Piha / Puutarha / Parveke

Eka aamupala parvekkeella tänä kesänä!

Nyt oli sen verran hyvä keli, että päätin syödä ensimmäisen aamupalani parvekkeellani tämän kesän aikana! Lämmintähän täällä on ollut tänään noin +22C, eli ihan normi kesäkeli.

Foxi on aina mukana… tässä on tiukka vahtiminen aamupalassani, ettei se vain ehdi katoamaan mihinkään jättämättä murustakaan…

Vielä on parveke hieman sekaisin joiltakin osin, mutta kyllä se siitä pikku hiljaa!

Spede-kissakin tuli pällistelemään mitä oikein parvekkeella puuhastelen… sillä on tuossa nurmikkoa kasvamassa jota voi sitten tarpeen vaatiessa natustella. Pitäisiköhän nurmikko leikata jo?

Kiva vedensolina kuuluu tästäkin. Istutin saniaisten seuraksi suikeroalpia. Toivottavasti se kasvaisi hyvin. Voisi olla kivan näköinen, jos sen saisi ”riippumaan” tuosta reunan yli.

Savolaisen puutarhalla

Kävin tänään ensimmäistä kertaa Savolaisen Puutarhalla, Imatralla. Se on tässä aika lähellä missä asun. Ei voinut muuta kuin ihmetellä mikä kukkaloisto siellä oli! Mukavia ihmisiä töissä, varmaankin omistaja oli paikalla. Pitää mennä joku päivä takaisin ottamaan kyseisestä paikasta lisää kuvia, kun alkushokki on niin suuri, ettei oikein ymmärtänyt kuvata kaikkea, mitä jälkeenpäin kävi mielessä.. tässä on pieni kuvagalleria paikasta.

Ostin äidin pihalle vaulan ja valkoisen kelloköynnöksen, jotka eivät nyt ole näissä kuvissa. Ne on istutettu patoihin ja ovat viriteltyinä kasvupaikoilleen köynnöskehikkoon. Kunhan on poutasää, niin kuvaan niitä sitten. Omalle kerrostalopihalle tuli hankittua pari mustasilmäsusannaa, joista niin ikään kuvia kunhan on saatu paikoilleen. Mustasilmille on jemmassa heinäseipäitä, joista niille saadaan teline.

Äidin kukkapenkissä kasvaa vähän kaikkea

Uskomantonta, kuinka äidin kukkapenkkiin istutetut kasvit ovat lähteneet kasvamaan! Tässä hieman tilannekatsausta…

Tässä on lähtökohta. Postaus on 9.5.2015 kirjoitettu, ja siinä on selvitetty hieman taustoja. Alla olevasta linkistä voit katsoa suoraan kukkapenkistä kuvan, kun se oli lähtöruudussaan.
Koko artikkeli
KUVA KUKKAPENKISTÄ 9.5.2015

Nyt kukkapenkki näyttää tältä: (kuvan voi klikata suuremmaksi)

Tässä kasvaa ainakin ritarinkannus, ukonkelloja, idänunikkoa, neilikkaa, palavarakkautta, siperiankurjenmiekkaa ja tulikellukkaa… Tämä on kukkapenkin keskikohta.

Sain tädiltäni malvaa, jonka istutin kukkapenkin takalaitaan.

Ritarinkannus kesti siirtämisen! Tämä on jaloritarinkannnus ”Giant White With Black Bee”, jonka kasvatin itse vuosia sitten siemenestä. Ympärillä on ukonkelloja, sinisiä ja valkoisia.

Karpaattienkellot ovat myös siemenistä kasvatettu. Näiden eteen tulee mahdollisesti vielä kärhö kasvamaan heinäseipäisiin kiinni. Siirrän äidille oman kärhöni parvekkeelta jotta se pääsisi paremmin oikeuksiinsa ja tekemään kunnon juuret.

Jalokullerot – aivan ihania!

Minun piti pariinkin otteeseen saada yhdeltä puutarhatuttavaltani tavallista keltaista kulleroa, mutta molemmilla kerroilla, kun kävin pistokkaita hakemassa, mukaan tuli tällainen oranssi jalokullero. Ei se mitään, tämähän on aivan uskomattoman kaunis kukka!

(Kuvista aukeaa suurempi kuva klikkaamalla – muista käyttää takaisin-toimintoa!)

Akileijakin kukkii kohta kulleron vieressä… on aivan täynnä nuppuja! Tämä lajike on Biedermeier, joka jää matalaksi. Väri on mysteeri, koska olen siirtänyt tähän kolme Biedermeieriä, joista kaikki ovat erivärisiä.

Olisikohan tässä nyt niitä keltaisia kulleroita nupussa vielä akileijojen vieressä? Noh, kohta se varmasti selviää. Sain tädiltäni kullerontaimen, joka nyt on varmasti kyllä se keltainen versio, koska heillä ei niitä oransseja edes ole. Mutta en muista yhtään mihinkä kohtaa kukkapenkkiä sen istutin…

Chilit 2015

Testasin viime vuonna kaupasta ostettuja chilipaprikan siemeniä, millaisia chilejä niistä oikein tulee. Vuosi sitten minulla oli kaksi puskaa kasvamassa parvekkeella, mutta tänä vuonna päätin, etten panosta chileihin ihan niin paljon… vai mitenkä nyt sitten oikein kävikään?

Lahjoitin osan chilientaimista tuttaville, kun yllättäen kaikki siemenet itivät, ja sain kasvatettua niistä ihan mukiin menevät taimet.

Tässä osa taimista ennen istuttamista ja pois antamista…

Valkkasin itselleni chilit istutettavaksi…

Chilikaksikko… vasemmalla puolella hybridi ja oikealla chilipaprika.

Sain runneltua hybridin juurakkoa istutuksen aikana, ja se hieman nuukahti heti kättelyssä. Toivotaan, että tokenee. Sain muuten tuttavaltani tällaisia suuria Felixin kurkkupurkkeja, joita käytän koristeruukkuina näille kasveilleni. Sisällä on toki istutusruukku etteivät ne nyt ihan tukehdu näihin peltipurkkeihin.

Chilit olivat ekaa kertaa yön ulkona, ja hyvin näyttivät kestävän. Tämä ei ole niiden loppusijoituspaikka, vaan ne ovat tuossa väliaikaisesti parvekkeen lattialla kunnes saan siivottua takanaolevan hyllykön, ja vietyä siitä kärhön äidin pihalle ja tehtyä tuohon vieressä olevaan puulaatikkoon vesiaiheen ja… ehkäpä jo tänään!

Äidin pihaprojekti loppusuoralla

Siitä lähdetään, että pihalla tulee olla aina jokin kiva apulainen… tiedä sitten häntä, että onko tästä kyseisestä apurista enemmän haittaa kuin hyötyä. Tässä minun ”pikkuapulainen”, Foxi. Foxi piti mm huolta siitä, ettei aidatulle pihalle tullut ketään olemattomia ohikulkijoita, ja auttoi mielellään heinätupsujen trimmaamisessa kukkapenkin ympäriltä…

Sain istutettua lähes kaikki haluamani kukkaset, joskin muutama juttu vielä puuttuu. Ympyrän osoittamaan kohtaan olen tekemässä pienen kulmauksen kivikkokasveja varten. Siihen pitää vielä hankkia materiaalia, kuten kiviä ja hiekkaa. Oikeassa ylälaidassa olevan viivan kohdalle tulee siperiankurjenmiekkaa, kunhan pääsen kaivamaan alkuja tuttavani pihalta.

Siirsin myös ritarinkannuksen tähän uuteen kukkapenkkiin. Nyt pitää toivoa, että se ei kärsi tästä siirrosta!

Meillä on yleensä vaihtareita kasvien kesken. Toisinaan saa tuttaviltaan jotain, eikä ole antaa mitään takaisin, ja toisinaan on sitten vaikka mitä. Tässä menee ukonkellon taimia läjä siperiankurjenmiekkaa vastaan. Saan toki myöhemmässä vaiheessa vielä lännenhopeapensaan, sekä humalaa ja tomaatintaimen. Kunhan kesä etenee pidemmälle, niin teen sitten tästä tuttavani pihasta oman postauksen tänne, jos hän sallii sen.

Kävin toisenkin kukkapenkin lävitse, ja kitkin siitä vuohenjuuret pois, tai sen minkä jaksoin. Nyt olisi sitten seuraavaksi alueen siistiminen roippeista, joita kasaantui maankaivuuhommista. Tässä läjä poisvietäväksi…

Kun savet on viety pois, käyn vielä hyvin läpi tuon kukkapenkin reunuksen, ja suoristan laatat kohdilleen. Samoin siihen ympärille jää rakoset, jotkä täytän hiekalla ja mullalla. Tänään on todella tuulinen päivä, niin en laita nurmikonsiemeniä siihen vielää. Mutta toivottavasti lähipäivinä saa laitettua, että nurmikko ehtii kasvamaan tämän kesän aikana, eikä ympärys täyty rikkaruohoista!

Nurmikkoakin saa kärrätä pois jonkun verran…

Aiemmassa postauksessa kerroin kartiovalkokuusesta, joka oli hieman kärsinyt, kun äitini oli laittanut sen kukkapenkkiin, niin se lähti kyllä todella helposti maasta ylös. Kyselin eräältä tuttavalta, joka ymmärtää näistä asioista melko paljon, niin hän sanoi juuriston kärsineen aika pahasti. Noh, sehän selittää sitten aika paljon tuon puun kohtaloa. Mutta lupasin viedä sen hänelle, jos hän saisi sen elpymään. Saa sitten itselleen siitä pihakoristeen.

Nämä tuijat kaivan myös ylös, ja ne saa heivata mäkeen. Niissä ei juurikaan ole enää edes lehtiä, mutta tuttavani kertoi, että ne elpyvät suhteellisen helpolla. Joten mietin niiden siirtämistä toiseen paikkaan ja pian.

Mutta lisää taas seuraavalla kerralla.

Parvekkeella tapahtuu!

Nyt on nimittäin maailmankirjat sekaisin. Olen saanut talvetettua parvekkeellani mansikan ja ruohosipulin! Lisäksi, vein toisen kärhöni alakertaan kylmäkellariin talveksi, ja toin sen parvekkeelle pari viikkoa sitten. Siinä on nyt silmuja… ei voi olla totta! Olen hieman täpinöissäni tästä asiasta ja piti sitä varten värjötellä parvekkeella hetkisen, jotta sain otettua kaikista ”ihmeistä” kuvat.

Kärhö ei ollut missään järin suuressa istutusruukussa. Arviolta tässä oli mukana noin 5 litraa multaa. Mullan seassa on lecasoraa.

Tämä on viime vuonna siemenistä kasvatttamani kuukausimansikka. Siitä selvisi kaksi taimea talven yli. Astiat eivät olleet missään vaiheessa lumen peitossa, vaan lumelta suojassa. Näihin ei myöskään päässyt satamaan vettä missään vaiheessa. Kevään tullen, kun pakkaset olivat ohi päivällä, nostin ne aurinkoon ja aloin varovasti kastelemaan niitä.

Ruohosipuli oli ihan räjähtäneen oloinen kun nostin sen aurinkoon talven jäljiltä. Tämä oli niin ikään lumelta suojassa talven ajan. Luuulin senkin kuolleen, mutta sateisina päivinä tämä sai ilmeisesti vettä. Parvekkeellani on metallinen kaide, josta roiskuu parvekeen sisäpuolelle vesitippoja kovalla sateella. Ei muuta kuin lisää vettä vaan niin johan lähti kasvamaan!

Kohta pääsee kukkapenkin kimppuun!

Olen useamman päivän ajan käynyt vanhempieni pihalla laittamassa milloin mitäkin. Eilen käytin koko päivän ruusupenkin laittamiseen, koska se oli akuutein homma, ja kaikista yksinkertaisin. Sen sai tehtyä yhdellä kertaa valmiiksi muutamassa tunnissa. Ruusupenkki tuli etupihalle, ja sitten on takapihan vuoro.

Lähtötilanne oli tämä pienemmässä kukkapenkissä:

Kaamea ryteikkö vielä talven jäljiltä, eikä mitään oltu vielää leikattu pois. Rastilla merkattu kanto oli niin laho, että kun sitä vähän potkaisi, se mureni lähes palasiksi. Se sai siis lähteä. P-merkin kohdalla on pioni, joka säästetään. Se on istutettu siihen vasta pari vuotta sitten. Takana oleva rinkula ”K”, on kirsikkapuu, joka kuoli pystyyn. Osasi kyllä tehdä versoja pitkin pihaa ties mihin… esimerkiksi just kukkapenkkiin -> UUNIIN! Kirsikkapuun kaivaminen osottautui hieman työläämmäksi kuin olin kuvitellut. Pihalla on aika savista maata, ja voi vaan kuvitella kuinka tuollainen puu ottaa maahan kiinni siihen saveen… poistelin siis kirsikkapuuta useamman päivän ajan, kun en halunnut repiä selkääni. Ja homma oli tehtävä niillä työkaluilla joita oli tarjolla – lapiolla ja kirveellä.
Tänään vihdoinkin sain kaivaneeksi kirsikkapuun ylös! Siellä se nyt lepää köllöllään nurmikolla. Säästän kaikki perennat tästä kukkapenkistä. Tässähän kasvoi akileijoja, tarhaukonhattua, ukonkelloa, palavarakkautta, liljoja, vuorikaunokkia, kevätesikkoa ja pioni. Tähän on myös tarkoitus tehdä jonkinlainen pieni kivikkopuutarha, johon siirrän etupihalla pensaan katveessa olevat mehitähdet. Pääsen tämän kimppuun sitten ensi viikolla. Tarkoitus on reunustaa kukkapenkki lecaharkoilla. Siitä löytyy juuri sopivankokoinen kapea malli, joka ei ole edes järin kallis. Odotan myös, että Lecaharkkoihin kasvaisi sammalta. Siinä on ainakin tartuntapintaa.

Suurempi kukkapenkki saa myös muodonmuutoksen, mutta teen sen viimeisenä, koska siitä ei ole vielää nousseet kaikki perennat. En muista ihan tarkalleen mitä siihen viime kesänä istutin, mutta tässä on mm. minun ritarinkannukset. Ja näyttäisi siltä, että ne lähtevät tänäkin vuonna kasvamaan. Olin näkevinäni yhdessä pienet alut jo. Samoin liljajuurakot pitää pätkiä pienemmiksi sekä kevätesikot. Olen harkinnut kunnolla leviäville kasveille juurille jotain millä rajoittaa juurien kasvua liian pitkälle. Voisi sitten tulevaisuudessa helpottaa kukkapenkin hoitamista. Tästä kukkapenkistä lähtee myös kartiovalkokuusi. Äitini on sen siihen joskus istuttanut, mutta ei tiennyt millaiseksi tuokin voisi kasvaa…

Kartiovalkokuuselle on käynyt näin:

Eli siitä on toinen puoli täysin kuollut. Leikkasin taaimmaisena olevasta tuijasta alimmat oksat pois koska ne peittivät ison osan kukkapenkkiä. Sen myötä huomasin tämän kuusenkin surkastumisen. Yritän siirtää kartiovalkokuusen toiseen paikkaan, jos se alkaisi tekemään ns nurjallekin puolelle oksia kuolleiden tilalle.

Pikavisiitti K-Raudassa

Ruusupenkkiin piti käydä hankkimassa kuorikatetta, ja lähdin käymään K-Raudassa sitä varten. Ostin Hertta kuorikatetta, koska se oli tarjouksessa 15,90€/3 säkkiä. Siitä riittää sitten kukkapenkkeihinkin.

Ovenpielessä olikin jo kärrillinen orvokkeja tarjolla… pidin kuitenkin niistä näppini erossa, vaikka vaikeaa se olikin.

Kävelin K-Raudan puutarhamyymälän toiseen päähän ulko-osastolle, ja sieltä löytyi kärrillinen kärhöjä.

Muutoin ulko-osasto oli melko tyhjänoloinen. Siellä ei nimittäin ollut perennoja vielä laisinkaan. Puita ja pensaita kyllä löytyi. Ne varmaankin kestävät ihan toisella tapaa tätä vuodenaikaa kun perennat. Vai olisikohan syynä se, että tuohon lähettyville on rakenteilla uusi K-Rauta, ja muutto on ihan lähellä? Noh, pitänee käydä välillä tutkimassa tilannetta.

Otin muutaman kuvan kärhöistä, mitä siellä oli tarjolla nyt tällä kertaa.

Periclymenum ”Serotina” ja ”Miss Bateman”.

Montana ”Rubnes” ja quinquefolia ”Engelmanii”.

Rouge Cardinal ja montana ”Rubens”.

”Multi Blue”.

Kärhöjen vieressä oli kärrillinen marjapensaita.

Kiersin ulko-osaston ympäri, ja huomasin neilikkaruusun taimet. Olisikohan tämä samanlainen ruusu, jota istutin juuri rivin äitini etupihalle?

Äidille ruusuja

Sain eräältä puutarhaihmiseltä ruusun juurakoita, ja ne oli tarkoitettu äidille etupihalle tekemäni kukkalaatikon tilalle. Vanhempani esittivät toiveen, että laatikko purettaisiin. Olin samaa mieltä. Laatikon laudat eivät nimittäin olleet kestopuuta tmv, niin ne olivat jo ihan läpimätiä. Ja koska kyse on etelänpuoleisesta, suht paahteisesta paikasta, halusin siirtää siitä perennat pois ja laittaa tilalle jotain vähän vähemmän huoltoa kaipaavaa, esimerkiksi ruusuja. Juurakot olivat neilikkaruusuja. Samoin keltainen pensasruusu penkereeltä siirtyi laitimmaiseksi uuteen istutuspaikkaan.

Kuvaa ennen…

Laudat lähtivät helposti irti, ja murenivat suurimmalti osin. Puretusta kukkakaukalosta tuli kottikärryllinen multaa. Loput jäivät ruusuja varten. Perennat laitoin väliaikaiseen säilytykseen muoviastiaan. Ne siirretään takapihalle kukkapenkkiin. Reunustin istutusalueen sanomalehdillä.
Mukana oli myös pihan pikkuapulainen, Foxi. Se on tottunut olemaan seuranani kun touhuan pihalla istutusten parissa.

Lopputulos näyttää sitten kutakuinkin tältä:
(Kuva on otettu ennen reunimmaisen ruusun leikkaamista)

Sitten ei muuta kun seuraavaksi takapihan kimppuun uutta istutusaluetta laittamaan!