyvät raamit päivään, koska sen kanssa oli pakko käydä ulkoilemassa tietyin väliajoin, ja ruokaakin oli annettava. Kissatkin auttoivat rutiineissa, koska niilläkin oli rutiineja. Nyt koko elämä on sekaisin, kun ei ole saanut itse aikaiseksi tehdä rutiineja. Olen vain kerännyt lisää tarvaraa nurkkiin, joista haluaisin valmistaa vähän sitä sun tätä. Päässäni pyörii koko ajan ajatuksia mitä tehdä mistäkin. Se on kuin mehiläispesä. Ideoille ei tule loppua eikä niitä voi hallita mitenkään.

Aina on sata projektia menossa ja kaikki on kesken…

Olen ollut jonkunlaisessa henkisessä sumussa monta vuotta, mistä on jotenkin vaikeaa päästä pois. Nyt tein kerta kaikkiaan päätöksen, että ylimääräiset tavarat lähtee! Olen jo aloittanut kirjojen roudaamisen roskikseen. Kuitenkin ehjien ja hyväkuntoisten tavaroiden ja vaatteiden roskiin heittäminen tuntuu kauhealta, niin olen antanut itselleni luvan laittaa niitä tarjolle paikalliseen roskalavaryhmään. Sain pari kirjaa menemään sitä kautta, sekä muutaman muunkin tavaran. Pitkään kämpässä pyörineet pahvirullatkin tultiin hakemaan. Pieni pinkka kirjoja, joita en tarvitse, ovat vietynä nyt roskiin, kun niitä ei kukaan halunnut. Roskikseen päätyi myös vanhoja lukionajan kirjoja, joita olen jostain syystä säilyttänyt.

Asunnossani on myös jonkun verran toisten tavaroita, joita olen joko lainannut tai muuten vaan säilönyt. Ne lähtevät myös sinne mistä ne on lainattukin.

Paprikat ja chilit esikasvatukseen

Kaivoin turvebriketit esiin, ja aloitin paprikoiden ja chilien kylvöhommat. Olin joskus hankkinut tällaisia kylvöä helpottavia turvenappeja, jotka sitten turpoavat kun niihin lisää vettä. Tai ainakin näin oletin, koska en ollut koskaan ennen käyttänyt mitään tällaisia. Enkä myöskään löytänyt netin syövereistä näille mitään käyttöopastusta, edes Nelson Gardenin sivuilta.

Kaivoin esiin säilyttämäni rasiat joihin pistin turvebriketit turpoamaan. Käytin vedenkeittimestä otettua vettä, josta sai niin sanottua puhdasta vettä. Koska näissä ei ollut kansia, tein rasioille muovipusseista väliaikaiset huput, ettei harsosääsket pääse munimaan heti kylvöksiin. Huput pysyvät paikoillaan kuminauhoilla. Reunoihin saa kätevästi pyykkipojat, johon voi kirjoittaa vaikkapa lyijykynällä mitä missäkin briketissä on. Asettelin siemenpussit vielä niiden päälle jotta näkee kokonaisuuden. Keltainen tarra keskellä rykelmää on harsosääskien pyydystystä varten oleva liimapaperi.

Olen niin helpottunut kun sain siivottua pari päivää sitten tiskipöydän oikein kunnolla, niin nyttenhän se on hyvä heti samantien sotkea! Pitäisi vielä tehdä joitain huonekasveihin liittyviä istutuksia ruukkuihin ennen kuin kaikki menee taas piloille. Kuten mainitsin aikaisemmin, olen ollut jonkunlaisessa henkisessä lukossa jo jonkin aikaa, ja nämä tekemättömät asiat ovat juurikin niitä mitenkä sellainen ilmenee arkielämässä. En saa tehtyä mitään kun olen koko ajan niin loppu. Jospa se mielikin virkistyisi kun saa aikaiseksi edes jotain.

Istuttamista odottelevia pistokkaita

Olen pitänyt parvekeistutusten suhteen hiljaiseloa pari edellistä vuotta, ja samalla siinä on mennyt myös vanhempieni pihahommat. Sanoin jo äidillenikin, että tänä vuonna aion tehdä asialle jotain. Se on sitten myös tehtävä. Ehkäpä kevät alkaa viemään asioita parempaan suuntaan.

Kasvisuuntainen mielialahäiriö T-paita on ostettavissa T-Mafia -verkkokaupasta

Ihana aurinkoinen kuulakas päivä 4.2.

Istuin koko valoisan ajan ikkunan ääressä katsomassa kauniita talvimaisemia. Aamulla maisemat näyttivät ihan postikortilta, niin kuin asiaa on tapana kuvailla. Auringon osuessa puihin niistä alkoi tippua hiutaleita alas, mikä oli todella kauniin näköistä. Autoja ajoi ohitse ja ne pöllyttivät kevyttä pakkaslunta aina mennessään. Sekin oli hienon näköistä.

Kadulla kulki paljon ihmisiä ja heistäkin oli varmasti hienoa katsella lumien tippumista alas. Tiellä kulki myös ruokarobotti, joka aiheutti eräälle dalmatialaiselle hieman hämmennystä. Robotti on jotenkin sympaattisen näköinen vekotin, kuin se olisi jokin lemmikki. Niitä on välillä parkissa paikallisen S-Marketin edessä. Yllättävän hyvin ne ovat selvinneet talvesta, vaikka lunta on ollut välillä todella runsaasti, teilläkin.

S-Market Vuoksenniskan ruokarobotit ulkona odottelemassa kuljetuksia.

Jospa nyt kuitenkin alkaisin tässä lopettelemaan tätä tarinaa tällä kertaa. Päivät alkavat todellakin pidetä ja kohta pääsisin katselemaan valokuvattavia paikkojakin. Katsellaan. Ei muuta kuin hyvää alkanutta viikkoa!

  

Suunta kadoksissa Read More »

Heinäkuu takana

, , , , , , ,

Heinäkuu on käsitelty ja elokuu on melkein puolessa välissä, ja minusta tuntuu siltä, että kaikki on vieläkin ihan kesken. En ole omasta mielestäni saanut tehtyä oikein mitään, vaikkakaan se ei pidä paikkaansa. En ole tännekään kirjoitellut kuin viimeeksi kuukausi sitten. Mutta, pitää antaa itselle armoa. Tällä hetkellä kirjoittelua hankaloittaa ranneoireet, jotka ovat olleet miltei koko kesän läsnä. Pari viikkoa sitten oikean käden jänteet tulehtuivat, ja en voinut oikeastaan tehdä mitään kokonaiseen viikkoon. Siihen vaivaan kun ei auta mikään muu kuin lepo (ja lääkitys).

Että, yritäs tässä nyt sitten lepäillä kun tekeillä on uusi verkkokauppa ja muutama käsityöprojekti! Myrkkyä se on ranteille tämä kirjoittaminenkin, mutta tuntuu siltä, että tämäkin on vaan pakko tehdä. Enkä tiedä mitä tästä tulee, kun huomasin muutama päivä sitten, että tietokoneeltani oli hävinnyt yksi blogille varattu kansio, joka oli täynnä blogiin tarkoitettuja kuvia. Kyllä se siinä viikko sitten vielä oli. Nyt ei enää ollut.

Pidin viime yönä varmuuden vuoksi läppärin ja hiiren kävelymatkan päässä, etten vahingossakaan koske niihin. Punainen lanka on kadonnut kuin tuhka tuuleen. Eilinen meni kuvien etsinnässä. Onneksi en ollut poistanut niitä vielä puhelimesta, jolla olen kuvat ottanut.

Heinäkuun matkailut

Enhän minä varsinaisesti matkaile missään, mutta tuli käytyä taas uudessa paikassa, joka on tässä aivan lähettyvillä. Sain tuttavan kylään, ja hän halusi käydä katsomassa Hiitolanjokea. Suunnistimme siis sinne. Tarkalleen ottaen kävimme katsomassa Ritakoskea, joka on yksi Hiitolanjoen koskista. Se on aivan 6-tien vieressä, ja siihen oli helppo mennä.

Paikka oli todella seesteinen. En oikeastaan osannut odottaa mitään. Meillä kun virtaa Vuoksi paikkakunnan läpi, niin se on hieman erityyppinen joki, kuin tämä missä käytiin. Vuoksea on jopa luultu järveksi, kun se on aika leveä paikoittain, tai varsinkin tässä Imatran kohdilla. Hiitolanjoki vaikutti matalalta, jopa sellaiselta jossa voisi kahlata. Vesi virtasi hitaasti muualla paitsi kosken kohdalla. Rannalla vedessä oli paljon elämää. Vesikirput olivat valloittaneet vesikasvien ympärystät ja neidonkorennot lentelivät ees taas. Pari kalastajaakin oli saapunut paikalle vetämään verkkoja.

Kun lähdimme takaisin Imatraa kohti, kävimme vielä piipahtamassa Rautjärven kirkon raunioilla. Näky oli lohduton, mutta kuitenkin vähän toiveikas. Kirkko tuhopoltettiin perustuksiin asti jouluaamuna 2022.

Rautjärven kirkon rauniot on nykyään ihan nähtävyyskohde, mikä itseäni hieman oudostuttaa. Kirkkoa olisi paljon mukavampi käydä katsomassa kun se olisi vielä siinä paikallaan. Kirkon palossa oli kuolla aika paljon ihmisiä, jotka kuitenkin pelastautuivat sisältä pois. Aluksi epäiltiin, että kyseessä olisi ollut jopa murhapoltto. Ihan järkyttävä ajatus! Noh, todisteita asiasta ei ole kuitenkaan saatu.

Raunioiden perustusten vieressä on vieläkin hiiltyneitä puupalasia. Aika jotenkin pysähtyi kun raunioita katseli. Lohduttavaa tässä kuitenkin oli se tieto, ettei kellekään käynyt mitään, ja kirkon paikalle on annettu kasvaa kaunis nurmikko. Kirkon risti on varmaankin jätetty pystyyn alttarin kohdalle. Jos joku tietää tästä jotain enemmän, niin oikaiskoon kertomaani.

Lohduttavaa oli myös huomata, että alueen ulkopuolella hääri rakennuskoneistoa. Tarkistin Wikipediasta, niin järven läheisyyteen ollaan rakentamassa uutta kirkkoa. Elämä jatkuu siis.

Kotiin tultaessa kävimme haukkaamassa Lohelassa pehmikset, ja noutamassa Alppimajasta pizzat. Alppimaja onkin tänään viimeistä päivää auki nykyisessä paikassaan, koska se joutuu muuttamaan uusiin tiloihin. En tiedä milloinka se aukeaa, mutta täytyy hakea sitten pizzaa heti kun se on mahdollista. Ne ovat todella hyviä.

On minulla ihania tuttavia! Ja tasapuolisuuden vuoksihan kutsun myös ystäviäni tuttaviksi, koska olisi aika epäreilua alkaa luokittelemaan täällä blogissa julkisesti, ketkä ovat ystäviä, tuttuja tai kavereita. Kaikki ovat siis tuttavia. Joka tapauksessa, eräällä tuttavapariskunnalla on tapana laittaa minulle postikortteja omilta reissuiltaan, ja sain tälläkin kertaa pari korttia heidän Kreikan matkaltaan. Arvostan!

Kun tuttavani oli lähtenyt vierailulta kotiin, kävin hakemassa pari päivää sen jälkeen serkkuni juna-asemalta. Loppu heinäkuu menikin sitten nopeasti. Serkkuni viihtyi luonani kokonaisen viikon. Hän myös auttoi minua joissakin asioissa. Olin pitkään pohtinut mitä aikoisin tehdä parvekkeella olevalle puusohvalle. Päätin myydä sen pois. Serkun kanssa siivoskeltiin sitten parveketta edes johonkin pisteeseen. Onhan tuo vielä ihan kauheassa kunnossa. Ehdinköhän saamaan sen tänä kesänä edes siivottua? Heinäkuussa olisi ollut niin kiva istuskella parvekkeella ja vaikka neuloa. Nyt neulon sisällä silmät turvoksissa. Noh, semmosta se välillä on.

Olen varmaankin jossain vaiheessa maininnut, että keittiössäni olevan lieden uuniluukku ei aukea enää. Sain vihdoinkin itseäni niskasta kiinni (serkun painostamana) soittaa huoltomiehelle, ja pyytää korjausta. Hän tulikin todella nopeasti paikalle tarkistamaan asiaa, ja totesi, että tarvitsen kokonaan uuden lieden. Sähkärit tulivatkin asentamaan sen jo samalla viikolla. On se nyt komea, ja vieläkin puhdas! Laitoin sinne heti alkukäsittelyn jälkeen meille pellillisen ranskalaisia paistumaan.

Kävin itse asiassa miettimään, mitähän minulla on ollut todo-listalla heinäkuulle. Pitihän se tarkistaa blogista. Eihän näitä muutoin muistaisi mitenkään. Kerroin 8.7. artikkelissani Kammottava TODO-lista asioista, jotka oli tarkoitus tehdä heinäkuussa. Arvatkaas monta asiaa siitä on tehtynä? No, en pessyt tuuletusikkunoita ja viritellyt niihin suodatinkankaita, en ole sahannut kelottunutta puupalaa töllön yläpuolelta, en ole vienyt paljua alakertaan, en ole pessyt parvekkeen ikkunoita, en siirtänyt puusohvaa parvekekaiteen eteen enkä ole viritellyt mitään valoja parvekkeelle. Ei siinä listalla muuta sitten ollutkaan. En siis tehnyt yhtään asiaa jota olin siihen todo-listaan laittanut. En tiedä itkeäkö vai nauraa… nauretaan nyt aluksi asialle kumminkin!

Sen sijaan tein muita asioita. Möin parvekkeelle hankalasti sijoitettavan puusohvan pois, siistin olohuonetta, sain erästä neulomisprojektia huomattavasti eteenpäin, lahjoitin kassillisen kirjoja pois ja olen lahjoittanut muutakin tavaraa pois asunnostani jaloista pyörimästä. Roskiakin on saatu pois kämpästä vaikka kuinka paljon ja pyykkiä on pesty. Jotain siis tehtynä. Ja jos jotain neuletta alkaa väsäämään, voi olla varma, että siihen saa aikansa kulumaan. Heinäkuu oli loppujen lopuksi aika lämmin, ja lämpötilan hipoessa kolmeakymmentä astetta, ei paljon huvittanut mitään siivousprojektia aloittaa. Ne saivat jäädä.

Mutta nyt on elokuu ja kesä jatkuu. Tällä hetkellä sataa vettä ja välillä vähän ukkostaakin. Jospa ehtisin kirjoitella tänne useammin. Tälle kuulle on ihan kauheita työprojekteja tiedossa. On uuden verkkokaupan avaaminen ja hirveä säätäminen firman tilien kanssa ja ne alvit. Voi hitto sentään. Noh, ei tuossa nyt omalla kohdalla ole ihan niin järkyttäviä muutoksia tiedossa, lähinnä pelkkää säätämistä vaan. Kerron elokuun projekteista sitten myöhemmin lisää. Nyt ei muuta kun hyvää viikonlopun jatkoa ja nautitaan vielä kesästä!

  

Voit myös supportata blogiani ostamalla blogiin liittyvästä verkkokaupasta itseni suunnittelemia kivoja paitoja. Elokuussa voi ihan hyvin vielä pitää T-Paitoja.

Heinäkuu takana Read More »