koti

Syyskuu loppuu mutta syksy jatkuu

/ / Päiväkirjaa, Chili, Huonekasvit, Hyötykasvit, Piha / Puutarha / Parveke, Sisustusprojektit / DIY / Kommentoi
, , , , ,

Syyskuun viimeisiä päiviä viedään. Kylläpä kului tämä kuukausi nopeasti! Oli tarkoitus tehdä sitä sun tätä, ja niin kuin yleensäkin, aina jotain jää tekemättä. Olen kyllä pysynyt nyt mukana päiväaskareiden kanssa ihan mukavasti, ettei nyt ihan kauhea kaaos ole, vaikka katalogista tämä kämppäkin onkin kaukana. Mutta kuitenkin, jotain on tehty.

Tomaattisatoa vielä syyskuussa.
Syksyn satoa kerättynä 24.9.

Ensi yöksi (ma-ti) on tulossa ihan yöpakkasta. Tämähän tarkoittaa sitä, että parvekkeella kuolee kaikki! Keräsin viime viikolla tomaatit pois, kun lämpötila kävi silloinkin aika lähellä nollaa. Nyt se vaan menee alle nollan. Pähkäsin, että jos nyt kuitenkin nostaisin paprikat ja chilin vielä sisälle kasvamaan. Saisin jatkettua niiden kasvukautta ihan roimasti. Pelottaa vaan ne ötökät!

Chili on ihan täynnä kukkia ja podeja vielä syyskuun lopussa.

Olisi aika hyvä paikka tiedossa keittiössä, mihin hydrotomaattikin tulee. Voisin viritellä niille kasvivalonkin, kun sellainen sattuu olemaan. Niille pitäisi virittää harso ihan vaan siksi, että jos on ötököitä, ne eivät leviäisi muualle. Noh, onhan minulla muutama tunti aikaa miettiä asiaa. Huomenna kasvit ovat jo mennyttä, jos ne jäävät parvekkeelle ensi yöksi. Keli alkaa viiletä jo 19 maissa, eli jos pitää tehdä jotain, niin sen tulee tapahtua hyvissä ajoin ennen tuota ajankohtaa.

Huonekalut in memoriam

Joskus käy niin, että en ehdi edes sisustuskuvia ottamaan hankkimistani huonekaluista, kun ne ovat jo niin sanotusti jatkamassa matkaansa toisiin koteihin (tai kaatopaikalle). Viimeisin kaluste, josta olen luopunut, on nojatuoli. Lahjoitin tämän haikein mielin eteenpäin. Se sai uuden kodin tuttavaltani. Sain olohuoneeseen lisää tilaa, eikä minun tarvitse enää stressata kuinka järjestelen kalusteita.

Olen ajatellut freesata olohuoneen yleisilmettä vaihtamalla suuren tummasävyisen viskoosimaton räsymattoihin. Nyt pitää vaan löytää sopivat matot, jossei niitä omasta takaa löydy valmiiksi. Pitää heittää visiitti häkkivarastoon, kun olen kiikuttanut sinne ties mitä mattoja. Massiivinen sohva hieman häritsee mattovalintoja, koska sen leveys on 230cm, ja harvoin on mitään peruskokoisia niin suuria mattoja, jotka sopisivat sen kanssa yhteen. Matot tuppaavat olemaan liian lyhyitä (tai kapeita). Nykyinen matto on jotain 300cm x 200cm.

Kyllä on kertynyt kaikkea krääsää aikojen saatossa, mistä nyt haluaa eroon, tai ainakin niille pitäisi keksiä jokin järkevä säilytyspaikka. Lemmikkien kanssa tuli hommattua aika paljon mattoja, kun ne likaantuivat aika nopeaan tahtiin. Milloin kissa oksensi johonkin, tai sattui joku muu vahinko. Minulla olikin hommattuna niitä pyyhittäviä allergiaystävällisiä terassimattoja, juuttimattoja, vai mitä lie. Nyt niistä on vain yksi käytössä keittiössä. Kyllästyn niin nopeasti asioihin. Ne matot ovat todella kivoja, että en aio luopua niistä. Vaihtelu vaan virkistää. Juuttimattojen kanssa on se hyvä puoli, että kun ne rullaa kasaan, ne pysyvät pystyssä itsekseen toisin kuin räsymatot.

Kaikkea sitä tulee pähkäiltyä vielä. Mietin, jättäisikö ötökkäverhon paikoilleen parvekeoven eteen, niin se olisi valmiina ensi kesää varten. Mutta eihän se käykään kun ovi ei mene kiinni. Sehän on otettava muutekseen tänään alas sieltä kun on tulossa niin kylmä yö, että väliovi on saatava kiinni! Tiiviste on sisemmässä ovessa.

Parvekkeella lensi vielä äsken joku ötökkä, ja näin eilen vielä pitkähäntäisen pistiäisen kiipeilemässä ikkunaa vasten. Olikohan se etsimässä talvehtimispaikkaa. Nyt se tulee tietysti rehujen mukana sisälle. Pervekkeelta pitää muutenkin tuoda tavaraa sisälle pakkasen alta. Tekemistä siis tiedossa tälle iltapäivälle. Pavilijongin seinän voisi ottaa alas, ja sen mukana pitsiverhot ja koristevalot. En usko, että koristevalot pitävät pakkasesta. Pavilijongin rungon avoimet putket on tilkittävä jollain, ettei sinne pääse ötököitä. Kohta tulee kiire.

Kissat ovat tulossa lokakuun puolen välin jälkeen viikoksi hoitoon, niin parveke pitää olla sellaisessa kuosissa, ettei sinne tarvitsisi mennä. Voisin viritellä kisuille loikoilupaikan parvekkeen oven eteen. Jouluksi siihen on tulossa joulukuusi. Se on varmasti paras paikka sille. Kissojen raapimistolppa kaipaa tuunausta. Se on purkautunut ikävästi. Muistaakseni minulta löytyy jostain köyttä, mitä kieputetaan tolpan ympärille.

Raapimisteline kaipaa ehostusta.

Olen ollut tyytyväinen uuteen varsi-imuriin. Aluksi ihmettelin, kun se vaikutti sotkevan enemmän kuin siivoavan, että näinköhän tuli tehtyä ihan idioottiostos. Mutta sitten aloin tarkastelemaan imuria lähemmin, ja huomasin, että sen suulake oli tukossa. Sinne oli jäänyt nenäliina. Kun poistin sen, homma aloi taas pelittää. En ole ollut uskoa silmiäni, millaisen määrän roskaa tuo oikein imuroi. Ihan käsittämätöntä. Tietty, edellisen imurin säiliötä ei tullut tarkasteltua samalla tavalla kuin tämän, josta näkee muutekseen läpi. Katselin ohjevideoita yksi ilta, kun piti selvittää milloinka se on täysin latautunut. Sehän ladataan sellaisessa telineessä.

OBH Nordica X-Nano varsi-imuri seisoskelee ovenpielessä.

Pesin tänään aamupäivästä peittoni, jonka kanssa nukun. Laitoin sen koneeseen pussilakanoineen päivineen. Ei tarvitse sitten hikoilla sen kanssa myöhemmin. Peitto pääsi kuivumaan työhuoneen oven ylälaidassa oleviin naulakoihin. Se on juuri ja juuri sen pituinen, että helma ei osu maahan. Onhan lattia toki puhdas, että ei siinä mitään. Käyn kääntelemässä peittoa välillä, jotta se kuivuisi tasaisemmin ja nopeammin.

Peitto kuivuu näppärästi ovella

Kiinanruusu

Olen ottanut joitain keskeneräisiä projekteja esiin, ja tuonut niitä tänne olohuoneeseen valmiiksi, että saisin aktivoitua itseni tekemään jotain loppuun. Eräs keskeneräinen projekti on valaisin kiinanruusulle. Tuo nurkkaus on tällä hetkellä niin kamala, että on ihan haasteita saada suunniteltua sitä paremmaksi. Laitan sohvan toisella puolella olevan kukkapöydän ikkunan ääreen huonekasveja varten, joka varmasti vaikuttaa nurkkauksen yleisilmeeseen. Mutta ensin tieltä pitäisi siirtää vinyylilevyjä täynnä oleva lokerikko. Siinä on hommaa jonkin verran, kun ne painavat aika paljon.

Kiinanruusu tykkää olla ikkunalla mutta tarvitsee valon talvea varten.

Kiinanruusua pitäisi vähän leikata vielä. Se on kasvattanut alas aika pitkän oksan, ja se kasvaa vaan. Vettäkin se hörppii aika paljon. Sitä täytyy kastella ainakin kaksi kertaa viikossa jo. Toisaalta antaa sen pudotella vaan lehtiä, niin se hieman uudistuu. Olen joskus ihan nyppinytkin tuosta lehtiä. Mitä enemmän lehtiä, sitä enemmän se juo.

Syksyn tullen pitäisi tehdä paljon muitakin asioita ennen kuin talvi yllättää. Ikkunoiden pesu olisi yksi sellainen. Katsotaan miten jaksan tehdä mitäkin. Onneksi päivät eivät ole vielä niin kylmiä, ettei ikkunoita viitisisi pestä. Valoisa aika alkaa vaan lyhentyä kiivaseen tahtiin.

Maanantain todo

  • Kausivalot pois parvekkeelta
  • Paprikat ja chili sisälle
  • Parvekeoven välistä ötökkäverho varastoon ja sisäovi kiinni
  • Keittiön puupömpelit tyhjennys + siirto

Otinkin itseäni niskasta kiinni ja siirtelin ikkunan ääreen tulevan kukkatason sille varattuun paikkaan. Samaiselle seinustalle on tarkoitus tuoda keittiöstä huonekasvit. Kaikista valoisin paikka asunnossani on parvekkeenpuoleinen ikkunasto. Jos talvella paistaa aamupäivällä aurinko, se paistaa juurikin noista ikkunoista sisään. Ikkuoiden kohdalle on myös porattu amppeleille reikiä kattoon, johon kasvivaloja saisi viriteltyä.

Korkeamman puupömpelin sisällä on askartelubetonia, joka on saatava sieltä pois ennen kuin alan siirtämään mitään mihinkään. Pömpelien alla olevat renkaat eivät välttämättä kestä siirtelyä, kun sisällä on niin painavaa tavaraa. Matalamman pömpelin sisällä on jotain kasvitarvikkeita, jotka joutavat sieltä pois. Myöskään kaikkia kasveja ei ole tarkoitus pitää. Jotkut on tarkoitus yhdistää samaan ruukkuun. Näin teen esimerkiksi palmuvehkoille.

Ja siitä se ajatus sitten taas lähti karkuun. Ettei olohuoneen kasvinurkkauksesta tulisi niin levotonta, päätin siirtää makkarista kirjalaatikon olohuoneeseen kukkapöydäksi. Kevennän makkarin nurkkausta sitten vähän. Puulaatikko on entinen arkkupöytä, jonka olen kääntänyt kyljelleen. Sain mahtumaan sen sisälle kaikki kirjat, kun minulla ei varsinaisesti ole kirjahyllyä. Sellainen saattaisi kylläkin tulla kyseeseen jossain vaiheessa. Minulla on tarkoitus laittaa puulaatikkoon yksi hylly, joka tuossa onkin jo valmiina. Pitää vaan ruuvata sisäreunoihin puurimat, jonka päälle tämä hylly sitten menee. En ole vielä päättänyt mitä tämän kanssa teen, mutta se saa nyt väliaikaisesti mennä olohuoneen nurkkaan kukkapöydäksi.

Ehdinkin tässä välissä on siirtämään huonekasvit keittiöstä olohuoneeseen ja imuroimaan vieressäni olevan nurkkauksen, johon on tarkoitus siirtää vinyylilokerikko. Vinyylitkin on siirretty nurkkaukseen odottelemaan lokerikon virittelyä. Siitä pitäisi ensin maalata jalat. Unelmia pitää olla, ja haaveena minulla onkin, että juuri tuon vinyylilokerikon päälle saisi joku päivä ihka aidon vinyylisoittimen, jolla voisi sitten kuunnella levyjä. Löhöilypaikkakin on tässä vieressä, jossa näitä blogejakin kirjoittelen. Kun vinyylilokerikko on siirretty, paikalle sai kirjalaatikon. Nyt alkaa multitaskaaminen!

Jokohan tämä riittäisi tältä erää ja alottaisin kamojen siirtelyn paikoilleen. Oikein ihanaa syksyn jatketta ja hyvää alkuviikkoa!

  
Voit myös tukea blogiani ostamalla blogiin liittyvästä verkkokaupasta itseni suunnittelemia kivoja tuotteita.

Syyskuun alku

/ / Päiväkirjaa, Chili, HYDRO / Vesiviljely, Hyötykasvit, Käsityöt, Piha / Puutarha / Parveke / Kommentoi
, , , , , , , , ,

Syyskuu aloittaa taas uuden vuodenajan, ainakin itse vedän linjan juuri tähän kohtaan olkoon keli sitten mikä tahansa. Tässä kohtaa tulee myös mietittyä, mitä sitä on oikein kesällä saanut aikaiseksi, missä käynyt ja niin edelleen. Ilokseni voin todeta, että olen saanut edes jotain aikaiseksi mitä on ollut suunnitteilla jo jonkin aikaa. Uusiakin suunnitelmia jo on.

Parvekepuutarha

Parvekepuutarha on täydessä kasvussa. Sato on auttamatta myöhässä, sille nyt ei vaan voi mitään. Olkoon! Hauskaahan näitä rehuja on kasvatella, ihan sama tuleeko niistä mitään vai ei. Toki onnistumisenilojakin kaivataan. Kimalaisia pörrää vieläkin parvekkeella kurkkujen kimpussa, muuten on ollut aika hiljainen pölyttäjäporukan suhteen.

Syyskuussa paprikasatoa
Syyskuussa chilisatoa
Parvekepuutarha syyskuun 1. päivä
Parvekepuutarha syyskuun 1. päivä

Leopardihan ei pääse pilkuistaan, joten tilasin netistä uusia hyötykasvien siemeniä. Seuraavaksi kasvatukseen tulevat pihvitomaatti, joka minulla on aikaisemminkin ollut. Lisäksi tilailin erilaisia kurkkuja. Yksi niistä on pesusienikurkku. Kun sen hedelmä kypsyy, ja sen jättää kuivumaan, siitä tulee pesusieni. Näin tällaisen jossain tuubivideossa. Pakkohan sitä on kokeilla!

Siemenkauppa.com -ostokset. Oli nopea toimitus kirjeenä kotiin.

Ajattelin myös kokeilla laittaa ikkunakurkkua kasvamaan talveksi. Saas nähdä mitä siitäkin tulee. Lajike on sellainen mikä ei tarvitse hyönteispölytystä, eli se on partenokarppinen lajike. Tämä tuleva lajike tekee vain tyttökukkia sitten, niin jokaisesta kukinnosta voi muodostua kurkku.

Moneymaker odottelee keittiön pöydällä vesiviljelyn aloitusta. Aion laittaa sen 15 litran muoviastiaan, joka minulla oli aikaisemmin käytössä edellisen hydrotomaatin kanssa. Siinä on sitten kaikki niin sanotusti valmiina. Tällä kertaa kokeilen tomaatin kasvatusta keittiössä. Olohuone meni niin sotkuiseksi edellisen säätämisen jälkeen, että nyt tomaatti saa olla siellä missä sitä varsinaisesti käytetään.

Moneymaker odottelee juurtumista kivivillaan.

Jotain pieniä siivousjuttuja olen sieltä täältä tehnyt. Siivosin esimerkiksi kasviharrastustarvikekaapin, johon olen laittanut kukkaruukkuja ja kasviharrastukseen liittyvää roinaa. Tällaisia säläkaappeja on hyvä käydä läpi silloin tällöin, että sinne saa mahdutettua kaiken mikä on tarvis. Olen tyytyväinen tähän. Tiedän nyt myös paremmin mitä roipetta omistan. Tästä on hyvä lähteä vähentämään tavaroiden määrää.

Makuuhuoneen muutos

Olin miettinyt pitkään makuuhuoneen seinän kaupunkitapetin poistamista, ja kokeilinkin alkukesästä miten se olisi mahdollista. Valokuvatapetti oli kiinnitetty vesiliukoisella liisterillä, ja itse asiassa, tapetin poistaminen juuri siitä syystä olikin aika helppoa ja vaivatonta. Olisinpa tämänkin tajunnut aikaisemmin! Mutta, nyt se on poistettu eikä siihen mennyt aikaa kun parisen tuntia. Välineitäkään ei tarvinnut kuin sienen, jonka pystyi kastelemaan. Kun tapetin kasteli, se kostui sen verran läpi, että se irtosi seinästä helposti. Lopuksi pesin seinästä liimajäämät pois pesuaineella.

1.
2.

Vahinkojakin tässä meinasi tosin käydä. Seinustalla oli kaksi lipastoa alunperin päällekkäin (1. kuvassa). Olin ruuvaillut renkaat lipastopinon alle, ja yhdestä renkaasta irtosi kaikki ruuvit kun liikuttelin sitä. Onnistuin jotenkin ottamaan pinosta kiinni, ettei ylempi pömpeli tule varpaille. Täpärällä oli. Ylemmän lipaston sisällä oli lasitavaraa. Onneksi sain otettua pömpelistä kiinni ja tyhjennettyä sen, mutta kävihän se selkään aika lailla.

Tavarat säilyivät ehjinä kuin ihmeen kaupalla. Koska sain kaapin tyhjäksi, sen siirtäminen viereen oli helpompaa. Ei muuta kun kirjoja toisen lipaston alle, ettei se romahda kokonaan. Ensimmäisestä kuvasta voi päätellä mitä kaikkea jouduin siirtämään, sekä vielä kaapin sisältö!

Renkaat olivat liian lyhyillä ruuveilla kiinni, ja yksi rengas lähti irti siirrellessä.

Lipastoissa on vielä tekemistä. Pitää esimerkiksi sahailla ylimääräiset lautaosat pois. Tietysti, pitää myös ruuvata kaikki renkaat vähän paremmin kiinni pidemmillä ruuveilla, ja asetella toiseen myös renkaat. Ovat sitten samalla korkeudella seinustalla vierekkäin. Niiden päälle on tulossa vielä jokin ruutu mistä katsoa televisiota.

Olohuone – syyskuun projekti numero 1

Tähänkin piti kulua koko kesä aikaa kun sain olohuoneeseen verhot paikoilleen. Ostin alunperin parveketta varten ihanat Asteri-verhot. Enhän minä raaskinut noin hienoja verhoja laittaa parvekkeelle! Niistä kaksi pääsi olohuoneeseen. Olen enemmän kuin tyytyväinen näihin verhoihin.

Kesäiset kotikulta-verhot olohuoneessa
Ihanat kesäiset verhot olohuoneeseen,

Purin joulukuusen kuitenkin olohuoneen nurkkauksesta pois, vaikka oli aikomus pitää se siellä ympäri vuoden. Joulukoristeitahan siinä ei ollut, pelkkä kuusi vain. Teen nurkkaukseen tilaa jollekin muulle asialle. Ehkäpä siirrän vinyylilokerikon sinne? Nyt vaan pitäisi saada kuusi jotenkin mahtumaan laatikkoon takaisin ja vietyä se säilöön. En ole vielä päättänyt missä säilyttäisin sitä.

Joulukuusi takaisin laatikkoon.

Siivoskelin kesän aikana muutakin rompetta asunnostani pois, ja kyytiä saivat myös pari suurehkoa tyynyä, joita säilyttelin turhanpäiten tulevaisuutta varten. En vaan keksinyt niille mitään käyttöä, joten ne saivat lähteä. Onneksi ne kelpasivat jollekin! Nämäkin veivät vaatehuoneessa aika paljon tilaa. Saan nyt tilalle jotain muuta.

Sisustustyynyt pääsivät uuteen kotiin.

Käsitöitä syyskuulle – taas!

Käsityöprojektit ovat kyllä vihoviimeisiä asioita, joita kannattaa alkaa tekemään jos on muutoin ajan kanssa tiukkaa. Niihin saa nimittäin kulumaan sellaistakin aikaa mitä ei oikeasti olisi tarve käyttää. Minulle iskee välillä se neuloosi, joka on niin paha, että koko muu maailma unohtuu (flow/hyperfocus). Se käy myös ikävästi käsiin ja hartioihin. Se tuntuu ja kuuluu myös vatsan kurnimisena, koska unohdan syödä ajallaan.

Tällä kertaa olen saanut päähäni tehdä itselleni ponchon. Tai, olen suunnitellut sellaisen tekemistä jo pidemmän aikaa, mutta se inspiraatio vaan on ollut kateissa. Nyt se sitten tuli, kun näin netissä yhden ponchon, joka oli tehty 7 veljestä langasta, jota minullakin on jemmassa laatikkotolkulla. Laskiskelin siitä silmukat, ja tein samoilla mitoilla itselleni oman version. Arvatkaas miten siinä kävi? No, eihän se helkutin kolttu mahtunut päälle!

Saapihan niihin asioihin kulumaan paljon aikaa kun tekee saman asian monta kertaa. En tajua miten tästäkin tuli aivan eri kokoinen, mitä mallista katsoin. Tietysti, mallissa ei kerrottu minkä kokoisella koukulla se oli virkattu. Siinähän tämä oma versioni menikin pieleen, kun minulla oli pienempi koukku. Noh, ei muuta kun purin sötöksen, ja aloitin alusta uuden. Tällä kertaa aloitin tekemään ponchoa kaula-aukosta alaspäin. Halusin varmistaa, että pääni mahtuu siitä läpi. Mutta eihän siihen saa noita isoäidinneliöitä samalla tavalla tehtyä. Pitää keksiä jotain muuta.

Syyskuun käsityöprojektina poncho 7 veljestä langasta

Puutarhatyöt

Noh, mitä tähän nyt sanoisi. Tämä kesä on mennyt taas ihan harakoille puutarhan osalta. Siis kyse on vanhempieni pihasta, jota toisinaan hoidan. Kukkapenkit ovat aivan villiintyneet, samoin kasvimaa. Kasvimaalle ei ole ollut käyttöä moneen vuoteen, joten se on kasvanut rikkaruohoa täyteen. Pitänee käydä siistimässä ja laittamassa se talvikuntoon.

Mansikkamaa pitäisi myös huoltaa. Myyrä on käynyt popsimassa siitä aika paljon taimia. Istutan ne uudelleen johonkin astioihin, jos myyrä pysyisi vaikka poissa.

Mustaviinimarjapensaiden seassa kasvaa vadelmaa. Nekin pitää pätkiä sieltä pois ja kyhäillä jotkut tuet marjapensaille, että niiden alta pääsee leikkaamaan nurmikkoa – tai rikkaruohoja.

Omenasato on ollut tänä kesänä ihan järjetön! Omenapuuta leikattiin keväällä ihan jonkin verran, enkä tiedä, innostuiko se nyt siitä sitten.

Kesän 2025 omenasatoa
Kesän 2025 omenasatoa.

Tänään on lämmin päivä, ja lämpimiä syyspäiviä on ennustettu vielä tästäkin eteenpäin ensi viikolle saakka. Taidan lopetella tähän ja jatkaa puuhastelua. Ei muuta kuin hyvää viikonloppua ja loistavaa syyskuun alkua!

5.9.2025 sääennuste. Screenshot: FMI (Ilmatieteenlaitos).
  
Voit myös tukea blogiani ostamalla blogiin liittyvästä verkkokaupasta itseni suunnittelemia kivoja tuotteita.

Maaliskuu jo meneillään

/ / Päiväkirjaa, Chili, Hyötykasvit, Lemmikit, Muut, Piha / Puutarha / Parveke, Ruoka & Food, Sisustusprojektit / DIY / Kommentoi
, , , , ,

Maaliskuu on kohta puolessa välissä… Voi hirvitys, että aika on taas kulunut nopeasti! Aika vaan katoaa. Maanantaisin tulee aina ajateltua, että ”kylläpä viikko kului nopsaan kun taas pitää ladata lääkedosetti”. Mutta kaikenlaista on ehditty kuitenkin tehdä.

Sysin silmät näkyvät peiton alta. Pikkupantteripeto!

Tässä välissä on ehtinyt olla kissojenkin vierailut. Minullahan käy välillä kaksi ihanaa kissiä hoidossa kun isäntäväki lomailee. Kissat olivat kylässä 27.2.-2.3. Kyllä ne vaan ovat niin ihania ja söpöjä. Mukavaa, kun meistä on tullut jo niin tuttuja, että he eivät paljoa minua ujostele. Kun porukat lähtevät, kissat tulevat syliin. Ei voi ihminen onnekkaampi olla!

Rölli oli löytänyt laatikon päälle laitetun tekoturkispalan, enkä meinannut nähdä sitä lainkaan. On niin samanvärinen!

Järjestelinkin hieman hyllyköitä siten, että kissoille tulisi olohuoneen ikkunalle sopiva tiirailupaikka parvekkeen suuntaan. Olen vienyt jo kiikaritkin olohuoneen pöydälle, kun näin yksi päivä puissa vierailevia lintuja. Ilmeisesti naapuritalon pihalla on lintujenruokintapaikka. Tirpat käyvät hakemassa siitä ruokaa ja siirtyvät suuren koivun oksille syömään, ja näen ne suoraan sohvaltani. Eräskin päivä bongasin kaksi pikkutikkaa. En ole nähnyt niitä aikaisemmin meidän pihalla lainkaan. Tämä oli eka kerta. Pikkutikan kokoa on vaikea hahmottaa kuvasta, mutta se on suunnilleen varpusen kokoinen.

Kuva pikkutikka Immalanjärven lintutornilta 2021 @ Minna G. Photos (minä)

Vaikuttaa siltä, että kevät alkaa todella aikaisin tänä vuonna, kun meillä tuskin on edes lunta. Ajotiet ja kävely- ja pyöräilyväylät ovat sulat. Olen siis päässyt ajelemaan sähkökruiserilla vaikka kuinka paljon. 6.3. oli todella lämmin päivä. Meillä oli jopa +6C astetta lämmintä. Lähdin autolla fyssarille, ja matka keskeytyi, kun piti auttaa eräs mummo lumipenkalta ylös. Hän oli vaan väsyksissään tussahtanut siihen kyljelleen. Hieman säikäytti, mutta mummo oli ilmeisesti ihan hyvässä kunnossa, ja paikalle myös tullut nuori mies vei hänet autokyydillä kotiin. Ilma oli sellainen, että vettä satoi oikein ropisemalla.

maaliskuussa vähän lunta Imatralla
Kuva 3.3.2025

Noh, sellaista tänä maaliskuuna. Olen laitellut taimet välillä ikkunalle, että saisivat luonnonvaloa. Taimet ovat jotenkin pieniä. Niille pitää myös viritellä ajastimella toimivat lamput. Ensimmäinen koulinta on myös edessä (ja vähän myöhässäkin). Olen laiskotellut asian kanssa. Ei vaan saa tehtyä asioita taas nyt, kun päässä on kaksisataa asiaa yhtäaikaa. En tiedä onko minulla kasveille edes kasvuturvetta, mutta se selvinnee kun siirrän pataljoonan huonekasveja erään säilytysarkun päältä pois, jonka sisällä sitä turvetta ja multaa pitäisi olla – jos on.

Kuva 27.2.2025, mutta eivät ne paljon suurempia kirjoitushetkelläkään ole.

Päätin taas aloittaa syömään terveellisemmin, tai noh ylipäätään. Vaikka olen käynyt ties mitä kokkikouluja, en jostain syystä ole viime vuosien aikana saanut syötyä kunnolla. Tiedän mitä pitäisi syödä, ja kuinka usein. En vain ole saanut rutiineista kiinni tehdä joka päivä kunnollista ruokaa. Minulle ei aina edes tule nälkä, vaan pitää laittaa vaikka herätyskello soimaan, että tajuan syödä. Se kuuluu kait jotenkin niihin ominaisuuksiini, joita minulla on. Välillä menee hyvin, ja toisinaan on haasteita. Olen kuitenkin kaikkiruokainen eikä mitkään muut kuin muikut ja mäti ällötä minua. Uppoudun tekemään muita asioita, ja syöminen unohtuu.

Kun on ”flow”, ei tajua syödä

Tällainen ruoka sopii minulle mainiosti: kanasalaatti.

Tein itselleni kanasalaatin, ja täytyy sanoa, että tätä täytyisi tehdä jatkossa enemmänkin. Siitä lähti nälkä ja se oli oikein maittavaa.

Yksinkertainen kanasalaatti 4:lle

Ostin Lidlistä valmiiksi silputtua salaattia, jossa oli punakaalia, salaatinlehtiä ja rucolaa. Tämä toi salaattiin monipuolisuutta välittömästi. Yhtä hyvin tässä voisi käyttää mitä tahansa salaattia. Söin tästä kolme päivää. Piti toki muutakin syödä, mutta tämä oli riittoisaa.

  • Salaatti (-sekoitus) puolikas pussi (100 g)
  • Gnocchi-pastaa noin 1,5 dl (keittämätöntä -> keitä ne)
  • 100 g raejuustoa
  • Puolikas tuorekurkku
  • 1 keskikokoinen tomaatti
  • Oman maun mukaan pikkelöityjä jalopenoja pilkottuna
  • Suolakurkkua muutama viipale pilkottuna
  • Yksi pieni punasipuli viipaloituna
  • Keitettyjä kananmunia yksi/salaattiannos/henkilö
  • 1-2 kanankoiven liha pilkottuna
  • Basilikaa, persilijaa ja mustapippuria rouhittuna
  • Haluamasi kastike (itsellä sinappinen kastike tai valkosipulikastike)

Maittavan kana-aterian voi valmistaa uunissa näinkin:

Kanankintut uuniin ja pari muuta uuni-astiaa, johon voi annostella riisin ja vaikkapa herne-maissi-paprikaa. Kaikki samalla kertaa uuniin, ja ne ovat myös samaan aikaan valmiina (1 tunti). Helppoa, kun sen vaan viitsii tehdä.

Pienissä uuniastioissa on 1 dl riisiä, 2 dl vettä (+ pikkunokare liemikuutiota), sekä herne-maissi-paprikaa, tuoretta punasipulia ja ohueksi viipaloitua porkkanaa. Astiat täytyy peittää puolen tunnin jälkeen foliolla, ettei ruoka kuivahda liikaa.

Kyllä tämä maaliskuu vielä tästä lähtee käyntiin! Olen aloittanut eteisen tuunaamisen, vaikka kissat tulivatkin hieman siihen väliin vierailulle. Silti iso osa ajattelutyöstä on jo tehty. Lisäksi sain laitettua kaiken tappelun jälkeen modeemini seinälle. Jumaliste mikä homma siinä oli. Ei ollut ihan yksi tai kaksi kertaa kun teki mieli viskata värkki parvekkeelta alas. Noh, se on nyt seinällä. Kauheat reiät jäivät edellisestä modeemista seinään kun uusi ei vaan mennyt samoihin.

Olen satuttanut pikkuvarpaani todella pahasti jossain. Epäilen, että asiaan liittyy vahvasti se, että en tajunnut leikata varpaankynsiä tarpeeksi ajoissa, ja jo muutoinkin väkkärä pikkuvarvas oli ahdistuksissa parikin kertaa kengässä parina eri päivänä. Leikkasin varpaankynnet ja sen jälkeen pikkuvarvas on ollut jotenkin todella kipeä. Niinhän siinä tietysti sitten kävi, että varvas on niin turvoksissa ettei kenkä mene jalkaan. Siihen ei onneksi koske, jollei jokin osu siihen. Onkin ollut tekemistä, ettei sitä nyt vielä jotenkin potki kaiken maailman paikkoihin omassa kämpässä. Kaupassa käynti on myös haastavaa, kun ei mikään kenkä oikein tahdo mennä jalkaan.

Siinä onkin seuraava haaste, että saa kengän jalkaan, että pääsee liikkumaan, vai pitääkö tehdä jokin viritys asiaan liittyen! Kerrankin kun maaliskuussa ei ole kamalasti lunta, ja pääsisi liikkumaan kruiserilla, niin varvas kettuilee. Kiva kevät! Noh, pitää tehdä viritelmiä asian suhteen.

Sisustusjuttuja

Olen harkinnut television alla olevan punaisen peltikaapin maalaamista toisenväriseksi. Se täytyisi ehkäpä tehdä vasta kesällä. Ajattelin käyttää maalaamiseen spray-maalia. Tietty, jos kevät on tarpeeksi lämmin, projektin voisi tehdä myös silloin. Paloautonpunainen on ihana väriläiskä olohuoneeseen, mutta hieman liian raju. Pidän peltilipastosta paljon. Nyt saa Feng shui-jutut lentää ikkunasta ulos ja teen mitä haluan!

Punainen laatikosto odottelee edelleen siirtoa eteiseen.

Pitää alkaa vähän skarppaamaan asioiden suhteen, ettei tule vaikkapa ostettua turhaan asioita. Kävin ensimmäisen kaupan alan lakkouhan alla kaupassa, kun vessapaperi oli siinä vaiheessa aivan loppu. Ostin sitten vaan jotakin tarkoitukseen, ja sehän oli sitten ihan totaalisen huonolaatuista. Eihän tuo kelpaa edes nenän niistämiseen. Hermot meni, ja kävin uudelleen kaupassa ostamassa uuden säkillisen vessapaperia. Tällainen suututtaa minua. Miksi niin huonolaatuista (ylempi rulla) paperia edes valmistetaan?

Vakkaripaperissani oli muuttunut paketti sen verran, etten tunnistanut sitä. Siksi valitsin jonkin muun vaihtoehdon. Tätä tapahtuu minulle toisinaan. Jos joku asia poikkeaa tutusta ja turvallisesta, menen ihan häpsingilleni, enkä osaa toimia. Valitsin väärin.

Montakohan maaliskuuta minun täytyy odotella, että asiat menisivät raiteilleen? Noh, jospa tämä tästä alkaisi suttaantua, niin kuin täällä päin on tapana sanoa. Ottaisi yhden näkyvän asian käsittelyyn päivässä, niin kyllä ne tavaratkin alkaisivat olla paikoillaan.

Ei tässä tällä kertaa muuta kun hyvää alkanutta viikkoa!

  
Voit myös tukea blogiani ostamalla blogiin liittyvästä verkkokaupasta itseni suunnittelemia kivoja tuotteita.

Koti kuntoon ennen joulua

/ / Päiväkirjaa, Imatra / Kommentoi
, , ,

Meille tuli talvi viime viikonloppuna! Kotiakin on saatu siivottua ihan kohtuullisesti, vaikka vielä on vaikka mitä jäljellä. Tänään tiistaina 17.12. on ollut todella kaunis aamu. Ilma on hieman sumuinen ja puiden oksat ovat kuorrutettu kuurassa ja kevyellä lumipeitteellä. On ihan tyyli keli. Puiden oksilla istuskelee harakoita ja variksia, jotka erottuvat selkeästi luurankomaisten oksien seasta. Kävin ottamassa parvekkeella kuvan ennen kuin aurinko ehti nousta. Kyllä oli kaunista, vaikkakin kylmää!

Kaunis talvinen maisema parvekkeelta.

Tilasin K-raudasta renkaita mööpeleiden alle jotta niitä olisi tarpeen vaatiessa hieman helpompaa siirrellä. Olohuoneeseen renkaita tulee TV-tason alle, vinyylilokerikon alle, joulukuusen alle, sohvapöydän alle sekä löhötuolin alle. Jossain vaiheessa täytyy vielä laittaa eteisen lipaston alle pyörät, että sen alta olisi helpompi siivota. Lähdin noutamaan pyöriä ja kipaisin nopsaan Vuoksen rannalla. Minulla oli pienehkö aavistus, mitä siellä olisi odottamassa…

Aurinko oli noussut juuri sopivalle korkeudelle ja vesi oli rauhallinen. Rakennukset ja puut heijastuivat kauniisti veden pintaan. Vuoksen pinnalla oli matalahko kerros höyryä, joka teki siitä maagisen näköisen.

Mansikkalan silta oli kuin kullalla päällystetty! Kyllä tällaisessa maisemassa silmä lepää. Kuvat on otettu joskus kymmenen aikaan aamulla. Lähdin kohti K-rautaa ja sieltä sitten kotiin. Usvaa oli lähtiessäni jo niin paljon, että tällaisten kuvien saamisesta ei olisi enää tullut mitään.

Olin aikeissa vielä hyötyjätepisteellekin tavaraa, mutta sehän ei ollut auki juuri tiistaina. Ei muuta kun seuraavana päivänä uusi kokeilu. Ihan mukavasti tavaraa kyllä sinnekin joutaisi, kunhan vaan jaksaisi niitä lähteä sinne raahaamaan. Se kun sattuu olemaan talvisaikaan avoinna maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina. Tietysti olin liikenteessä tiistaina.

Keskiviikko meni puuhastellessa. Oli käsityöpäivä. Lupasin tehdä serkun lastenlapsille essut joululahjaksi. Ne osoittautuivat aika työläiksi, mutta sain kuin sainkin ne tehtyä ajallaan, ja ei kun pakettiin ja Matkahuoltoon. Samaisessa paketissa kulki serkulle tarkoitettu islantilaisneule ja villasukat.

Kävin keskiviikkona päivällä viemässä romut sinne hyötyjäteasemalle, ja piipahdin samalla reissulla moikkaamaan tuttuja Sienimäen vanhalle koululle. Heillä olikin siellä pop-up kemppari viriteltynä! Sehän oli kuin olisi astunut karkkikauppaan. Oikea naisen unelma! Väsään joskus jotain artikkelia näistä tavaroista, koska nämä ovat todella hyviä tuotteita. Saan niitä testattavaksi toisinaan. En ole itse mitenkään tyttömäinen, mutta näitä käyttäisin ihan mielelläni, ja olen saanut osakseni aika paljon tietouttakin kosmetiikasta, jota minulla ei ole juurikaan aikaisemmin ollut. Asioita voi käsittää niin monella tapaa, ja omani ovat olleet vähän, jos sanoisin, vääriä. Mutta näistä lisää myöhemmin. Asia kuitenkin alustavasti kiteytettynä: kun kosmetiikka ja lääketiede kohtaavat. Käyhän sillä välin kurkkimassa heidän verkkokauppaansa osoitteessa https://colose.fi

Kannattaa soittaa heille työaikoina, ja kysyä, miten pop-up myymälä on auki.

Olen nyt saanut jotain pikkujuttuja kotona aikaiseksi, vaikka kaikki on vielä hujan hajan. Se taitaa olla jo vähän vakio omassa kodissa. Viritin vihdoinkin ajastimen kasvivaloille. Nyt kun vielä saisi loputkin valot tuonne katonrajaan viriteltyä, niin kasvit saisivat niistä nauttia. Huomenna (lauantaina) on vuoden pimein päivä, eli talvipäivän seisaus. Kasveille lisävalot ovat enemmän kuin tervetulleita. Jopa kiinanruusukin kasvaa yhden lampun alla ja juo todella paljon vettä. Uusia lehtiä tulee joka viikko.

Sain laitettua olohuoneen kattolampunkin paikoilleen, tai siis ripustettua sen kattoon. Siitä puuttuu vielä kuvut, jotka ajattelin tavalla tai toisella tehdä itse. Siitäkin sitten myöhemmin, kun ajatus on vielä vähän kesken sen suhteen. Kuvaakaan en ota, koska lampun johto roikkuu toistaiseksi niin rumasti valaisimen ja pistokkeen välissä. En yletä omilla talousportailla katon rajaan kierittämään ylimääräistä johtoa suojarasian sisälle. Pitänee pyytää joku pidempi henkilö hommaan, että johdot saa nätimmin rasian sisälle, tai lainata jostain korkeammat portaat.

Tänään minulle on tulossa tuttava kyläilemään, niin on aika käydä vähän järjestelemään paikkoja. Roskia on vietävä pois, ja toivottavasti tuolla pihalla kestää pystyssä eikä liukastele. Piha on täynnä jäätä ja sohjoa, kun ulkona on +2C lämmintä. Yöllä satoi vettä. Vähän jänskättää, onko meillä vielä talvi jouluna. Toivottavasti on. Mutta nyt on aika laittaa koti kuntoon. Hyvää joulun odotusta!

  

Lopuksi hieman huumoria, jonka bongasin omista Facebook-muistoista. Tämä on jotenkin aina niin ajankohtainen. Pitää varmastikin tehdä tästä jo jokin taulu, että tälle asialle voi naureskella joka päivä!

Jos koti on sekaisin, tee näin

Siivousneuvo ennen pyhiä
1. Tee uusi kansio tietokoneelle.
2. Anna kansiolle nimeksi ”sekamelskan kodista”.
3. Paina hiiren oikeata näppäintä poistaaksesi kansion.
4. Tietokone kysyy: ”Haluatko poistaa sekamelskan kodista kokonaan?”.
5. Paina ”Kyllä”-nappia.
6. Nosta jalat pöydälle, ota drinkki ja nautiskele!

Roskaa ja vaikeita muistoja

/ / Päiväkirjaa, Sisustusprojektit / DIY / Kommentoi
, , ,

Asuntooni on kertynyt todella paljon roskaa, joita olen syystä tai toisesta vaan pyöritellyt ees sun taas. Kaapit ovat pullollaan vanhoja vaatteita, joita olen pitänyt ehkä kerran tai kaksi. Tietenkään ne eivät enää mahdu päälle. Hyväkuntoisia ne toki ovat. En haluaisi lahjoittaa niitä roskalavalla pois, kun siinä on aina se optio, että joku haluaa hyötyä niistä rahallisesti. Sitä en halua. Laittaisinhan itse ne myyntiin, jos sellaista haluaisin.

Maanantai oli jotenkin erikoinen päivä. Kun heräsin aamulla, oli todella levännyt olo. Ajatukset olivat selkeät, ikään kuin aivoistani olisi poistunut jokin kuukausia, tai jopa vuosia kestänyt sumu. Työpöydän äärellä istuessani nautin kun ulkona on synkät, syksyiset maisemat, ja harakkaparvi tuli taasen ruokailemaan piha-alueen nurmikolle. Ne on ne pienet asiat, jotka tekevät elämästä parempaa. Aina ei tarvitse tavoitella kuuta taivaalta. On vaan tyytyväinen siihen mitä on, ja alkaa hieman arvostamaan itseä. Kyllä sen elämän pitäisi paremmaksi sitten muuttua.

Vanha puu säilytettiin ja rakennus purettiin.

Olen pohtinut viime aikoina paljon puiden merkitystä elämässäni. Maailmani meni jonkunlaiseen kaaokseen trombin jäljiltä (video tuhoista), enkä päässyt kaaoksesta ulos. Otin puiden tuhot todella rankasti. En tiedä yhtään minkä takia, mutta näin vaan kävi. Minulle tuli fyysisesti paha olo, kun menin tuhojen lähelle tai tuhoalueelle. Sinne piti silti päästä. On jotenkin niin surullista, että joku ihmisen aiheuttama ongelma tuhoaa yhedellä pyyhkäisyllä luonnon kymmenien vuosien tekemät työt. Puut ovat elämän ehto. Jos meillä ei olisi puita, ei olisi mitään elämääkään.

Trombi on itselleni painajainen, ja näen välillä painajaisia trombeista. Se on syvällä alitajunnassani, enkä ilmeisesti voi sille mitään. Aina kun mieleni alkaa mustua, trombit tulevat uniin. Olen kokenut tornadon (Jenkeissä) aikoinaan parikin kertaa, kun sellainen on ollut todella lähellä. Onneksi ne eivät olleet täsmälleen kohdalla, mutta ne olivat siltikin yksiä kauhun hetkiä. Olen ollut myös hurrikaanin kulkureitillä. Sekin oli pelottavaa. Täällä Suomessa ollessani olen kuvitellut olevani näiltä asioilta turvassa. Niin ei kuitenkaan ole. Trombin (tornadon) tai hirmumyrksyn voi kohdata täälläkin. Ensi yöksi on muun muassa tulossa Kirk-nimisen hurrikaanin jäänteet tänne. Tiedossa on kovaa tuulta ja sadetta. Todennäköisesti myös sähkökatkoksia ja puiden kaatumisia.

Kun mieleni on täynnä roskaa, näen unta trombeista.

Mitenkähän sieltä pääkopasta saisi roskat pois silloin kun tarvitsee? Pitäisi tietysti aina ensin katsoa vähän ympärilleen mitä sieltä löytyy. Jos ympärillä on paljon roskaa, kait se mielikin sitten on ihan sekaisin. Keräsinkin samantien parit kestokassilliset lajiteltavaa roskaa eteiseen, ja vein ne kauppareissulle lähtiessäni ulos. Heti tuli parempi mieli. Konkreettiset roskat on helpompi hoitaa elämästä pois. Mutta entäs ne henkiset roskat?

Vaikea roska siivota

Sitten on sellaista roskaa, mitä on vaikea siivota. Kävin eräs kerta läpi lemmikkeihin liittyviä dokumentteja, lääkärikäyntilaskuja ja sen semmoista. Jostain syystä nekin ovat olleet tuolla kaapissa ties kuinka kauan, eikä minulla ole enää lemmikkejäkään ollut vuosiin. Urho oli viimeisin, josta jouduin luopumaan 2021. Kun siivotessa käsiini osuivat Speden ja Uunon rokotuskortit, kyyneleet vain purskahtivat silmistäni ulos kuin olisi avannut padon. Nämä ovat niitä todella vaikeita roskia siivota, mutta onhan se tehtävä.

Laitoin rokotuskortit eteisessä olevaan kassiin, johon olen kerännyt paperikeräykseen menevät asiat. Rokotuskortit ovat edelleen kassissa ja kassi eteisessä. Kun tulen kotiin, eteinen on se ensimmäinen asia johon tulen. Minua vastaanottaa kasa roskaa jo siinä kohtaa. En haluaisi tulla kotiin. Feng shui on heti jo piloilla vaikka on kaunis vesiaiheinen taulukin seinällä. Kunpa saisin energiaa ja tahtoa siivota tämänkin sotkun. Kuvassa näkyy todella paljon tänne kuulumatonta tavaraa, jotka ovat jo menossa roskikseen. Pitää ajaa auto tuohon rapun eteen, ettei tarvitse parkkipaikalle asti kantaa romuja käsissä. Noh, siinähän se ratkaisu sitten tulikin!

Eteisessä roskaa ja kaikki sikin sokin
Eteisessä vielä pois vietävää roskaa ja kaikki sikin sokin.

Muistot, niitä hankalia roskia siivottavaksi

Olen tullut siihen tulokseen, että ihan kaikkea ei tarvitse säästää. Esimerkiksi juuri nuo rokotuskortit. Minulla on kissoista niin paljon muita muistoja, kuten valokuvia. Olen niitäkin karsinut aika rankalla kädellä. Jollei joku nyt ole sattunut huomaamaan, niin otan aika paljon kuvia (huomaa sarkasmi). Kuviakaan ei tarvitse oikeasti kaikkia säästää. Voi vaan kuvitella millainen määrä niitä mahtuu teratavuun! Eli tiedostohallinnassakin on pääasiassa roskaa. Huoh. Olen kyllä yrittänyt sieltäkin poistella kaiken ylimääräisen, mutta tiedostoja on ihan järjetön määrä. Ehdinköhän elämäni aikana niitä siivoamaan. En tiedä, mutta yritetään.

Vihaan roskakatosta! Minulle olisi paljon helpompaa kun sekajätteeseen saisi laittaa muovit ja metallitkin. Jätteiden lajittelu on yhtä helvettiä välillä, mutta voi se olla tavallaan kivaakin. Joskus on mukavaa lajitella jotakin. Tästä esimerkkinä, että lajittelin kaikki ruuvit koon mukaan omiin laatikoihin. Tällainen homma on oikeastaan meditatiivistä. Tuli heti parempi olo, kun tämän oli saanut tehtyä.

Ruuvit vielä vanhoissa laatikoissa.

Nyt kun roskat on tyhjennetty autostakin lajittelupisteisiin, niin voisi palauttaa lainassa olevat tavarat. Ne eivät suinkaan mitään roskia ole, mutta eivät ne itselle kuulu kuitenkaan. Vievät siis turhan panttina ylimääräistä tilaa asunnossani. Yritän muistaa palauttaa ne lähipäivien aikana. Ne ovat sitä mielen roskaa kuitenkin. Tavarat, jotka eivät kuulu minulle. Nyt ne mahtuvat autoon, ja voin palauttaa ne.

Näin ne roskat tulee hoidettua mielestä pois kun tekee jonkin suunnitelman. Toki, se pitää vielä toteuttaa. Pelkällä ajattelulla konkreettiset asiat eivät valitettavasti liiku paikasta toiseen. Pitää lopettaa haahuilu ja haaveilu ja tarttua toimeen. Niinhän siinä Feng Shui-opissakin neuvotaan ensimmäisenä, että ”poista roskat asunnostasi” (declutter your apartment). Tässä Riikka Pöntysen tekemä artikkeli asiasta.

Minun täytyy lajitella myös askartelutavarat. Käsityöjutut omiin paikkoihinsa ja pois näkyviltä. Minulla on yksi DIY-projekti tiedossa, joka parantaa myös olohuonetta. Ainakin toivon niin. Muitakin projekteja on tiedossa, jotka parantavat viihtyvyyttä ja ne ovat vieläpä käytännön asioita, kunhan ei tulisi mitään mutkia matkaan. Eiköhän tässä ole taas loppusyksyksi pedattu itselle ihan tarpeeksi tekemistä… tai loppuvuodeksi pikemminkin. Mutta yksi asia on varma, vien roskat pois mitä pikimmiten!

Scroll to Top