Huonekasvit heräilevät

Ihanaa kun huonekasvit alkavat heräillä talvihorroksesta! On tässä kait itsekin ollut jonkin sortin horroksessa muutaman kuukauden. Ja kun aurinko tulee esille, päässä alkaa pyöriä yhtä sun toista suunnitelmaa. On meillä alkuvuodestakin ollut aurinkoisia päiviä, mutta jotenkin tänään on ihan erilainen tunnelma. Auringonvalo jotenkin täyttää koko huoneen. Ja onneksi niin, koska huomasin juuri, että hetki sitten kotiutuneen muulinkorvan lehdet heiluvat itsekseen. Eli se saa jostain vetoa. Taidan tietää mistä.

Ei se auta muu kuin järjestellä tavaroita taas uudelleen. Tarkemmin kuin ajattelee, niin sohvan päässä oleva peikonlehtikin on varmasti saanut viimasta osakseen. Sen uusin lehti ei auennut, ja se jotenkin ”kuivui” paikoilleen. Näin ei ole koskaan käynyt sen historiassa. Peikonlehden kasvatus on myös pakko aloittaa alusta, että sen saa kasvamaan kauniimmin. Jospa sen saisi kasvamaan sillä tavoin, että sitä voisi käyttää suihkussa. Jos joku ihmettelee että miksi, niin kasveista voi suihkuttaa pölyt pois. Olisi aika työlästä puhdistaa jokainen lehti erikseen, ja se on varmasti jopa mahdotontakin.

Jos jostain voi olla erittäin iloinen, niin siitä olen, kun miltei kaikki joulun tienoilla istuttamani huonekasvien pistokkaat ovat alkaneet tehdä uutta kasvua. Pelkäsin niin kovasti, että ihana malakanlaikkuvehkani heittää henkensä. Sain kun sainkin sen elpymään, ja tämä oli varmasti sen ansiota, kun istutin sen uudelleen kukkamultaan. Olin tehnyt jonkinlaisen ”kokeen” istuttaa kaikki rehut kookoskuituun. Se ei ollut hyvä idea lainkaan. Nyt kaikki huonekasvit on istutettava takaisin kukkamultaan. Otin tosin multaseokseen ruukuista kookoskuidunkin mukaan. Katsotaan mitä käy. Pitää seurata tilannetta.

Tässä huonekasvit tänä aamuna kuvattuna. Tässä on hyvä paikka niille!

Huonekasvilajitelma 2024

Aikoinaan tuttavalta saatu kultaimarre näytti melko surkealta viime syksynä, ja mietinkin, että onkohan sille oikeastaan mitään sopivaa paikkaa asunnossani. Kun olin viritellyt kasveilleni valot, kultaimarre alkoikin yht’äkkiä viihtymään tuolla hyllyn päällä, johon olin sen laittanut. Sille kelpaa ihan tavallinen LED-valo. Pitää siirtää se vielä uuteen ruukkuun jossain vaiheessa.

Kultaimarre on helppohoitoinen huonekasvi.

Kultaimarre on kasvattanut juurakkoa jonkin verran. Kultaimarteen juurakko kasvaa mullan päällä ja se on mielestäni aika hauskan näköinen. Se on vähän pörröinen.

Vastoin kaikkia odotuksiani ja mielikuviani, olen ihmeissäni saniaisten viihtymisestä kämpässäni. Olen aina ollut siinä uskossa, että niitä täytyy sumutella ja viritellä kaiken maailman kostuttimia. Olen ollut väärässä! Tälläkin hetkellä ilmankosteus asunnossani on 20%, joka ei nyt ihan älyttömästi ole. Sen huomaa nenässä, kun sieraimet ovat ihan kuivat jatkuvasti. Myös pölyä on ilmassa kun on kuivaa.

En tiedä mikä saniainen tämä on, mutta sillä on todella ohuet lehdet. Ei ole ihan perussaniainen kuitenkaan. Tämäkin tarvitsee jo uuden ruukun. Se on vielä alkuperäisessä ruukussa, jossa ostin sen. Ajattelin myös laittaa tämän amppeliin kasvamaan.

Kävin miettimään, milloinka olin tuon saniaisen ostanut, niin tietohan onneksi löytyi täältä omasta blogista, kun vähän kelaili artikkeliarkistoa taaksepäin. Yksi artikkeli löytyi päivämäärällä 12.5.2020, jossa olen esitellyt tämän kuvassa olevan saniaisen. Olin ostanut sen ilmeisestikin Lidlistä. Lidlissä oli eilenkin myynnissä saniaisia pari kappaletta. Pitäisiköhän käydä ostamassa ne pois? Tosin, pitää muistaa ottaa omat termopakkaukset mukaan, kun kaupasta ei enää saa paketointipaperia kasveille. Tämä on iso miinus kyseiselle lafkalle! Saapihan heiltä toki ostaa pakasteille tarkoitettavia termokasseja, jos mielii saada kasvinsa paleltumatta kotiin.

Saniainen tekee uutta kasvustoa koko ajan.

Keskittyminen herpaantuu nykyään todella helposti, ja kävinkin tässä välissä ennen seuraavien kasvien kuvia tutkimassa, mikä tuo Litukasta hankittu ihmesaniainen oikein on. Yllätyin! Se on Boston saniainen, Nephrolepis exaltata cv.
Tätä kait kutsutaan myös miekkasaniaiseksi (Sword fern). Pitää tutustua siihen vähän tarkemmin nyt kun sen kerran on tunnistanut. Olen aina kuvitellut, että Boston saniainen on se kovempilehtinen saniainen, mikä minulla on. Se taitaa sittenkin olla sulkasaniainen. No, joka tapauksessa ne ovat ihania, ja hittolainen, noi on vielä hengissä.

Jotkut asiat vaan karkaavat hieman lapasista, ja minullakin meni palmuvehkojen hankinta aikoinaan hieman överiksi. Ihmeen kaupalla nekään eivät ole kuolleet, vaikkakin niistä on kuollut todella paljon lehtivarsia tämän talven aikana. En tiedä missä vika, mutta siirsin kolmesta ruukusta juurakot uusiin ruukkuihin. Juurakot eivät nimittäin olleet mädäntyneet tai muutakaan, vaan ihan ok kunnossa. Huomasinkin, että yhdestä ruukusta alkoikin jo pilkottaa uuden lehtivarren alku. Myös vanhempi palmuvehka (kuvassa kämmentä vasten) on aloittanut uusien lehtivarsien noston.

Muita talven huonekasvi selviytyjiä ovat kiinaruusu ja laikkuvehka. Olin istuttanut laikkuvehkan myös kookosperliittiseokseen, ja se ei meinannut selvitä talvesta sitten mitenkään. Lisäksi olin unohtanut laittaa ottamani kirjovehkan pistokaat multiin, mutta nekin näyttävät tällä hetkellä elonmerkkejä. Osa pistokkaista tosin mätäni ja heitin ne pois. En ole kaikkia pistokkaita kuvannut, mutta teen sen joku muu kaunis päivä. Nyt siihen uppoaisi ihan liikaa aikaa.

Kirjovehkan pistokkaita on aika paljon. Olen varmaankin ajatellut antavani osan kasveista jollekin, joka niitä haluaa kasvatella. Pidän ne itselläni nyt kuitenkin vielä toistaiseksi, jos saisin ne vaikkapa kasvatettua isommaksi tällä kertaa. Pistokkaat ovat otettu kahdesta aikasemmasta kasvista, jotka vielä molemmat ovat hengissä.

Huonekasvi uutisia

Sitten vähän uutisia huonekasviharrastelijoille. Satuin eksymään uudelle kanavalle YouTubessa, jossa kerrottiin, että seuraamani Planterina-kanava on lopettanut toimintansa. Siis mitä ihmettä sentään. Kyseisellä kanavalla oli yli miljoona tilaajaa ja kymmenittäin videoklippejä. Nyt ne ovat kaikki hävinneet kuin tuhka tuuleen. Mitä heille oikein tapahtui? Vielä viikko sitten katselin videopätkiä kyseiseltä kanavalta ja nyt sitä ei enää ole olemassa. Aika raju temppu, sanoisinko. Siis yli miljoona tilaajaa… huhhuh!

Linkitän tähän yhden videopätkän, jossa tämä uutinen oli. Videossa kerrotaan aiheesta ”miksi kukkakaupat sulkevat nyt ovensa”. Tämä liittyy pitkälti siihen, kun pandemian aikana huonekasvimyynti räjähti käsiin. Nykyään kaikki marketit myyvät huonekasveja huomattavasti kuohkeampaan hintaan kuin mitä asiaan perehtyvistä kukkakaupoista saisi. Lisäksi SOME:ssa myydään pistokkaita aika ahkerasti. Tällaisella toiminnalla tapetaan yritystoiminta. Mutta niinhän siinä yleensä käy. (Em. VIDEO)

Olen myös pistänyt merkille, että kovin moni mainitsee kun heidän kasveissaan on alkanut olla tuholaisia. Siihenkin on aika moni kyllästynyt, itseni mukaan lukien. Tosin, olen saattanut nyt saada ripsiäiset kuriin *kop kop*, mutta ei se vielä takaa, ettei niitä enää tulisi. Yksi asia on varmaa, en osta mistään marketista enää huonekasveja, koska niiden mukana tulee ötököitä. Eräässäkin nimeltä maitsemattomassa kaupassa oli viherkasveja oikein runsain mitoin. Katselin lähemmin tilannetta, ja niiden lehdet oikein kuhisivat ripsiäisiä! Ei hyvä juttu. Eli kaikki tutut huomio: älkää koskaan ostako ja tuoko minulle mitään kukkia. En halua niitä. Ei edes syntymäpäivälahjaksi tai mitään. Vain tekokasvit ovat tervetulleita. Noh, tämä asia naurattaa minua nyt vielä, ja toivottavasti jatkossakin.

Teen tähän listan, mitä olen ajatellut vielä tehdä huonekasveilleni tässä kevään aikana.

Huonekasvit kuntoon TODO-lista

  • Lisää palmuvehkoja ruukkuihin. Uusi palmuvehka ja vanha vehka samaan ruukkuun. Vanhin palmuvehka uuteen ruukkuun myös.
  • Peikonlehden karsinta. Iso peikonlehti on pätkittävä ja aloitettava kasvatus uudelleen. Tarvitsee tukevan kiipeilytuen.
  • Uusin muulinkorva ruukkuun. Kasvi on istutettu umpinaiseen ruukkuun ja se pitää siirtää reiälliseen muoviruukkuun. Tällä asialla on kiire. Lisäksi se tarvitsee kiipeilytuen.
  • Todennäköisesti muulinkorvasta katkeilee varsia niin siitä voi ottaa samalla pistokkaita.
  • Kookoskuidussa oleva yksi muulinkorva täytyy istuttaa uudelleen multaan.
  • Saniaisille tarvitsee tarkistaa mullat ja istuttaa mahdollisesti uusiin ruukkuihin.
  • Kiinanruusun juurakko täytyy tarkistaa, onko sillä multaa. Jos ei ole, sen voi istuttaa uusine multineen isoon ruskeaan keraamiseen ruukkuun.
  • Joulutähti saa lähteä.
  • Anopinkielen pistokkaat ruukkuihin.
  • Yksi kärsinyt peikonlehti uuteen multaan koska sekin on vielä kookoskuidussa.
  • Kultaköynnökset tarvitsevat tukikepit. Mieti mihin näitä voisi sijoittaa asunnossa.
  • Kirjovehkasta (emokasvi) pitää tarkistaa juurakko ja mahdollisesti istuttaa uuteen ruukkuun. Toinen vehka mahdollisesti pois samasta ruukusta.

No niin, johan oli lista! Sitten kun vielä noudattaisi omia ohjeitaan niin huonekasvitkin saattaisivat joskus tulevaisuudessa kukoistaa. Jostain tämäkin pitää aloittaa, niin aloitetaan siitä, että laitetaan tälle artikkelille piste. Eli, hyvää viikonloppua kaikille!

  

Huonekasvit heräilevät Read More »

Vuosi alkoi kylmänä ja kiireisenä

Vuosi on alkanut hyvin kylmänä täällä meidän suunnalla vaikka jossain vaiheessa lämpötila on ollut pari päivää ihan plussankin puolella. Hieman on hirvittänyt auton toimivuus tällaisilla keleillä, mutta ihan hyvin tuo pirssi on tästä selvinnyt… *kop kop*. Samaa ei voi sanoa vanhempieni autosta, jonka akku kosahti joulukuun alussa heti ensimmäisten kylmien päivien kohdalla. Olen onnekas kun minulla on hyviä ihmisiä ympärilläni, ja vanhempanikin saivat tuttavieni kautta uuden akun rikkoutuneen tilalle vieläpä samana iltana.

Vuoden ensimmäinen päivä oli suorastaan tyrmäävän kaunis! Autoa on tosiaankin ajelutettava näillä keleillä, että se lämpiää kunnolla, niin läksin ajelemaan Vuoksen vartta pitkin Imatrankoskelle päin. Auringonlasku oli aivan upea ja Vuoksi höyrysi satumaisesti. Jäin hetkeksi ihastelemaan näkymää ja ottamaan pari kuvaa ja videopätkiä.

Vuosi vaihtui kylmänä Imatralla
1.1.2024 Vuoksella

Heräsin tänään taas jotain seitsemän aikaan, joka ei nyt aina ihan tyypillistä minulle ole. Sellaiseen aikaan kun heräilee, on mahdollista nauttia auringonnoususta, jos kelit sattuvat kohilleen. Tämä vuosi on alkanut siinä mielessä myös aurinkoisena, ja näitä kauniita aamuja on saanut ilolla seurata olohuoneen ikkunasta. Ei siis haittaa, että on kylmää. Tietty kerrostaloasukkina on se etu, ettei tarvitse itse lämmittää asuntoaan.

5.1.2024
6.1.2024 kaunis talvinen päivä keittiön ikkunasta katsottuna.

Kaunista talvea on saanut ihailla melkein joka aamu tammikuun puoleen väliin saakka. Eilisaamuna huomasin, että aurinko nousi jo ihan eri kohdasta kuin pari viikkoa sitten. Tämä tarkoittaa sitä, että päivät pitenevät. Tervetuloa valo!

17.1.2024 eilisaamun näkymä parvekkeelta.

Eilinen kaunis talvipäivä muuttui tänään totaalisesti, koska meitä lähestyi lumipyry. Se alkoi täällä Imatran kohdilla suunnilleen yhdeksän aikaan aamulla. Kaunis auringonnousu oli tältä aamulta peruttu ja tilalle tuli lumisade. Noh, se kuuluu talveen, onneksi vielä. Tänään onkin sitten hyvä päivä tehdä muutakin kun vain ihailla maisemia. Tätä kuvaa ottaessani tajusin, että olen unohtanut parvekkeelle vähän yhtä sun toista tarpeellista tavaraa, kuten pistorasiaan laitettavan ajastimen ja harjan ja rikkalapion. Sen verran on kuitenkin kylmää, että en millään kehtaisi avata parvekkeen ovea, kun parvekeoven alta tulee muutenkin kylmää ilmaa. Pitää kait tehdä sellainen viimamakkara.

18.1.2024 lumisade alkoi noin kello 9.00.

Olen nukkunut sohvalla reilun viikon, ja nyt aion mennä takaisin nukkumaan makuuhuoneeseeni. Olohuone on taas ihan sekaisin, enkä ole kerännyt vielä joulukoristeitakaan pois. Päätin, että olkoot siinä missä ovat! Hittojako käyn tätä stressaamaan kun on muitakin asioita ”päällä” tällä hetkellä, kuten uuden verkkokaupan rakentaminen. Tämä tuli hieman yllättäen eteen, ja se on syönyt todella suuren ajan päivistä. Vuosi alkoi siis kiireisenä ja työntäyteisenä. Mutta ei siitä sen enempää, työjutut eivät ole tämän blogin aihepiirissä.

Sen sijaan kaikki muut värkkäilyt ja harrastukset ovat. Sain onneksi vähän helpotusta siivouksessa, tai oikeastaan todella ison avun, eräältä tuttavaltani. En muista olenko missään kohtaa maininnut, että minulta hajosi pieni arkkupakastin viime vuoden puolella. Se on syönyt todella paljon mieltäni viime aikoina. Pakastin oli sen verran suuri kuitenkin, etten ole pystynyt sitä itsenäisesti siirtelemään mihinkään. Nyt tein päätöksen, että se saa lähteä vaikka mitä kävisi. Siispä, hain toiselta tuttavaltani nokkakärryn lainaan ja vein pakastimen ulos odottelemaan josko se saisi kyydin pois. Kuten aiemmin sanoin, olen onnekas, että minulla on hyviä ihmisiä ympärilläni! Tuttavani tuli hakemaan pakastimen ja toimitti sen hyötyjäteasemalle. Ei voi muuta sanoa kun että huhhuh miten hienoja tyyppejä voi olla olemassa. Olen tästä todella kiitollinen hänelle.

Hasta la vista!

Ja kun puhun tuttavistani täällä blogissani, niin kutsun myös tasapuolisuuden vuoksi ystäviäni ”tuttaviksi”. Kaikki ovat täällä tuttavia, enkä käy sen enempää erittelemään terminologisesti kuka on mikäkin. Se on mielestäni reilua kaikkia kohtaan. Joten, jos tunnistat itsesi näistä kirjoituksista, niin kyllä ystäväni tietävät sanomattakin, keitä he ovat

Nokkakärryä odotellessani ehdin ottaa muutaman kuvan auton tuulilasiin jäätyneistä kuurankukista. Niitä oli muodostunut auton sisäpuolelle. Kiirettä piti, kun ne sulivat nopeasti pois auton lämmetessä. Pitääkin alkaa kuvailla kuurankukkia. Nehän ovat todella kauniita. Joskus aikoinaan tuli kuvattua niitä edellisessä kämpässä, kun siellä oli parvekelasit. Niissä joskus oli kuurankukkia ja taustalle sai vielä auringolaskun väritkin.

Olin pitkän aikaa haaveillut pilkkihaalarista, ja nyt satuin vihdoinkin löytämään sellaisen, mikä miellyttää, ja minkä kukkaro kestää. Ostin ensimmäisen version Kärkkäiseltä, mutta se oli väärän kokoinen. Tarkoitus on, että pystyisin ajamaan sähkökruiserilla kylmilläkin keleillä. Mikäpäs siihen muu olisi sopivaa kuin tällainen toppahaalari. Näitä käytetään moottorikelkkailussakin, niin miksipä ei myös sähkövehkeellä ajettaessa. Siinä kun ei tarvitse itse liikkua mitenkään, niin ei välttämättä tule hiki. Ostin tarkoituksella suurikokoisen, että mahdun sen sisälle normaaleissa sisävaatteissa. Tämä ei ole ulkoilua varten pikkupakkasilla, nimittäin se on erittäin lämmin. Sopiva toppahaalari löytyi lopulta Happy Angler -nimisestä verkkokaupasta, joka myy kalastustarvikkeita.

Tänä päivänä on harvinaista, että postilaatikosta tupsahtaa mitään muuta kuin laskuja. Minulla on onneksi tuttavia, jotka lähettävät minulle kortteja kun käyvät ulkomailla. Sitä ilon ja onnen määrää, kun postilaatikosta löytyy kaksi upeaa korttia, jotka on juuri minulle lähetetty! Ihmiset, älkää lopettako postikorttien lähettämistä tuttavillenne kun käytte matkoilla. Niiden saamisesta on niin paljon iloa, ettei pysty edes sanoin kuvaamaan! Some-kuvien lähettely ei ole mitään tähän verrattuna, vaikka niitäkin on kiva katsella.

Pakastimen häipymisen jäkeen olen ajatellut, josko vähän järjestelisin paikkoja uudelleen. Tai en ihan kaikkia paikkoja, vaan juuri sen kohdan, mistä pakastin lähti. Siinä on nimittäin kulkuaukko eteisen ja olohuoneen välillä, jonka olen ”tukkinut” rakentamallani ladonovella (kuva joulukuulta). Jospa siirtäisin ladonoven keittiön ja olohuoneen väliin, jossa se olikin monta vuotta. Siinähän oli aikoinaan myös olohuoneen puolella akvaario, jota minulla ei ole ollut enää muutamaan vuoteen. Saisin olohuoneeseen enemmän tilaa sijoitella huonekaluja. Asia on harkinnassa. Pitää vähän mittailla saisko sille seinustalle vaikka sohvan.

YouTubesta löytyi taas yksi ihana takkavideo, jossa on aivan saman näköinen kissa, mitä edesmennyt Spede-kissani oli. Videota on ollut jotenkin lohdullista katsoa. Ihan kun Spede olisi läsnä. Ehkäpä hän onkin jollain tapaa. Viisi vuotta siitäkin on kohta kulunut, kun hänestä jouduin luopumaan. Nämä videot ovat kyllä aivan ihania.

Kanava: Purring Cat, suora linkki videoon.

Vuosi on alkanut siis leppoisasti vaikka touhukkaasti. Näissä merkeissä on hyvä jatkaa eteen päin. Uuden toppahaalarin myötä minulle tarjoutuu nyt valokuvaamisellekin uusia mahdollisuuksia, koska tarkenen tuolla ulkona nyt huomattavasti paremmin. Minulla ei ole aiemmin ollut asianmukaista talviasua ja siksi en ole pystynyt kylmemmillä keleillä juurikaan oleskelemaan ulkosalla. Ei niitä talvivaatteitakaan noin vain ostella. Kunnolliset talvivaatteet ovat hirvittävän kalliita. En ole ehkäpä ottanut edellä mainitustakaan syystä talvisia kuvia, niin se olisi nyt mukavaa vaihtelua. Liikkumista ulkona pitää lisätä, niin miksipä sitä ei sitten tekisi rakkaan harrastuksensa parissa.

Lopuksi vielä Instagramiin upotettu video vuoden ensimmäiseltä päivältä. Vuosi tuli aloitettua mukavissa merkeissä, niin toivottavasti se jatkuu mukavana tästäkin eteenpäin, myös teillä muilla.

Tässä vielä seurattavat linkit:

  

Vuosi alkoi kylmänä ja kiireisenä Read More »

Vuoden 2023 viimeinen päivä

Vuoden viimeinen päivä alkoi aurinkoisena. Aurinko on todella matalalla tällä hetkellä vuotta, ja siitä ei kovinkaan pitkään saanut nauttia olohuoneen puolella. Laitoin jazzit soimaan televisiosta, ja katselin hieman ympärilleni. Joulu meni nopeasti ohitse. Panostin jouluna kauniisiin asioihin, joiden kuvittelen tuovan minulle iloa pidemmäksikin aikaa. Sisustusjuttuja siis tiedossa seuraavissa kirjoitelmissa ja myös tulevana vuotena. Tietysti joulu täytyy purkaa ensin pois.

Tosiaankin sunnuntai alkoi aika rapsakan kelin merkeissä, ja kylmää säätä on tiedossa myös tulevalle viikolle, vuoden ensimmäiselle viikolle siis. Tämä tietää aurinkoisia päiviä. Näinä päivinä näkisi varmasti tehdä myös paljon sisustukseen liittyviä asioita, tai ottaa niistä kuvia. Vaikka asuntoni tunnelma on paras iltaisin kaikkine valoineen, kaikista paras aika kuvaamiseen on päivällä. Toisaalta auringonpaiste aiheuttaa kiiltävillä pinnoilla heijastuksia, niin siinä mielessä ilta olisi parempi. Pitää vähän suunnitella juttuja…

Vuoden 2023 viimeinen päivä oli aurinkoinen
Aurinko nousemassa 31.12.2023 klo 9:36.
Aurinko värjäsi puiden latvat Klo 10:27

Löysin internetin syövereistä ihanan verkkokaupan, Puutarhurin maja, josta tilasin muutaman sisustustavaran. Olin ajatellut hommaavani sohvan yläpuolelle jotain, ja löysinkin aivan ihanat julisteet tähän tarkoitukseen. Ostin kaksi julistetta. Olen nähnyt tällaisia kasvitauluja monessakin paikassa viime aikoina, ja koen, että ne sopivat erityisen hyvin omaan asuntooni. Onnekseni Jyskissä oli vielä hurjat joulualet, niin sain julisteille kehykset pilkkahintaan.

Nämä kyllä sopivart tuohon sohvan yläpuolelle paremmin kuin hyvin! Olen erittäin iloinen näistä tauluista. Kävin vielä shoppailemassa kolmannenkin taulun, joka saapunee tulevalla viikolla. Näissä tauluissa on ne asiat joista pidän todella paljon. Saniaiset, perhoset ja sitten uusimmassa taulussa tulee olemaan kuva pionista. Nämä näyttävät sellaisilta vanhoilta koulujen opetustauluilta. Virittelen taulut sitten seinälle kun olen saanut kaikki varmasti paikoilleen, mitä olen suunnitellut. Niin, mitähän olen taas oikein suunnitellut?

Ensinnäkin, puran joulun vasta pois sitten kun olen saanut otettua tarpeeksi kuvia näistä viritelmistäni, oli päivä sitten mikä tahansa. Mikä mukavaa, sain hankittua muutaman itseäni ilahduttavan joulukoristeen tulevia jouluja varten. Ehdin toki hankkia aidon joulutähden kaupasta, kunnes löysin parin päivän päästä Tokmannista edullisen tekokasviversion. Turhaan tuli aito hommattua, mutta ompahan niitä nyt sitten kaksi koristamassa olohuonetta tällä hetkellä ja vuoden päästä tarvitsee vain kaivaa tekokasvi esiin. Se on yllättävän aidon näköinen.

Ylättävän aidon näköisiä ovat myös Led-kynttilät, joita ostin sitten oikein urakalla. Ostin sieltä Puutarhurin Majasta kaksi korkeaa kynttilää Festivo-jalkoihin, ja kaksi niin sanottua pöytäkynttilää. Nämä ovat erittäin aidon näköisiä, ja onkin päällystetty ihan steariinilla. Ne myös tuntuvat ”näpeissä” aidoilta.

Festivo-kynttilänjalat takana, vasemmalla edessä Jyskin kynttilä, oikealla Deluxe-kynttilä.

Tämän kynttilärykelmän takana oleva kulahtanut peili lähtee tuota pikaa roskiin. Otin kuitenkin kehyksen talteen, koska aion käyttää sen uudelleen. Laitan kehykseen piirtämäni kissojen kuvan. Se on sitten enemmän samaa settiä Foxy-koiran kuvan kanssa, joka on samalla seinustalla. Yritin olla näppärä, ja käyttää vanhan kehyksen lasia, mutta tottakai hajotin sen. Se oli hieman pienempi kuin tämä tuleva, ja lasia olisi pitänyt pienentää. En kuitenkaan osannut leikata lasia, ja erittäin ohut lasi halkesi ja siitä irtosi pala. Eihän sitä enää voinut käyttää. Pitää käydä ostamassa siihen uusi lasi tai tärvellä joku plexin palanen tuolta vielä! Noh, kissat saavat hetken vielä odottaa ennen kuin ripustan heidät seinälle.

Kaksi oikealla edessä olevaa pöytäkynttilää on ostettu Puutarhurin Majasta ja loput Jyskistä.

Mainittakoon vielä sellainen asia, että nuo Puutarhurin Majasta ostetut kynttilät toimivat kaukosäätimellä. Kaikissa kynttiöissä on ajastimet, ja ne syttyvät joka päivä samaan aikaan. Kaikenlaista sitä tänä päivänä löytyykin. Onneksi on joskus tullut hankittua akkulaturi, millä saa ladattua uudelleen nihin virtaa. Toisiin kynttilöihin meni 3 AAA-akkuparistoa, ja toisiin 2 AA-akkuparistoa. Ei olisi järkeä ostaa kertakäyttöisiä paristoja. Kokeillaan kauanko nämä kestävät yhdellä latauksella käyttöä. Ostin akkuparistot myös Jyskistä (6€/pkt).

Lisävaloa olohuoneeseen tuo verkkovirralla toimiva bonsai-valaisin, jonka ostin jyskistä. Kaikki Jyskistä ostetut valot olivat alennuksessa, ja aikamoisessa alennuksessa olivatkin. Bonsai-valon alkuperäinen hinta oli 15€ (maksoin 7€) ja taulukehyksen hinta oli 16,99€ (maksoin 6,5€). Led-kynttilät olivat 4€-5€ (maksoin 1,75€-2€) kappale. Ostin vielä jääpuikkovalosarjan, jota en ole vielä viritellyt mihinkään. Sen alkuperäinen hinta oli 27,99€ ja minä maksoin siitä 11€. Ihan kivasti säästi rahaa! Kunhan saan kämppäni ojoon, käyn virittelemässä jääpuikot parvekkeelle.

Sain aikaiseksi joulun jälkeen laittaa suurimmalle osalle huonekasveista uudet mullat. Alkoi olla jo kiire tämän kanssa. Osa kasveista voi jo todella huonosti. Luulen, että ratkaisin syyn miksi huonekasvit alkoivat voimaan huonommin. Ensinnäkin, olin istuttanut ne kookoskuituun (+ perliittiin) ja nyt laitoin niiden kookoskuitujen sekaan huonekasveille tarkoitettua kukkamultaa. Jos se vaikka auttaisi kasvussa. Tämän lisäksi päätin alkaa käyttää kasvien kasteluvedessä vedenparannusainetta, joka sitoo metallit ja kloramiinin pois vedestä. Sain vinkin eräältä tuubikanavalta, että näin kannattaa tehdä. Tarkemmin kun ajattelen, niin aikaisemminhan otin kasveille veden akvaariosta tai sitten akvaarioon tarkoitetusta vedestä, joka oli aina käsitelty vedenparannusaineella.

Enkä ole vieläkään viritellyt ikkunalla oleville kasveilleni valoja. Se pitää myös hoitaa pian. Kello on tällä hetkellä kolme iltapäivällä, ja vaikka ulkona on paistanut koko päivän aurinko, sisällä on jo hämärää. Kultaköynnökset tarvitsevat myös tukikepit mitä pitkin kiivetä ja niitähän minulla on parvekkeella puusohvan sisällä. Pitää asennoitua menemään kylmälle parvekkeelle palelemaan tulevalla viikolla.

Purin syksyllä olohuoneen katosta valaisimen pois, ja se odottelee nyt asennusta laatikossa. Minulla oli siihen toinen idea, mutta näyttää nyt vähän siltä, ettei se toteudu. Pitää tehdä väliaiikainen viritelmä, että saan olohuoneeseen kunnon valaistuksen, jos pitää vaikka imuroida pimeän tullen. Vaikka laittaisi kaikki maailman valot, mitä tänne tällä hetkellä on viritelty, se ei valaisisi tarpeeksi olohuonetta, että sen saisi siistittyä kunnolla. Toivottavasti minun ei ole pakko siivota tätä missään vaiheessa illalla.

Ihastelin maisemia vanhempieni pihalla, kun käväisin siellä kinkkua syömässä tapaninpäivänä. Oli kait täysikuu. Vanhempieni talon edustalla on vanhanmalliset katuvalot käytössä, niin ne olivat vielä ihan oranssit. Ne vaihdetaan sitten jossain vaiheessa LED-valoiksi. En tiedä milloin, mutta toivottavasti pian. Tuon väriset lamput pilaavat talvimaiseman! Muutoinhan maisemat ovat tällä hetkellä todella kauniit. Eräs tuttavani kuvaili niitä ”Disney-maisemiksi”.

Kävin minä kävelylläkin yksi ilta ja otin sitten pari kuvaa meidän ”kylän raitilta”. Kauniit ne oli maisemat täälläkin!

Vuoden viimeinen päivä alkaa kääntyä jo illaksi, ja minulla ei ole muuta tällä kertaa jäljellä kun hyvän uuden vuoden toivotukset! Palaillaan taas ensi vuonna

Vuoden 2023 viimeinen päivä Read More »

Joulupuu on rakennettu

Aloitin taas kirjoittamisen aikaisin aamulla, kun on niin kiva fiilistellä joulukuusta, jonka kasasin muutama päivä sitten. Päivä oli alottaessa vielä suht hämärä, ja ulkona satoi räntää vaakatasossa. Laitoin taas jouluisen videon televisioon. Niistä tulee niin hyvä mieli. Olenkin päättänyt aloittaa kaikki päivät tästä lähtien jollain positiivisella ajatuksella kun tiedostan, että positiivisuutta tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa roppakaupalla.

Kävin eilen visiitillä reumapolilla näyttämässä kipeitä niveliäni, joista olen aiemmin maininnut. Reumaa minulla ei kuulemma ole, onneksi. Lääkäri kyllä mainitsi käsiin kohdistuvan liikarasituksen, jota on tapahtunut pidemmän ajan kuluessa. Samalla hän poisti vasempaan polveen kertyneen nesteen. Sitähän olikin ihan kunnolla siinä! Nyt polvi taipuu taas. Se oli ollut muutaman päivän ihan jäykkä ja turvoksissa, ja kävely on ollut todella hankalaa. En meinannut saada joulukuusen latvaan edes tähteä, kun kiipeäminen jakkaralle oli niin hankalaa.

Sain lääkäriltä muutakin ”palautetta” terveyteen liittyen. D-vitamiinitasot olivat todella alhaiset, joka saattaa, ja todennäköisesti onkin suurin syyllinen kipeisiin niveliin. Arvoahan ei itse pysty tietämään jollei sitä erikseen oteta verikokeena. Sain lääkäriltä lähtiessä vitamiinipistoksen oikeaan käsivarteen. D-vitamiinin puutos voi aiheuttaa myös masentuneisuutta. Liekö tässä yksi syy myös alakuloisuuteen? Voi mahdollisesti olla. Joka tapauksessa, nyt on lisäravinteiden paikka. Ja sehän tiesi sitten kauppareissua.

Vitamiiniostokset

Kävin ostoksilla ”sinikeltaisessa” lähikaupassa, ja olin aivan äimänkäkenä, kuinka edullisia nämä vitamiinit olivatkaan. Apteekista tämänkaltaisesta setistä saa maksaa kymmeniä euroja. Monivitamiiniporetabletit maksoivat vain 0,99 Euroa. Ajattelin, että alan ottamaan myös niitä pari kertaa viikossa. Miksi ihmeessä vitamiiniarvoja ei mitata verikokeiden yhteydessä, kun ihminen joutuu veriarvonsa mittauttamaan? Aika moni asia saattaisi selvitä pelkästään jo niitä katsomalla.

Hinnat 18.12.2023 / LIDL

Olin niin iloinen saadessani tietää, että vain D-vitamiiniarvoni olivat päin helvettiä, että päätin vihdoinkin käväistä kotimatkalla Lappeenrannan suosituimmalla grillillä. Sehän on nimeltään Tuen grilli. Otin mukaani Vety-nimisen annoksen, mikä on lihapiirakka keitetyllä kananmunalla ja kinkulla. Lisukkeiksi laitettiin kurkkusalaattia, kiinankaalia ja valkosipulikastiketta. Oli muuten todella hyvänmakuinen lihatsu. Ahmin koko lihapiirakan kitusiini yhdellä kertaa, eikä jäljelle jäänyt murustakaan!

Tässä on Vety: lihapiirakka jossa täytteenä kinkku ja keitetty kananmuna.

Vedyt ja Atomit ovat Lappeenrannan paikallisherkkuja, tai ainakin tulleet sieltä tunnetuksi. Löysin kivan kirjoitetun artikkelin asiata YLE:n sivuilta. Tässä on LINKKI sinne, jos joku haluaa lukea näiden herkkujen historiasta enemmän. Joka tapauksessa tämä todellakin menee jatkoon. Älyttömän hyvää oli ja annoskin sellainen, minkä jaksaa syödä. Hinta tällä herkulla oli 5,50 Euroa, mikä sekään paha ollut.

Pikkujoulut 15.12.2023 Kengurussa

Meillä on ollut joka vuosi pikkujoulut paikallisessa baarissa, joka on niin sanotusti oma kantisbaari. Kyseessähän on tietenkin Bar Kenguru (Imatralla Vuoksenniskalla). Joka vuosi he ovat tarjonneet todella upean jouluisen buffan meille, ja tämäkään vuosi ei ollut poikkeus. En tajunnut ottaa tarjoiltavista edes kunnon kuvia. Kattaus oli niin häkellyttvä.

Bar Kengurun pikkujoulutarjoilut 2023.

Pikkujouluihin tuotiin myös lahja. Asiakkaille oli etukäteen järjestetty arvonta, jossa jokainen saa itselleen jonkun nimen, kenelle sitten tuoda lahja. Minä sain onnekseni tuoda lahjan Sinille, joka on myös Bar Kengurun yksi loistavista tarjoilijattarista. Minulle ei ihan selvinnyt, että pitikö hän saamastaan lahjasta vai ei, mutta siellä se nyt on baaria koristamassa. Ainakin se on esillä eikä missään nurkassa. Askartelin hänelle joulutontun jolla on pattereilla toimivat valot päässä.

Ite sain lahjaksi tölkin glögiä ja lankakerän, jossa on heijastavaa nauhaa. Teen siitä pipon itselleni, kunhan kerkeän.

Sain muutamia projekteja pois päiväjärjestyksestä, mutta kaikki ei sujunut ihan niin kuin olin kuvitellut. En ole vieläkään saanut uunin luukkua paikoilleen, enkä taida ennen joulua edes saadakaan. Laitan sen sitten vain kaappiin piiloon hetkeksi. Pesin pyykkiä ja ne roikkuvat vielä olohuoneessa telineessä. Kun ne on pois näkyviltä, niin sitten olohuone näyttää siistityltä. Sain vaatehuoneen hyllyn paikoilleen, mitä oli vasaroitava. Nyt saan laitettua tavaraa hyllyille pois täältä jaloista pyörimästä.

Ostin muutaman kestokassin Lidlistä, kun heillä on kivan näköisiä Wallilan kuoseilla olevia kasseja. Niihin on hyvä laittaa tavaroita säilöön. Laitoin muun muassa kesävaatteet kestokasseihin ja ylimmälle hyllylle vaatehuoneeseen. Kun kesä tulee, niihin voi laittaa vastaavasti talvivaatteet.

Sain viikonloppuna uuden huonekasvin eräältä tuttavalta. Se olikin sitten ihan mukavan kokoinen muulinkorva. Kasvi pääsi olohuoneen ikkunan äären. En ole saanut tätä oikein menestymään, mutta olen nyt ottanut asioista sen verran selvää, että luulen tietäväni nyt vähän enemmän tämän tarpeista. Muulinkorvassa on kivan näköiset lehdet. Pitää alkaa hommata myös kivoja kasvitukia, koska tämäkin on köynnös, ja tarvitsee jonkin kiipeilyalustan. Se pitää myös siirtää sellaiseen ruukkuun jossa on pohjassa reiät. Se on umpiruukussa tällä hetkellä, ja minä en ainakaan sellaisen kanssa ala temppuilemaan. Siinä yksi suht akuutti projekti tiedossa — ruukun vaihto siis.

Muulinkorvia myydään melkein joka kaupassa nykyään, mutta niin usein ne ovat täynnä ripsiäisiä. Tässä niitä ei ollut, ja enhän ostanut tätä edes kaupasta. Sain siis ilmaiseksi paikallisen roskalavan kautta. Ötökät alkavat olla arkipäivää huonekasviharrastuksen keskuudessa, ja niiden kanssa täytyy alkaa tulla toimeen. Ötököitä oli aikoinaan peikonlehdessänikin, kun sen silloin tänne toin. Ei ole enää. Pidän muutenkin sitä erillään muista kasveistani koska se on niin suurikokoinen. Se näyttää viihtyvän juuri tuossa, missä se tällä hetkellä onkin. En meinaisi millään raaskia pätkiä sitä pienemmäksi. Tarvitsen siitä latvapistokkaan jonka kasvatan sitten uudeksi peikonlehdeksi. Peikonlehteen tuli kaksi uutta lehteä taas vaihteeksi.

Tein myös päätöksen vaihtaa mullat takaisin kaikille kasveille. Lisään tuon kookoskuidun niihin ruukkuihin sitten niin ei mene hukkaan. Toivottavasti ei tarvitse kärsiä harsosääskistä sitten, mitä nyt tuntuu olevan noissa valmiissa multaseoksissa. Ne eivät ole kivoja. Joidenkin kasvien kohdalla alkaa olla jo kiire laittaa uudet mullat kun ne ovat jotensakin vielä hengissä. Kohta eivät enää ole!

Joulukuusi 2023

Ja nyt siihen joulukuuseen ja mitä siihen tulee. Ostin vuosi sitten kivan aidolta näyttävän muovikuusen, jota nyt aion käyttää niin pitkään kunnes se lahoaa. Virittelin sen toiseen kohtaan tänä vuonna. Vuosi sitten se oli tässä kohtaa (1. kuva), missä juuri nyt istun. Kuusi on vierekkäisellä seinustalla olohuoneen nurkassa. Se osottautui täydelliseksi paikaksi sille.

Pitää vielä kehitellä jokin suoja kuusen jalalle, kun se näkyy ikävästi. Ehkäpä nuo lahjapaketit olisivat sopivia tarkoitukseen. Nehän vähän niin kun kuuluvat kuusen juurelle. Lyhdyt peittävät jakkaraa, jonka päällä kuusi seisoo. Sohvalla kun istun niin ne eivät näy. Kuusen koristelusta sen verran, että tänä vuonna en ostanut mitään uusia koristeita, vaan nämä miellyttävät minua nyt niin paljon, että en usko tarvitsevani enää muita koristeita. Kuuseen pääsi tänä vuonna taasen edesmenneen, rakkaan koirani, Foxyn nimilaatta Voin sanoa, että kyyneliltä ei tälläkään kertaa vältytty.

Koristelun jälkeisenä päivänä istuskelin sohvalla omia askareitani tehden, ja aurinko alkoi paistaa puiden lomasta, ja suoraan joulukuuseen! Huh mikä näky se olikaan. Kuusi oli kuin se olisi ollut täynnä jalokiviä. Näky oli hämmentävä. En muistanut yhtään, että tuohon kohtaan olohuonetta voi tällaiseen aikaan paistaa aurinko. Aurinko on niin matalalla tällä hetkellä, eikä puissa ole lehtiä peittämään sitä, niin kuin kesällä on.

Löysin aivan ihanan pikkukaupan netistä, mistä löytyi aivan täydelliset kaksi kappaletta julisteita, jotka aion laittaa olohuoneen seinälle heti kun ne saapuvat. Sohvan yläpuolelle jäi nyt ”sopivasti” paikka niille. Esittelen ne sitten, kun saan ne. Jostain syystä ne eivät saapuneet tänään, vaikka pakettini oli postissa lajiteltu ja laitettu matkaan. Se on nyt vaan jumissa jossain.

Päivä on kääntynyt jo illaksi, ja minua odottaa alakerrassa lenkkisauna. Lähden sinne siis rentoutumaan. Hyvää joulun odotusta kaikille, ei ole montaa päivää enää! Ja mikä vieläkin kivempaa, perjantaina on vuoden pimein päivä, ja sen jälkeen päivät alkavat taas pidentyä. Jes! Laitan loppukevennykseksi vielä videon Foxysta ja Uunosta, kun heille annettiin joulukalenterista karkkia. Tämä video on vuodelta 2018.

Tässä vielä seurattavat linkit:

  

Joulupuu on rakennettu Read More »

Joulu lähestyy

Joulu lähestyy ja kämppäni fengshui vielä ihan pilalla! Olen tosin alkanut siivoskella sitä sun tätä jouluakin silmällä pitäen. Haluan, että kämpässäni ”lojuu” sotkun sijasta rauha ja seesteisyys siihen mennessä. Siispä, ei kun tuumasta toimeen.

Kuva 8.12.2023

Jouluun mennessä siivottavat asiat olohuoneessa

  1. Sohvalta ylimääräinen roipe pois, tyyny tarvitsee päällisen.
  2. Tonttuprojekti loppuun, langat pois
  3. Taulun siirto toiseen paikkaan
  4. Verhot kauniimmin + jalkalamppu pois
  5. Pöydän siistiminen ja koristelu
  6. Huonekasvien asettelu kauniimmin
  7. Köynnöstuen siirto/kiinnitys
  8. Lattian siistiminen tomaattien jäljiltä
  9. Tuolin päältä neulontatarvikkeet pois (vaatehuoneeseen säilöön)

Pitäisiköhän sitä tehdä oikein jokin siivousjoulukalenteri, missä on 24 luukkua, ja jokaiselle päivälle on jokin oma siivottava kohde? Noh, ei kehtaa itteänsä ihan niin paljon rääkätä. Suklaakalenteri kuulostaa paljon kivemmalta. En ole tänä vuonna ostanutkaan joulukalenteria itselleni, niin kuin joinakin vuosina. Edesmenneille lemmikeille tuli aikoinaan hommattua joulukalenterit. Onneksi sain edes vähän videoitua sitäkin kun oli aika antaa joulukalenterista karkit. Laitan videon loppuun.

Olen pähkäillyt, että mahtaako tämä fengshui olla sellainen juttu mitä kannattaisi ajatella edes vähän. Toki asia on niin monimutkainen, että sen perehtymiseen ei välttämättä ole aikaa ainakaan nyt. Mutta jos poimisikin sieltä vain muutaman jutun mistä voisi, tai kuvittelisi olevan jotain hyötyä. Sehän on ihan selvää, että kaikki ylimääräinen tavara pitää karsia pois, ainakin näkösältä. Annoin muun muassa Facebookin roskalavalta saadut hyllyn ja lipaston pois. Ne menivät tuttavan veljelle. Nämä oli tarkoitus maalata vaaleiksi, mutta nyt siihen ei riittäneet rahkeet.

Roskalava-ryhmästä aikoinaan saadut hyllyköt lähtivät uuteen kotiin viime viikolla.

Olen käynyt samalla tavaroitani läpi kun vaihdoin työhuoneen ja makuuhuoneen paikkoja. Projekti tuntuu tietenkin venyvän, ja minulla on välillä niin kipeät kädet, että taukoa on pidettävä muutama päivä. Työt on kuitenkin tehtävä, vaikka niitä ei nyt jotenkaan ole hirveemmin tällä hetkellä tarjolla. Esimerkiksi, vaatehuoneessa olevat hyllylevyt ovat niin painavia, että en ole saanut siirrettyä niitä paikoilleen. Ei ole yhtään hyvä jos sellainen rojahtaa päälle. Ne ovat kiinnitetty sellaisiin Sovella-kiskoihin ja ranteeni eivät kestä ottaa hyllynpidikkeitä irti ilman vasarointia. Aina tulee jokin este, mikä vaikeuttaa homman etenemistä! Kiinnikkeitäkään ei voi irrottaa myöhään illalla silloin kun huvittaa, koska siitä kuuluva pauke kaikuu ympäri taloa. (Asun siis kerrostalossa)

Joudun myös ruuvaamaan hyllylevyt kiinnikkeistä irti ennen kuin pääsen niitä siirtelemään. Tämä todellakin vain ranteiden takia. Noh, viikon päästä pääsen reumapolille tutkittavaksi, jos he osaisivat siellä jotenkin auttaa. Jos jota kuta askarruttaa, niin satutin käteni viime keväänä renkaiden vaihdon yhteydessä, ja siitä on alkanut yli puolen vuoden ”helvetti”, mikä ei ota parantuakseen. Minua puri myös punkki, ja toivottavasti nämä asiat eivät liity toisiinsa mitenkään. Borrelioositestiä ei ole otettu tietääkseni ja useammin kuin kerran otetut reumakokeet ovat olleet puhtaat.

Minulla ei varsinaisesti ole mitään sisustustyyliä. Ei sellaisesta tulisi yhtään mitään. Haluan, että asuntoni on lämminhenkinen ja rento. Tästä ei sellaista katalogimaista saa tekemälläkään. Tyylini on vähän vintagea ja bohoa sekaisin omalla twistillä. Valmistan ja tuunaan myös todella paljon itse. Vanhat huonekalut ovat tehty hyvin ja ne sopivat mielestäni tänne asuntooni parhaiten. Olen ajatusmaailmaltani sellainen, että en siedä yltiöpäistä kuluttamista. Tavarat pitää käyttää loppuun, eikä vaihtaa uusiin parin vuoden välein! Kauneus on toki katsojan silmissä. Jos katselette tuossa alussa olevaa kuvaa, niin siinä ei montaa ostettua tavaraa näy. Kaikki on kierrätettyä tai perittyä. Verhoja ja kankaita saatan ostaa.

Tein pitkän ja kiperän päätöksen purkaa hydrotomaatin pois. Ei siinä mitään, se kasvoi kyllä, mutta nyt ei ole sen aika. Pitää rauhottaa tekemiset ja tehdä sitten vasta jotain niinkin vaativaa, kun kädet ovat kunnossa. Lisäksi tomaatti oli sellainen risukasa, että sen karsiminen ja ympärystän siivoaminen otti aika lailla voimille. Katsotaan asiaa sitten myöhemmin uudelleen. Tiedänpähän nyt kuitenkin, että sen kasvattaminen sisätiloissa talvellakin vesiviljelyssä onnistuu.

Estetiikka on kaukana hydro-tomaatin jäljiltä.

Innostuin siivoamaan tomaatin jäljet, ja tilalle on viritelty huonekasveille paikka. Heinäseipäät toimivat köynnöskasveille nyt kiipeilytelineenä ja niihin sai kivasti viriteltyä jouluiset valot. Nurkassa ollut kuusiverho on siirretty toiselle puolelle ikkunastoa ja tilalle on laitettu jouluinen verho. Nurkkaus rauhoittui välittömästi.

Skarppasin muutenkin verhojen suhteen. On se vaan paljon kivempaa kun niihin panostetaan edes vähän. Kuusiverhojakin riittää tuolle ikkunastolle ihan se yksi kappale. Loput kuusiverhot ovat makuuhuoneessa. Olen joku vuosi sitten saanut kirpputorin kautta ihanat tummanpunaiset satiiniverhot, jotka toimittavat jouluverhojen virkaa. Näiden verhojen takana on ovi parvekkeelle.

Jouluverhot

Verhot ovat nyt aseteltuna paljon kauniimmin kuin aikaisemmin olivat.

Jouluvalot heinäseipäissä

Siivosin eilen keittiötä jonkun verran, ja ajattelin skraapata uunista ikkunan puhtaaksi. Sain inspiraation nähtyäni Facebookissa Sini-tuotemainoksen. Siinä uuniluukku putsattiin sellaisella raapan näköisellä vehkeellä (Puhdistusterä lasipinnoille). Tiedoksi itselle, se ei ole yhtään sama asia kuin partahöylä. Hinkkasin vielä tovin luukun ikkunaa PataPatalla, ja sitten se uunin etupaneli päättikin irrota. Nyt en saa sitä enää takaisin. En myöskään saanut irrotettua uunin reunoilta sivuritilöitä. Käsien liikerata ei ole ihan kohillaan. Pitää pyytää joku avuksi.

Jouluaskareita

Sain jonkin kummallisen älynväläyksen askarrella tonttuja äitini vanhoista villasukista. Tontut eivät vielä ole ihan valmiita, mutta tässä hieman esimakua miltä ne suunnilleen tulevat näyttämään.

Askarrellut tontut jouluksi

Tontuista tulee ihan hauskan näköisiä, ja ajattelin tehdä niistä ”bändin” johonkin pöytätasolle. Laitan sitten kuvan siitä kun se on valmis. En välttämättä tänne mutta Instaan.

Joulutonttu

Itsenäisyyspäivä tuli ja meni, ja katsoinkin koko illan presidentinlinnan vastaanottoa televisiosta. Kyllä se vaan on niin sävähdyttävää, kun 100-vuotias veteraani laulaa! Uskomattoman työn ovat nämä henkilöt tehneet meille, siitä ei osaa edes tarpeeksi kiittää. Poikkeuksellisesti itsenäisyyspäivänä oli lumipeite, mikä ei ilmeisesti ole ihan itsestäänselvää sekään. Olen nyt heräillyt hyvissä ajoin aamuisin ja saanut katsoa, kuinka päivä valkenee. Olohuoneen ikkunasta näkee kun aurinko nousee, ja kylmien pakkasten aikaan taivas värjäytyy pastelliväreihin.

Kävin vanhempiani avustamassa torstaina 7.12. kun heidän autonsa akku teki tenät. Kun lähdin heiltä pois, oli pakko jäädä katselemaan taivasta. Maisemat olivat sellaiset siinä kohtaa etten ole koskaan ennen nähnyt. Kadun päässä olevasta äänivallista karsittiin puita kuluvan kesän aikana, ja niiden läpi pääsee nyt paistamaan vallin takana olevan ajotien katuvalot. Ne on vaihdettu LED-valoihin viime talven jälkeen, ja vanhempieni kadulla on vielä vanhanaikaiset lamput, jotka ovat oranssit. Maisema oli ihan käsittämätön! Jäin toviksi ihailemaan maisemia ja tietysti piti saada pari kuvaa, kännykällä tosin.

Otavakin vielä näkyi hieman toisessa suunnassa.

Olen alkanut fiilistelemään ja tarkoituksellisesti rentoutumaan joulun alla. Tähän on tuonut mukavan lisäyksen YouTubesta löytynyt takka, jossa kissa nukkuu edustalla ja kehrää. Tämä on todella rauhoittavaa ja ihanaa katseltavaa. Tietysti se on tehty tietokoneella, mutta on kyllä niin aidon näköinen kissa siinä että hohhoijaa! Siis, aivan ihana. Olen tuijotellut sitä löytämisestä lähtien joka päivä, ainakin hetken. Niin hyvä mieli siitä tulee. Muitakin kissavideoita löytyy kun etsii.

Klikkaa TÄSTÄ videoon YouTube-kanavalla.

Olohuoneen järjestelyn yhteydessä siirsin ikkunan edestä laiskanlinnani (myös työtuoli) toiselle puolelle olohuonetta. Saan siihen kätevästi viriteltyä ”sivupöydän” kun avaan lipaston laatikon. Pitää vielä lyhentää laminaatin pala oikeaan mittaan ja tehdä siihen jotkut stopparit, ettei se liikahda vahingossa paikoiltaan.

Kun kävin eilen kirjoittamaan tätä blogia, laitoin muutaman kynttilän tason päälle palamaan ja otin hieman glögiä. Tuli oikein ihana ja rauhaisa fiilis. Tässä on hyvä olla.

Heräsin tänä aamuna seitsemän aikoihin, ja halusin aloittaa heti tämän blogin kirjoittamisen loppuun. Näkisin taas kun päivä valkenee. Sytytin kynttilän heti aamusta, ja avasin kissavideon. Nyt päivä on on jo aluillaan ja ulkona on valoisaa. Mieli on huomattavasti rauhoittuneempi kuin monena aikaisempana aamuna. Sotkua on paljon vähemmän, ainakin tässä olohuoneessa. Joulukuusi odottaa tuossa vieressä koristelua. Ehkäpä koristelen sen jo tänään.

Seuraavan videon myötä toivotan kaikille oikein mukavaa viikon alkua ja leppoisaa joulunodotusaikaa.

Tässä vielä seurattavat linkit:

  

Joulu lähestyy Read More »

Scroll to Top