huhtikuu

Nyt on jo huhtikuu ja aika on kulunut kauhean nopeasti jos kevättä ajatellaan. Tosin siihen voi mahdollisesti vaikuttaa säätila, joka tällä hetkellä vallitsee. Siis jos tätä nyt voi säätilaksi kutsua. Meidän seudulla lumet ovat sulaneet jo pois ja nurmikko miltei vihertää. Huhtikuun ensimmäiset päivät olivat todella lämpimät vuodenaikaan nähden. Helsingissä mitattiin yli +18C astetta! Eli, sitä takatalvea sitten odotellessa…

Serkkuni on tulossa taas viettämään lomaansa tänne. Meillä on aina hirmuiset suunnitelmat mitä täällä aiotaan tehdä. Noh, aika vähän teemme mitään suunniteltuja asioita, vaan ihan jotain muuta. Jospa nyt saisimme jotain aikaiseksikin mitä olemme suunnitelleet (tai minä suunnittelen). Oli tarkoitus käydä läpi häkkivarastoa, nimittäin. Siellä on niin paljon turhaa tavaraa mitä joutaa heittää pois, tai ainakin jos saisi apua niiden järjestelyyn. Ja saankin varmasti. Minä olen se, jota näissä projekteissa aina pitää potkia! Ilmeisesti nämä ominaisuuteni vaikuttavat asioihin ja se näkyy toimintakyvyssäni esimerkiksi tällä tavalla.

Jotkut asiat siirrän kesälle tehtäväksi. Tällaiset asiat ovat muun muassa kasvivalojen virittely. Päivät ovat jo niin pitkiä, ettei kasvivalojen virittäminen ole enää niin tärkeää ja tähdellistä. Ne voi laittaa tulevaa kautta varten paikoilleen sitten kesällä. Täytyy vaan laittaa kalenteriin muistutuksia ja tehdä todo-lista, että tajuan tehdä kaikki tarvittavat asiat. Voin sitten siirtää projektiin liittyvät asiat pois näkösältä asunnostani.

Mikä nyt olisi sitten tärkeää tällä hetkellä? Taidan kysyä tätä liian usein itseltäni, ja joka kerta ajattelen samoja asioita. Sain tälle viikolle yhden työprojektin, joka inspiroi minua siivoamaan työhuonettani – onneksi. Mikään ei ole niin kauheaa minulle kuin visuaalinen sotku (visual clutter), jota valitettavasti kotonani on vaikka ja miten paljon. Luulen, että sotkua tulee senkin takia paljon, koska teen kaikki työni kotona, enkä pysty säätämään itselleni mitään tarkkoja työaikoja. Toisaalta, sekin vähäinen työ mitä minulla on, on mielekästä, niin sen ääreen palaa ihan mielellään aina kun voi ja kykenee. Se on paljon kivempaa kuin siivoaminen!

Ostin jokin aika sitten Lidlistä kestokasseja, joissa on kiva Finlaysonin kuosi. Harmikseni niitä ei enää saa samanlaisena, joten uudet kestokassit ovat eri kuosia. Laitoin T-paitavarastoni kasseihin, jotta ne pysyisivät siisteinä sekä valolta ja pölyltä suojattuina. Tässä varastossa on sen värisiä paitoja, joita menee vähemmän kaupaksi. Otan sitten tarvittaessa niitä näistä kasseista, johon olen lajitellut paidat väreittäin. Laitoin tiedot kiinni nitojalla, niin tiedän missä kassissa on mitäkin. Vielä olisi yksi hyllyköllinen tehtävänä kyseistä projektia.

Välillä pitää käydä omia iäkkäitä vanhempia moikkaamassa. Ei voi muuta kun ihmetellä, miten isäni saa aina kiinanruusun kukkimaan. Se kukkii miltei läpi vuoden. Oma kiinanruusuni on huomattavasti tuuheampi, mutta en näe siinä mitään merkkejä kukista. Varsinainen diiva koko kasvi! Tämäkin nuppu hyppäsi lattialle kuvaamisen jälkeen, eikä kukaan tehnyt sille mitään. Haisikohan hengitys liian pahalle tai jotain?

Pitäisi jaksaa kantaa autosta sisälle turvesäkki, jonka kävin tovi sitten ostamassa K-Raudasta. Ostin sen taimia varten. Sentään jossain asiassa olen ajoissa liikenteessä. Sitä kun ei koskaan tiedä miten taimet lähtevät kasvamaan, ja nehän ovat lähteneet. Olen pitänyt sitä tarkoituksella autossa, jos siinä on harsosääskiä.

Se, mitä näille taimille pitäisi nyt tehdä, niin niille pitäisi nyt laittaa jokin pienehkö tuuletin, jotta niiden varret vahvistuvat. Minulla on siihen sopiva pikkutuuletin, mikä on tehty tietokoneen prosessorin tuulettimesta. Tuttavani rakensi sen minulle alkujaan chilejä varten joskus kauan aikaa sitten kun asuin vielä edellisessä kämpässäni.

Tomaatintaimet pitää istuttaa omiin pikku ruukkuihinsa niin ne alkavat kasvaa varmasti paremmin. Nyt ne ovat tuollaisessa sumpussa vaan. Eli, ne pitää koulia ja mahdollisimman pian. Yritän saada aikaiseksi tehdä tämän viikonloppuna, niin saisin taas siivottua tiskipöydän, jossa näiden kanssa puuhastelen. Olisi sitten siistimpää kun serkkuni tulee maanantaina.

Aloitan ravaamisen lintutornilla huhtikuun puolella jo hyvissä ajoin, koska en halua missata muuttolintujen saapumista. Koska tämä talvi on ollut suht vähäluminen, lintutornille pääsi jo ihan hyvin sähkökruiserilla maaliskuun lopulla. Ei ollut vielä tarpeeksi sulaa vesialuetta muuttolinnuille, mutta keli oli komea.

Kävin lintutornilla 1.4. ja paikalle lenteli pari joutsenta. Sula-aluetta oli jo paljon enemmän. Tässä kohtaa täytyy olla jonkinlaista virtausta, koska alue sulaa aikaisemmin kuin muualla. Unterniskanjokihan (tai Salojoki) alkaa tuosta vasemmalla olevien puiden takaa. Päivällä oli ollut lämmintä jotain +15C, mutta ei se näin illalla seitsemän jälkeen enää ollut kovinkaan lämmin. Paksu toppatakki oli oltava päällä, että jäässä olevan järven äärellä tarkeni.

Torstaina olikin sitten jo vielä lämpimämpää. Olin päivällä liikenteessä sähkökruiserin kanssa, ja puin päälleni fleecen lisäksi vain tuulipuvuntakin. Tarkenin ihan hyvin.

3.4. oli jo paljon enemmän sulaa aluetta lintutornin ympärillä. Joelle päin kun katsoi, sulaa oli jo paljon. Toiselle puolelle katsottessa tornin ympärystä oli sulaa kokonaan, mitä se ei vielä ollut kaksi päivää aiemmin. Siinä kutee joka kevät sammakoita. Tänne on ennustettu yöpakkasia, enkä usko, että sammakot heräävät ihan vielä. Tulee muutoin aika kylmät olot.

Pitihän se ottaa yksi selfiekin mahtavaa taivasta vasten. Oli kerta kaikkiaan niin lämmin päivä, että lintutornilla oli varmasti +20C lämmintä, kun siihen ei käynyt juurikaan tuuli, ja sen mitä tuuli, niin se ei tuullut järveltä päin (joka on vielä jäässä).

Kotimatkalla piti pysähtyä ottamaan kuva leskenlehdistä, jotka olivat nousseet jo tienpielestä esiin.

Kävin ihan tarkoituksella katsomassa mitä olen kirjoittanut viime vuoden huhtikuussa. Sieltähän löytyi yksi artikkeli (vaan), mutta ihan samankaltaista säätä se on silloinkin ollut – poikkeuksellista siis. Tällä hetkellä emme toki ole vielä päivämäärässä kymmenen, mutta se on seuraavalla viikolla. Tässä linkki vuodentakaiseen artikkeliini Mielenkiintoinen huhtikuu (avautuu uuteen ikkunaan).

Paikallisbaaria vastapäätä purettiin viime vuonna rakennus, ja sen eteen jätettiin todella vanha mänty. Mahtaakohan tämä olla Suomen komein puu? Kun päivä oli kaunis, ja rakennuksen seinä oli rakennettu kuntoon, otin männystä kuvan. Ja voi että se onkin komea! Toivotaan, ettei mikään myrsky pääse kaatamaan sitä. Jos joku haluaa käydä sitä katsomassa, niin se on Bar Kengurua vastapäätä toisella puolella katua. Joku on näköjään kääntänyt liikennemerkinkin toiseen suuntaan…

Tein tuttavalleni videoklippejä, kun hän on kuntavaaliehdokkaana (ja aluevaali-). Tehtiin kuvauksia aluksi kaupungintalolla, jossa olen joskus aikaisemminkin käynyt. Lempisaniaiseni on edelleen hyvässä lehdessä ja samalla paikalla kuin silloinkin. (Artikkeli: Pikavisiitillä Imatran kaupungintalolla julkaistu 6.9.2016). Pääsin käymään myös kaupunginvaltuuston istuntosalissa, koska tuttavani on myös tälläkin hetkellä kunnanvaltuutettu. Sehän oli oikein mielenkiintoinen paikka. Otin kuvan vielä ulkopuoleltakin, koska kultaiset ovet ovat todella vaikuttavan näköiset.

Jospa tässä olisi tällä kertaa ihan tarpeeksi höpinöitä. Huhtikuu on tällä kertaa vasta alussa, niin ehkäpä kerkeän vielä jotain ennen toukokuuta kirjoittelemaan. Ainakin projekteja on tiedossa, mistä kertoa. Ei muuta kuin hyvää viikonloppua!