Päiväkirjaa

Vuosi 2025 paketissa

/ / Päiväkirjaa, Imatra / Kommentoi
, , , , ,

Vuosi 2025 on nyt paketissa pikkuhiljaa, ja viimeistä päivää vietellään. Olo on helpottunut, mutta myös todella haikea. Saimme viikko sitten todella huonoja uutisia, juuri joulun alla. Isäni menehtyi äkillisesti. Kaikki jotenkin vaan pysähtyi. Päivät ovat keskenään aivan sekaisin, ei oikein saa otetta mistään. Olen viettänyt kaiken tämän ajan tapahtuneesta lähtien vanhempieni talolla. Myös veljeni on paikalla. Hänen täytyy lähteä tänään kotiin, Helsinkiin. Tulee kyllä takaisin heti kun pääsee.

Upea auringonlasku Vuoksella 23.12.2025

Ehdin jo iloita edellisessä artikkelissani valkoisesta joulusta. Noh, se nyt oli mitä oli. Sen verran vähän oli lunta, että kertymä olisi voinut siirtyä tuulen mukana vaikka takapihalle, niin etupihalla ei olisi ollut valkoisuudesta tietoakaan. Joulupäivän plussakeli vielä sulatti kaiken vähänkin pois, mitä nyt oli. Pari päivää meni ihan ilman minkäänlaista lumipeitettä. Sitten viikonloppuna alkoi sataa, ja maa jäi taas hivenen valkoisemmaksi.

Takapihaa ikkunasta katsottuna 26.12.2025

Isäni kontolla oli kaikenlaisia pikkuaskareita, ja aloinkin hoitamaan niitä jotenkin automaattisesti. Yksi näistä mukavista pikkuaskareista oli lintujen ruokinta. Virittelin talipallot paikoilleen telineisiin. Eikä siinä kauan aikaa mennyt, kun ensimmäiset pikkulinnut saapuivat paikalle. Ne tulevat heti paikalle kun aurinko on noussut. Lintujen tarkkailu on mukavaa puuhaa.

Pihapiiriin kuuluu myös harakkaporukka, jossa on varmastikin edelliskesän poikasia. Niitä on jotain 6-8. Niiden on vaikea saada ruokaa roikkuvasta talipallotelineestä. Joku varmasti ruokkii niitä tässä lähipiirissä, koska eivät ne varmasti muutoin hengissä olisi. Ne kävivät todella tarkkaan takapihan nurmikkoa läpi. Lunta on niin vähän, että niiden oli helppo nokkia lehtien alle jääneitä ötököitä. Harakoiden touhuaminen jäi askarruttamaan minua sen verran, että päätin viskata yhden talipallon niille takapihalle.

Harakat tarkkailivat touhujani lähipuiden latvustoista sekä naapuritalon katolta. Heitin pallon pihalle ja tulin sisälle. Ei mennyt minuuttiakaan, kun yksi harakoista meni katsomaan, mitä pihalle heitin. Siitä se riemu alkoi. Kohta koko parvi oli syömässä sitä palloa. Minulle tuli parempi mieli. En ole aikeissa ruokkia niitä talipalloilla mitenkään sen erikoisemmin, vain tämän kerran.

Muuta mukavaa puuhastelua talolla on leivinuunin lämmittäminen. Senkin on isä aina hoitanut. Isä oli aamuvirkku.

Tänään on aika kylmä keli, ja olen kohta viemässä veljeäni juna-asemalle. Pitää samalla reissulla lähteä hakemaan pilkkihaalari, jos mielii ajella sähkökruiserilla. Olen aikeissa lähteä katsomaan ilotulitusta sitten kun vuosi vaihtuu. Muutama päivä sitten oli vain pari astetta pakkasta, ja auringonlaskut ovat olleet todella kauniita. Kuukin näyttäytyy välillä taivaalla.

Jätin veljeni asemalle, ja poikkesin takaisin tullessa ihastelemassa Vuoksea. Auringonlasku olisi pian, mutta aurinko oli vielä sen verran korkealla, että se näkyi puiden latvojen yläpuolelta. Kävin Vuoksella isäni kuolinpäivänäkin (ensimmäinen kuva). Vuoksi on aina ollut isälle kunnon kalamesta. Kun joulupöydästä puuttui lohi, isä kävi sen pyytämässä Vuoksesta tuossa tuokiossa. Tosin niistä ajoista on aikaa. Olin silloin aika nuori lapsi. Isä oli kuollessaan 80-vuotias.

Vuosi päätökseen auringonlaskun voimin

Vuoksi höyrysi paikoin todella hienosti, mutta en jäänyt pitkäksi aikaa katselemaan, kun kameraa pidellessä viima kävi sormiin todella pahasti. Ei siinä muuta ollut kuin että lähdin takaisin kotia päin. Hain pilkkihaalarit ja kävin kaupassa. Tällainen loppuvuosi minulla. Alkuvuosi 2026 on varmaankin myös haikea kun isän asioita on pakko alkaa setviä. Olkoon tuleva vuosi 2026 kaikille suotuisa!

Kiitos kun luit!

  
Voit myös tukea blogiani ostamalla blogiin liittyvästä verkkokaupasta itseni suunnittelemia kivoja tuotteita.

Valkoinen joulu sittenkin!

/ / Päiväkirjaa, Käsityöt, Sisustusprojektit / DIY / 2 kommenttia
, , ,

Koko joulukuu on näyttänyt lumen suhteen todella huonolta. Olin aivan varma, että nyt tulee muistamani toinen vihreä joulu. Edellisen kerranhan se tapahtui meidän paikkakunnalla vuonna 2015. Katselin ikkunasta, kun nurmikko vaan paistoi vihreänä. Taisinpa jopa pestä keittiön ikkunankin vasta jouluviikolla. Niin lämmintä oli. Ja onneksi pesin ikkunan, koska kynttelikkö olisi näyttänyt ihan karsealta likaisten ikkunoiden välissä.

Kuva arkistoista 26.12.2015

Mitäpäs sitten mietiskelen tällä hetkellä… tosiaankin on ollut aika synkkää keliä tämän syksyn eikä nyt meinaa millään tulla sitä oikeaa talvea. Laittelin tuttavalleni eilen päivällä kuvan lumitilanteesta, ja hän kertoi, että Kajaanissa on vähän samankaltainen tilanne. Ihmeellistä kyllä, noin tunti viestin jälkeen lunta alkoi satamaan. Sitä satoi jopa sen verran, että maa jäi vähän valkoiseksi joistain kohdista.

21.12.2025 noin klo 13.
21.12.2025 noin klo 14.

Yön aikana pakastui, ja aamulla lunta oli vielä hieman maassa. Asia selkeni, kun päivä alkoi nousta. Saimme myös pientä hiutalointia lisää, joka nyt sitten ei enää joulua ennen sula pois. Tuulikin koveni, että liekö se sitten pölläyttää juuri sataneet lumet johonkin muualle. Outo vuosi, totean kuitenkin.

Pilvipeite alkaakin juuri rakoilla. Ehkä saamme vielä tämän päivän aikana nauttia omituisesta valoilmiötä – auringosta siis! Joka tapauksessa tänään saamme todennäköisesti nauttia kaikesta siitä, miltä olemme jääneet joulukuussa paitsi – lumesta ja auringonpaisteesta.

Olen ollut todella laiska parvekkeen suhteen. En siis ole siivonnut sitä vieläkään. Parvekkeella vierailee paljon pikkulintuja. Ne varmaankin etsivät ruokaa. Sen takia olen hieman laiskotellutkin rehujen suhteen, jos niihin olisi jäänyt jotain ötököitä linnuille syötäviksi. Jos linnut saisi jotenkin sisäsiisteiksi parvekkeella, niille voisi rakentaa tuulensuojan. Olisi sitten talveksi kopperoita missä lämmitellä.

Pitäisihän nuo rehut käydä nyt jo ottamassa alas tuolta kun ne ovat ajat sitten kuolleet. Turha tässä on selitellä. Kausivalotkin pitäisi ottaa sisälle talveksi. Nekin ovat vielä paikoillaan. Samoin räsymatto. Ei tästä tilanteesta nyt taida pystyä luistelemaan mitenkään pois!

Räsymattokin vielä lattialla ja paljon muuta roskaa
Pavilijongin seinäkin ja pitsiverhot pesemättä

Jouluaskareita

Olen sentään jotain saanut aikaiseksi. Jatkoin jokin vuosi sitten aloitettua tonttuprojektia. Nämä kaikki aina unohtuu, jossei niitä ota hyvissä ajoin esille. Nyt sattui käymään niin, että löysin eräät tekemäni sormikkaat, jotka piti mielestäni purkaa.

Purin ne siihen asti mistä peukalo alkoi. Oli tarkoitus neuloa ne uudelleen (en tiedä miksi). Sain kuitenkin kesken kaiken päähäni, että minulla on tarpeeksi sormikkaita, ja päätin askarrellakin niistä tonttuja. No, siinä kävi sitten sillä tavalla, että etsin myös edelliset tonttuprojektit kaapin perukoilta, ja jatkoin niitä. Valmiita ne eivät tosin vieläkään ole. Katsotaan ehtiikö jouluksi.

Joulutontut rivissä
Vanhoista villasukan varsista tehtyjä tonttuja

Käsitöiden tekemistä hankaloittaa oikean käden peukaloon ilmestyvät haavaumat, jota en kerta kaikkiaan tajua mistä ne tulevat. Olen yrittänyt hoitaa niitä erilaisilla rasvoilla mutta aina niitä vaan ilmestyy peukalon päähän. Haavoista vuotaa välillä vertakin, joka sitten sotkee kyllä paikkoja, ennen kuin huomaan asian. Laastarin käyttö monessa tilanteessa on pakollista, mutta sorminäppäryys kärsii. Lisäksi haavaumat ovat sellaisessa kohtaa peukaloa, ettei siihen oikein saa viriteltyä laastaria kunnolla. En halua, että haavoihin pääsee pöpöjä.

Olen sentään jotain järkevää saanut aikaiseksi kotonakin. Olen siivonnut asuntoani ja vienyt paljon roskaa pois. Olin lastannut auton täyteen hyötyjätepisteelle menevää roskaa peräti viisi kestokassillista. Hyvä, että itse mahduin autoon! Kun on satanut monta viikkoa vettä, niin niitä roskiakaan ei ole oikein huvittanut tuolla sateessakaan lajitella. Viime viikolla oli yksi sateeton päivä ja hoidin roskat silloin pois autosta. Roskat oli saatava pois ennen katsastusta. Olin aikeissa hoitaa ne edellisviikonloppuna, mutta pakkanen iski, ja auton oven lukkomekanismi meni jotenkin jumiin.

Aikaa on kulunut videoklippien setvimiseen. Se vasta työlästä ja aikaa vievää onkin! Nyt sekin homma on pitkälti tehty, ja ehkäpä jatkoa ajatellen voisi yrittää keksiä jonkinlaisen systeemin, miten niitä alkaa säilöä. Ja varsinkin ne pitää käydä läpi joka kerta ennen siirtämistä pilveen.

Mutta sitten se kaikista jouluisin asia, jota täytyy vielä ehkäpä hifistellä. Joulukuusi. Sen oksien setvimiseen kului yli puoli tuntia aikaa. Homma oli pakko tehdä hanskat kädessä ettei mitään terävää osu peukaloon. Se on nyt pystyssä parvekeoven edessä. Sain viriteltyä jalustalle uudet pyörät, ja nyt kuusta voi siirrellä tarpeen vaatiessa. Ja pitäähän sitä siirtää, jos aion mennä parvekkeelle.

Joulupuu on rakennettu

Noh, valoisampia aikoja kohti ollaan menossa. Eilen oli vuoden pimein päivä, eli talvipäivänseisaus. Ei tässä tällä kertaa muuta kuin, että ihanaa jouluviikkoa kaikille

Kiitos kun luit!

  
Voit myös tukea blogiani ostamalla blogiin liittyvästä verkkokaupasta itseni suunnittelemia kivoja tuotteita.

Paprikat ja chili poissa

/ / Hyötykasvit, Chili, Päiväkirjaa / Kommentoi
, , ,

Osasin kyllä aavistaa jotain tällaista, kun ihmettelin mitenkä kummassa paprikat ja chili ovat vieläkin ilman öttiäisiä, vaikka toin ne ajat sitten parvekkeelta sisälle. Noh, niihin ilmaantui nyt sen verran karmea invasio, että ne oli heitettävä pois. Raakaa touhua!

Paprikan lehdessä näkyviä ripsiäistuhoja
Ripsiäistuhot paprikan lehdellä ja itse ötökkäkin jäänyt kuvaan.

Ja mitäpä muuta niihin olisikaan ilmestynyt kuin ripsiäisiä. Olin myös näkevinäni paprikan lehtihangassa seittiä, eli niihin oli tulossa vielä vihannespunkkejakin. Joka tapauksessa ne ovat nyt roskiksessa. Pitää yrittää saada alue jotenkin siivottua kunnolla, ettei siihen jää ötököitä, jotka sitten leviävät muihin kasveihin. Jätin houkutukseksi värinokkosen vielä alustalle, josko se ottaisi sitten vastaan loput ötökät, jos niitä ilmaantuu. Ei olisi sitten niin suuri menetys, jos tuon joutuu heittämään pois.

Värinokkonen houkuttelemassa loput ötökät alueelta.

En kyllä tiedä, pitääkö nämä ötökät värinokkosesta. Se jää nyt nähtäväksi. Luulisi senkin maistuvan. Muuten tämä homma menee vähän niinku vihkoon.

Ripsiäistuhot paprikan lehdellä näkyvät erittäin selvästi.

Paprikat ovat ötökkämagneetteja

Tämä oli kyllä tiedossa minulla, ja asiasta on vielä vuosien varrelta erittäin paljon kokemusta. Kävinkin miettimään sellaista asiaa, että tästä lähtien en laita sisällä kasvatettavia hyötykasveja parvekkeelle missään vaiheessa ja päin vastoin. Toki kasvupaikka pitää viritellä kunnolla, jos niitä aikoo sisällä kasvattaa. Nyt tein kaikki mahdolliset virheet.

En tiedä, olisiko tilanne ollut toinen jos olisin laittanut paprikat kasvamaan vesiviljelyyn. Jätin ne istutusturpeeseen kasvamaan, joka nyt sitten varmaankin piti sisällään niitä ripsiäisiä.

Joku voi tässä vaiheessa miettiä, että miksi ihmeessä niitä ripsiäisiä alkoi ilmaantua vasta kun toin paprikat sisälle. Tähän on varmasti montakin syytä, mutta sanotaanko nyt näin, että on niitä ollut siellä parvekkeellakin jo entuudestaan. Mutta, kun kasvit kasvavat ulkona, niin niillä on luontaisesti siellä vihollisia, jotka pitävät kantaa kurissa. Kun kasvi tuodaan sisälle, mukana kulkeville ötököille ei ole vihollisia. Ne alkavat rällästää sitten hyvissä olosuhteissa oikein kunnolla. Niitä ei tarvitse olla kuin yksi, joka pystyy lisääntymään!

Kasvuturpeet pitää heittää pois jos niihin on tippunut ripsiäisiä tai niiden toukkia.

Kun kyse on syötävistä kasveista, niin niitä ei kannata myrkyttää millään torjunta-aineilla. Tästä syystä heitän ne pois, roskiin. Huonekasveille joudun kyllä nyt ostamaan jotain kasteluveteen laitettavaa litkua tai juurille laitettavia tabletteja, jotta ripsiäiset eivät leviä muihin kasveihin. Riski on nimittäin todella suuri tällä hetkellä. Keittiön pöydällä on joitain huonekasveja odottelemassa ruukuttamista, ja ne pitäisi nyt laitella ruukkuihin todella rivakkaan tahtiin, että saan tarvittaessa järjestettyä niille ötökkätorjunnat.

Noh, toivotaan ettei ne leviä nyt muihin huonekasveihin, koska niistä on todella vaikea päästä eroon. Pitää kait ostaa kaupasta joku basilika tai muu vastaava yrtti tuohon kasvamaan, että saisi sillä kerättyä kaikki ötökät pois. En myöskään laita tomaattia vesiviljelyyn tämän takia. Sen kasvattelu siirtyy tuonnemmaksi, tai sitten pitää aloittaa kokonaan uuden taimen kanssa.

Kavupaikasta sammuvat kohta valot kun kaikki kasvit on heitetty roskiin.

Sato jäi näiden suhteen koko kesääkin ajatellen todella vaatimattomaksi. Muutama paprika ja loppumetreillä muutamat chilit. En tiedä oliko näistä nyt loppu peleissä mitään sen suurempaa iloa tai hyötyä. Oma arvioni koko hyötyviljelystä tälle vuodelle oli, että kaikki lähinnä epäonnistui. Kesä ei lähtenyt käyntiin ja kaikki jäi kitukasvuisiksi. Kaiken kaikkiaan aika turhauttavaa touhua koko hyötykasvien viljely avoparvekkeella 2025 vuoden osalta.

Pieni paprika kasvoi keittiössä
Yhden paprikan sain vielä talteen ennen kasvin teurastamista.

Viikon muut kuulumiset

Vaikka säätiloille ei mitään voikaan, niin kyllä tämä harmaus alkaa jo ottamaan pattiin! Noh, omasta päästähän se on kiinni mitenkä näihin suhtautuu. Kunpa tämä ripsiäishärdelli ei vaan jatkuisi, niin kaikki on hyvin. Joulukuusikin on otettu esiin ajat sitten, mutta en ole vielä koristellut sitä, tai oikonut sen oksia. Se piristäisi kyllä heti olohuoneen ilmettä.

Lunta ei edelleenkään ole. Ulkona on joka päivä harmaata ja välillä tihkusadetta. Välillä vaikuttaa siltä, että televisiometeorologitkin ovat pahoillaan säästä, kun sitä ennustavat. Ei ole hyvää sanottavaa heillä. Varmaan yksi epäkiitollisimpia ammatteja maan päällä.

Perjantaina 5.12. puolen päivän tienoilla, satoi räntää varmaan viisi minuuttia. Se edes valkaissut maata. Säätila on sellainen tällä hetkellä, että lunta on ihan turhaa odottaa. Harmaata ja tihkusadetta melkein joka päivä. Superkuun kuvailukin 4.12. meni pieleen kun oli pilvinen päivä. Vettä ei satanut, mutta kuu oli visusti piilossa pilvien takana. Lapissa oli saatu kuvia superkuusta. Täällä etelämmässä on kait aivan turhaa odotella moisia taivastapahtumia.

Kuukausi sitten 6.11. keli oli todella komea!

Kun joka päivä on niin pimeää ja harmaata, ei ole tehnyt mieli mennä edes lintutornille. Aloitin kylläkin muistelon alkuvuoden lintutornilla käynneistä. Niistä on sitten tulossa video. Ilmoittelen julkaisusta sitten, tai käy sillä välin katsomassa muita tekemiäni videoita YouTube-kanavaltani.

Eilen 6.12. vietettiin itsenäisyyspäivää. Katselin aikani sivusilmällä linnanjuhlia. Ei oikein ollut muuta ihmeteltävää. Pidin kyllä työpäivän. Vein ulkotulen rapun eteen vesisateeseen. Yllättävää kyllä, se paloi vesisateesta huolimatta.

Mutta, ei muuta tällä kertaa kun hyvää alkavaa viikkoa!

Kiitos kun luit!

  
Voit myös tukea blogiani ostamalla blogiin liittyvästä verkkokaupasta itseni suunnittelemia kivoja tuotteita.

Talvi viipyi vain hetken

/ / Päiväkirjaa, Chili, Hyötykasvit, Piha / Puutarha / Parveke, Sisustusprojektit / DIY / Kommentoi
, , , , , , , ,

Talvi ei ole vieläkään päässyt oikein niskan päälle, vaikkakin käväisi hetkellisesti. Meille satoi ensilumi nimittäin marraskuun 17. päivä. Lumi kesti muutaman päivän ja suli sitten pois. Aikamoisia heittelyitä tällä hetkellä säässä. Yksi päivä sataa lunta ja on pakkasta, seuraavana sataa vettä. Olin sentään kerrankin ajoissa autoni talvirenkaiden kanssa. Talvi ei ainakaan yllättänyt tätä autoilijaa.

17.11.2025 satoi ensilumi

Satoi meille 15.11. lunta myös yön aikana, mutta sitä ei ollut ensilumen verran maassa. Se valaisi kuitenkin maisemaa mukavasti, ja heti huomasi ihmistenkin piristyvän. Lumella on suuri vaikutus mielialoihin täällä pimeässä pohjolassa. Vielä kun vaihtaisivat nuo meidän kusenpolttamat katuvalot ledeiksi, niin talvikin alkaisi olla kaupungissa oikean värinen, eikä oranssi!

15.11.2025 oli hieman jo lunta

Olen taas hukuttanut itseni töihin, kun huomasin joitain asioita, mitkä on pakko muuttaa. Minulla on onneksi yksi ystävä, joka voi näissä asioissa auttaa. Muutoin olen omillani. Pidimmekin pitkän työpalaverin asioihini liittyen. Nyt voisi vähän hengähtää ja ihailla maisemia. Maisemien ihailu auttaa toisinaan mielialoihini, varsinkin jos maisemat ovat silmiä hivenen kauniit. Kun ensilumi oli satanut, seuraavana päivänä oli postikorttimaisemat.

Talvinen maisema ikkunasta katsottuna
18.11.2025

Pitäisi kait päästä lenkkeilemään, että voisi hoitaa hieman omaa kuntoaan. Nyt on sellainen sää koko ajan, että välillä on loskaa ja sitten jäätä. Minulla ei ole sellaisia kenkiä millä lenkkeillä moisessa kelissä. Joku sanoisi, että ”osta”. Noh, ei voi ostaa jossei ole rahaa. Tällä hetkellä on asian suhteen aika huono tilanne. Onneksi blogin kirjoittaminen ei maksa muuta kuin vaivaa.

Talvinen maisema ikkunasta katsottuna
Kaunis talvimaisema ikkunastani 20.11.2025

Chili ja paprikat

Lisää kustannuksia tuo vielä tämä järjetön harrastukseni. Kun jotain haluaa tehdä, niin se on muualta pois. Yleensä kukkarosta. Hinasin sisälle talven alta paprikat ja chilin, ja ensimmäisen sadonkin sain korjata chileistä 12.11. Ne olivat aika pieniä. En uskaltanut syödä niitä! Kävi mielessä, että se kaikki maku niissä kyllä varmaankin löytyy, mutta pienemmässä paketissa. Talvi ei siis ole outoa aikaa kasvatella kaikkea hyödyllistä, jos omaa tarvittavat välineet.

Myös paprikat jäivät hirvittävän pieniksi. En syönyt niitäkään.

Kyllä tässä vihannesten kasvatuksessa taisi käydä niin, että lannoitteet unohtuivat tuonne parvekkeelle ja mikään ei oikein kasvanut. Noh, siellähän ne kyllä ovat. Pitää hakea sisälle ne jossain vaiheessa ettei talvi tee niille mitään. Kaikki kyllä kukkivat vieläkin. Lannoitteen puutteen huomasin siitäkin, että kasvit heittelivät kukintoja ja lehtiä pois. Myös lehdissä näkyy vaurioita.

Chili on ihan täynnä kukkia…

Laitoin hätäisesti vihanneksille lannotteeksi puutarhan kesälannoitetta, eli pinkkiä jauhetta, ja ainakin paprika näytti virkistyvän siitä erittäin paljon, kun alkoi tehdä lisää kukkia. Katsotaan siis mitä tästä taas oikein tulee. Tomaatti on ihan alkutekijöissä vielä, mutta taimi on edelleen hengissä. Se pitäisi laittaa nyt todella nopeasti vesiviljelyastiaan jatkamaan kasvua.

Paprika on täynnä kukkia…

Kiva viikonloppu takana

Kaverini pyysivät minua viininmaistelusessioon viikonloppuna. Toinen heistä oli käynyt viinimessuilla, ja sai sieltä jonkin ohjeen osallistua viininmaistelutilaisuuteen, joka järjestettiin Teamsin kautta. Olin aivan turhaan paniikissa, koska luulin, että tämä tilaisuuden vetäjä näkisi osallistujat jollain tapaa veppikameran kautta. Siispä, itkua väänsin hetken, mutta päätin kuitenkin pukea päälleni ihan perus T-paidan, kevyet kotihousut ja villasukat. Ne sopivatkin oikein hyvin tilaisuuteen.

Päivä oli ollut todella kaunis. Ja voi hitsit mikä auringonlasku! Hyvin tarkeni ajella sähkökruiserilla kaverin luokse, vaikka ulkona oli -7C pakkasta, kun oli pilkkihaalari päällä! Villatakki oli nimittäin repussa kun sitä ei mahdu pitämään haalarin sisällä. Ehdin juuri ja juuri paikalle ennen tilaisuuden alkamista. Tuttavani oli hankkinut kaikenlaista naposteltavaa viinin kyytipojaksi. HUOM: tässä ei mainosteta mitään tuotteita.

Konsepti oli hauska. Kaikkien osallistujien piti ostaa kolme erilaista pulloa tiettyä punkkua, joista tämä viininasiantuntija sitten netin välityksellä kertoi meille. Olikin muuten aika pirun pätevä kaveri! Tilaisuus sai niin hyvän vastaanoton, että toivon mukaan jatkoa seuraa. Ainakin sitä kovasti toivottiin.

Tuttavan tekemä pizza oli todella hyvää. Sen pohjaksi oli käytetty jotain valmispohjaa. Pitää tehdä itse jossain vaiheessa tästä pohjasta joitain ja laittaa sitten enemmän tänne tietoa asiasta. Jatkoon menee kuitenkin heittämällä.

Parvekkeen talvisiivous tekemättä ja paljon muutakin

Parveke ei ole ollenkaan talvikunnossa. Siihen pitäisi nyt kiinnittää paljon enemmän huomiota, koska jos tulee pakkasta pidemmän aikaa, sinne ei ole mitään asiaa. En ole esimerkiksi ottanut kesäkasveja alas, pessyt pavilijongin seinämäkangasta ja tuonut räsymattoa sisälle. Räsymatto on menossa vessaan talveksi ja pavilijongin seinä pitäisi pestä. Myös kasvilannoitteet ovat parvekkeella ja ne pitäisi tuoda sisälle ja varastoida. Kyllähän ne pakkasta kestävät, mutta osa on lasipurkeissa, jotka eivät taasen kestä pakkasta.

Loppuviikoksi on taas ennustettu plussakelejä, niin voisi ottaa tavarat silloin sisälle ja hoitaa homma loppuun. Mattokin lähtee varmaan lattiasta irti, kun kelit menevät plussalle.

Kuusen oksat pitää vielä asetella paikoilleen

Taas on kauheat suunnitelmat mitä pitäisi tehdä, mutta saas nähdä mitä saa aikaiseksi. Sain sentään jotain pieniä asioita tehtyä, esimerkiksi kaivoin joulukuusen esiin tiistaina 25.11. ja laitoin sen jalustaan renkaat paikoilleen. Jospa se nyt kestäisi siirtelyä. Edelliset renkaat olivat keskenään liian lähekkäin, ja kuusi oli kipata nurin joka kerta kun sitä siirsi. Olisin tehnyt enemmänkin asioita, mutta ruuvinvääntimestä hyytyi akku.

Joulukuusi on tarkoitus laittaa paikoilleen lähipäivinä tuomaan tunnelmaa olohuoneeseen. Olen jotain saanut aikaiseksi kuitenkin, sellaisia pieniäsuuria asioita. Sohvan yläpuolella olevan taulun yläpuolella oleva kelopuu on siirretty paikoilleen, huonekasveja olen jaksanut huoltaa, keittiön ruokapöytä on laiteltu paikoilleen ja sen alle matot… Olen myös siistinyt makkarin työpisteeni, että voin istuskella ikkunan ääressä tekemässä päivällä töitä. Siinä on oikein mukava istua kun näkee vähän maisemia ja ihmisiä.

Makkari onkin seuraava muutoskohde, taas vaihteeksi. Otin yhdeltä seinustalta alas tumman tapetin, ja tarkoitus olisi maalata sen vastakkainen seinä vaaleammaksi. Se seinä, mitä vasten sängynpääty tulisi olemaan. Katsoin yhden feng shui-ohjelman, jossa kerrottiin, että tummanharmaa on pahin väri mitä voi sisustuksessa käyttää. Eli seinä sitten uusiksi. Kaikki kortit täytyy kääntää.

Eiköhän tässä ollut taas tälle keralle ihan tarpeeksi asiaa, niin jatkanpa sitten joku toinen kerta taasen.

Kiitos kun luit!

  
Voit myös tukea blogiani ostamalla blogiin liittyvästä verkkokaupasta itseni suunnittelemia kivoja tuotteita.

Tylsä kuukausi

/ / Päiväkirjaa, Hyötykasvit, Lemmikit, Sisustusprojektit / DIY, Viherpiiperö / Luonto / Kommentoi
, , , , , , , ,

Lokakuu oli loppu peleissä todella tylsä kuukausi. Sain kaikesta huolimatta tehtyä joitain ikuisuusprojekteja alta pois, mutta silti on sellainen fiilis, ettei ole oikeastaan tehnyt mitään. Alkukuukausi meni tosin flunssan kourissa, ja tokihan se hieman verotti jaksamista ja söi aikaa. Luojan kiitos etten tullut todella kipeäksi, vaan jaksoin tehdä sieltä täältä joitain kotiaskareita.

Vanhempieni pihalla orapihlaja-aidan seassa kasvava vaahtera juhla-asussa 10.10.2025

Lokakuun alussa oli pienehkö pelko siitä, että talvi tulee hyvissä ajoin. Tällä hetkellä asiasta ei ole tietoakaan, sillä eilenkin satoi vettä miltei koko päivän ja keli on plussalla reilusti läpi yöt. Siitä tulikin mieleen, josko saisin aikaiseksi pestä ikkunat! Se on sitten alkaneen viikon hommia.

Vanhempieni omenapuu syksyväreissä 10.10.2025

Täytyy kyllä todeta, että on hämmentävän lämmintä tähän vuodenaikaan. Kuukausi on jo vaihtunut marraskuuksi, ja monesti on satanut jo ensilumi. Nyt ei näy sään kylmenemisestä merkkiäkään. Kävin tilaamassa autoon renkaiden vaihdon päivämäärälle 11.11. Taitaa olla silloinkin miltei kesäkeli vielä. Katsellaan. Lokakuun 10. päivä maisemat näyttivät vielä tältä:

Ruska-aika meni itseltä tänä vuonna totaalisesti ohi sairastelun takia. Ruska oli todella lyhyt ja taisi kestää peräti kaksi päivää, kunnes lehdet tulivat puista alas. En oikeastaan ottanut yhtään kuvaa. Lokakuun alun visiitti kaupunkipuron puistikossakaan ei tuottanut tulosta, kun olin jo silloin huonovointinen. En jaksanut paljon käyskennellä ympäri maastoja. Nyt odottelen seuraavaa superkuutapahtumaa, joka on tällä viikolla 5.11. Toivottavasti olisi hyvä keli, että kuu näkyisi taivaalla ainakin sen hetken, kun se nousee.

Superkuuta kuvailemassa 8.10.2025

Toivottavasti olisi edes sen verran poutaa ja pilvetöntä, että saisin otettua jokusen kuvan kuusta. Kuun kuvaamista täytyy päästä harjoittelemaan, että se sitten onnistuu, kun on niin sanotusti pakko. Edellisillä kerroilla kuu meni pilviverhon taakse todella nopsaan. Kuu nousee taivaanrannasta niin nopeasti, että siinä ei mene kuin pieni hetki, että se on tarkennuspisteen ulkopuolella.

Sääilmiöt – Hurrikaani Melissa

Viikko sitten Jamaikaa ravisteli yksi voimakkaimmista hurrikaaneista, mitä on koskaan mitattu. Olen säähullu, ei voi mitään. Minä ja veljeni molemmat. Veljeni on vain sellaisella tasolla näissä asioissa, että minun on tässä vaiheessa enää turhaan alkaa tiedoilla pätemään! Mutta, minua kiinnostaa säätilat ja myrskyt todella paljon. Mutta joo. Melissa oli tämän hurrikaanin nimi, ja siinä oli mitattu jopa 185mph tuulennopeudet ja ilmanpainetta oli mitattu 892mbar. Se on maailman kolmanneksi voimakkain mitattu hirmumyrsky! Ja arvatkaahan mihin se on nyt matkalla? Tosin se ei ole lähelläkään niin voimakas (onneksi) mitä lähtiessään.

Screenshot: https://zoom.earth/maps/radar/

Tämähän suuntaa Eurooppaan satelemaan loppuja vesiä. Hurrikaani se ei tosiaankaan enää ole, mutta rippeet siitä saattaa sataa tänne pohjolaan. Vuosi sitten Kirk-myrsky teki samoin. Epäilen suuresti, että tämä saattaisi vaikuttaa kuun näkymiseen 5.11. Ainakin sääennusteessa on vesisadetta. Seuraava päivä näyttäisi olevan kirkas. Voipihan sen kuun käydä silloinkin kuvaamassa. Kyllä se vielä suht täysi siinäkin kohtaa vielä on. Tuleekin mietintä vastaan: kävisikö kuvaamassa torstaina kello 16 täysikuuta, vai katsoisiko eduskunnan kyselytunnin? Käyn kuvaamassa kuun!

Taas on se kuukausi kun pitää aloittaa projektit

Tervehdyin noin kahden viikon kuluessa flunssasta ja olikin aika käydä järjestelemään tavaroita, koska minulle oli tulossa maailman ihanimmat kisut taas hoitoon. Halusin tehdä pari projektia valmiiksi, jotka ovat olleet odottamassa ties kuinka kauan tekijää. Olin viritellyt vessaan suuren roskiksen, jonka päällä oli hyvä sahailla puupaloja. Purut menevät sitten suoraan roskiin.

Sain vihdoinkin aikaiseksi sahata eteisen puiseen hyllykköön päällystason vintage-laudoista, joita olen sitä varten säästellyt. Pari vaakatason tukipalikkaa joutui käsittelemään puuöljyllä. Itse tykkään käyttää Supi Saunavahaa, kun se on hajuton ja myrkytön. Olen käsitellyt sillä paljon puupintoja. Laitan hyllyköstä kokonaiskuvan kunhan olen saanut siistittyä alueen esittelykelpoiseksi.

Samaan syssyyn virittelin paprikoille jalustan, kun ne oli saatava lattialta pois. Kuin ihmeen kaupalla varastosta sattui löytymään juuri sen kokoinen hyllylevy, mikä kävi tarkoitukseen. Projekti on vielä hieman kesken, mutta se täytyy tehdä loppuun piakkoin, koska saman alustan päälle tulee myös tomaatti, jos se vielä ehtii. Kuvia sitten taas myöhemmin. Paprikat ovat täynnä kukkia ja alkuja, joten alustalla on siinä mielessä kiire, kun siihen tulee tukinarut. Tämän paprikan poimin 30.10. ja se on nyt syöty. Onneksi paprikan runko ei katkennut tämän paprikan takia. Siksi tukinarut ovat tarpeen.

Voiko olla mitään suloisempaa kuin tällainen kissa? Noh, voi toki olla… ainoastaan siinä tapauksessa, että se olisi oma kissa! Nämä satunnaiset vierailijat ovat sitten kerta kaikkiaan niin ihania, että sydän ihan sulaa kun heidän kanssa saa olla toisinaan. Röllillä (kuvassa) on kuulemma samankaltaisia tapoja kotonakin, mitä täällä hoitopaikassa. Kun olen jääkaapin äärellä tekemässä jotain, niin hän tulee pummimaan jotain herkkupaloja. Noh, ainahan sieltä joku kinkkupalanen tippuu.

Virittelin kissoille ikkunan ääreen tuolin, jonka päälle asettelin heidän pedin. Meni muutama päivä ennen kuin he tajusivat, että parvekkeella vierailee lintuja. Voi sitä ihmettelemisen määrää, kun tämä selvisi! Varsinkin Sysi (kuvissa) oli selkeästi kiinnostunut linnuista, ja kävi vähän väliä tarkistamassa lintutilanteen.

Yritän taas aktivoitua kirjoittelemaan. Edellisestä postauksesta on kuitenkin kulunut jo kuukausi, niin siinä ajassa ehtii kuitenkin tapahtua niin paljon pikkuasioita, että kun niistä alkaa kirjoittaa, ei enää muista mitään. Eli palaillaan taas seuraavalla kerralla.

Kiitos kun luit!

  
Voit myös tukea blogiani ostamalla blogiin liittyvästä verkkokaupasta itseni suunnittelemia kivoja tuotteita.
Scroll to Top