lunta

Kevätaurinkoa koko viikko

Nyt on kyllä tullut niin paljon virtaa tekemisiin kun aurinkokin on paistanut koko viikon. Vaikuttaa siltä, että kevät on saapunut!

Kauheata taas sanoa tämä sana, ”aktivoitunut”, mutta olen aktivoitunut tässä viikon sisällä ihan mukavasti. On laitettu huonekasveja uusiin multiin, on siivottu, on tehty ruokaa… ja mitä vielä…

11.3. laittamani tomaattien, paprikan ja chilin siemenet ovat itäneet. Tomaatit ensin ja nyt muutama päivä sitten paprikat ja chilit. Tomaattien itämiseen meni aikaa noin neljä päivää.

Kevätkylvöjä

Kokeilin huvikseni mitä tapahtuu, kun laittaa kaupasta ostetun salaattikerän kannan veteen. Siihenhän kasvoi pari juurta! En kuitenkaan laittanut kantaa multaan, mutta voishan sitäkin kokeilla jossain vaiheessa, josko siitä kasvaisi uusi salaatti. Mielestäni tuohonkin ilmestyi pari pientä lehteä. Heitin kokeilun kuitenkin pois, kun minulla ei tosiaan ollut sille mitään ihmeellisempää suunnitelmaa.

Tyrkkäsin myös persilijan vesilasiin jos se kasvaisi vähän siinä sitten… saattaa kyllä olla, että vesilasissa sen juuristo mädäntyy. Katsellaan. Käyn napsimassa sitä silloin tällöin suuhuni ja onhan siinä nyt ihan kunnon valokin yläpuolella, mikä saattaisi auttaa kasvamisessa myös.

Otin maaliskuun alussa kuvan vanhempieni takapihalta. Meillä on ollut todella paljon lunta, niin kuin on vissiinkin ollut koko Suomessa. Kevättä odotellaan edelleen ja lumien sulamista. En ole ihan varma, onko virallisesti terminen kevät edes alkanut. Sehän alkaa vasta sitten kun vuorokauden keskilämpötila pysyy plussan puoella. Siitäkin huolimatta, että yöllä olisi pakkasta, jos lämpötila on keskimäärin plussalla, kevät on alkanut. Meille ”taviksille” kevät alkaa siitä, kun ekan kerran kuulee titityyn.

Kevät on vielä vaiheessa ja on paljon lunta

Jään odottelemaan innolla milloinka nuo lumet sulaa. Kuvasta näkee hyvin kuinka paljon sitä on kertynyt. Pihakeinu oli selkänojaa myöten hangen peitossa, samoin mattotelineestä ei näkynyt paljon mitään. Kyllä ne sieltä hangesta löytyivät, mutta sinne ei ollut mitään asiaa… eikä ole edelleenkään, sillä lunta on vielä todella paljon.

Vanhempieni seniorikissa nauttii keväästä. Hän haluaa käydä ulkoilemassa koko ajan. Kuvaan on tallentunut myös naapuritalon järjetön lumikasauma. Keskustelupalstat ja Facebook ovatkin täynnä kommentteja tällä hetkellä, että kun ihmiset laskevat lemmikit ulos takapihoilleen ulkoilemaan, ne karkailevat. Ne pääsevät kävelemään hankea pitkin aitojen yli toiselle puolelle.

Kissa nauttii kevät auringosta

Aika hyvin sitä lunta on kuitenkin sulanut, vaikka alkuunsa vähän ”pelottikin” mitenkä asian laita mahtaa olla kun kevät etenee. Nappasin kuvan vanhempieni pihalta eilen. Portaiden vieressä oli viikko sitten vielä korkeat kinokset. Tämä on tosin etelän puolella, mutta kuitenkin. Ja nyt sataa vettä. Voi olla että lumipeite saa kyytiä tänään oikein kunnolla.

Otin kuvan myös omalta pihalta eilen, mikä näyttää siltä että kevät ei ole edes lähelläkään. Kuinkahan kauan aikaa oikein mahtaa mennä, kun nuo lumet tuosta sulaa? Noh, katsotaan tämän päivän vesisateen jälkeen paljonko lunta on vielä jäljellä. Voi hyvinkin olla, että tuo kinos hupenee ihan kunnolla.

Tämän hetken kuumimpia puheenaiheita on Ukrainan sota, tai Putler kutsuu sitä erikoisoperaatioksi. En aio siitä kirjoittaa sen enempää, mutta kyllä vit***i laittaa bensaa tankkiin pari päivää sitten! Parilla kympillä ei saa sitten yhtään mitään. Kunhan kevät sulattaa lumet, niin pääsee sentään sähkövekottimella (kuva syyskuu 2021) ajelemaan.

Kävin muutekseen ottamassa sillä tyypit viime viikonloppuna. Ehkei ole vielä sen aika. Talven jäljiltä ei ole putsattu hiekoitusta pyöräteiltä, ja se toi oman haasteensa ajelulle. Lisäksi lumi ei ole sulanut ihan kauttaaltaan vielä pääkulkuväyliltä. Sain kokeilusta palkkioksi niska- ja selkäsäryn. Olin tosin liikenteessä illalla jolloin lämpötila laskee pariin asteeseen. Turhan kylmää kyytiä minulle! Onnekseni minun ei tarvinnut työntää sitä kovinkaan kaukaa takaisin kotiin kuin tuosta naapuritalon vierestä. Vehje kun sattuu painaa sen 60-70kg. Että, kevyet iltajumpat sain siitä myös.

Löysin alkukeväästä kivan tuubikanavan, missä voi katsella livenä, kun sinitiainen asustelee pöntössä. Pönttöön on viritelty kamera, mikä kuvaa sitä sisältä, ja ulkopuolella on toinen kamera. Tällä hetkellä sinitiaisella on kevätpuuhat meneillään ja se on tehnyt jo pesän sinne pönttöön sisälle. Kuukausi sitten pönttö oli vielä tyhjä. Tässä on linkki mistä pääsee seuraamaan kyseistä kanavaa: https://youtu.be/yUSX1wLFvIw

Sinitiaisilla kevättä rinnassa ja ne ovat pesänrakennuspuuhissa.

Ei tässä tällä kertaa muuta, kuin hyvää viikonloppua! Seuraavaksi tulee päivitystä huonekasviasioihin, kunhan saan otettua kohteista siedettäviä kuvia.

Kevätaurinkoa koko viikko Read More »

Meillä satoi lunta!

Joskus on ihan sikahienoa kävellä yöllä, kun ketään ei näy missään. Tavallaan se voi jopa olla kummitusmaista, mutta nyt tällä kertaa olin ihan fiiliksissä, kun meillä oli illan aikana satanut muutaman sentin lunta! Ne, jotka minut tuntevat tai paikkakunnan, taitavat tietää mistä reitistä näissä kuvissa nyt on kyse 🙂 Lähikaupassa käyntiin kun mahtuu siis neljän kilometrin lenkki, kun koukkaa ”olohuoneen” kautta kotiin.

Kun muita ei ole liikenteessä, voi mennä seisomaan vaikka keskelle tietä ottamaan kuvia. Onnistuisiko se Helsingissä? Kuvien ”keltaisuus” muuten johtuu pitkälti siitä, että katuvalot ovat kellertäviä. Kuvissa siis on hieman seepiamainen tunnelma.

Vuoksenniskantie 52 kohdilla

Joku muukin on jossain vaiheessa kävellyt tästä kävelytieltä kun näkyy selkeästi vielä jäljet…

Ei kun keskelle tietä kuvaamaan! Legendaarinen Bio Vuoksi-elokuvateatteri näkyy taka-vasemmalla. Oikealla puolella on vast’ikään valmistunut vanhusten palvelutalo, jonka alakerrassa on mahtava kirjasto! Oli meillä täällä Vuoksenniskalla aikaisemminkin kirjasto, mutta se oli toisessa kohtaa. Nyt se on ihan pääkallopaikalla – erittäin hyvä juttu! Se on muutenkin viihtyisä. Paljon huonekasveja! Pitää käydä joku kerta kameran kanssa siellä tutustumassa ja dokumentoida tännekin jotain.

Ei kun keskelle risteystä kuvaamaan! Tässä kohtaa on Torikadun ja Vuoksenniskantien risteys. Torikatu jatkuu Ylämäkeen Bio Vuoksen suuntaan. Holvissa ei ole toimintaa. Harmin paikka. Se on myös sijaintinsa puolesta hyvässä paikassa. Onkohan liian kallis kiinteistö tai jotain? Vaikea mennä sanomaan miksi siinä ei ole toimintaa. Holvissa on joskus ollut ruokailupaikka, muistaakseni ihan lounas-buffet oli tarjolla. Muutama vuosi sitten siinä oli kaljabaari, jossa ehdin käydä kaksi kertaa, ennen kuin se suljettiin.

Tietysti kun on juuri satanut lunta, käy nuoriso kokeilemassa sladittelutaitojaan! Ja ”yleistän” koska tässä nyt on kuitenkin kyseessä nuoret, kun heistä on ollut illan aikana näköhavaintoja. Kyllä mentiin mopoilla sivuttain pitkiäkin matkoja, ja ajeltiin mönkijöillä. Pitäähän se saada testattua mitenkä ne toimii! Silti hieman hirvitti kun testailivat sellaisessa paikassa, jossa risteys ihan liki eikä siinä ole kolmiota. Mutta, onneksi on hiljaiset kadut!

Torikatua ylös

Vihdoinkin kotikadulla… Yleensä tässä kahden kilometrin matkassa ei ihan näin kauaa mene, mutta sitä aina uppoutuu omiin maailmoihinsa kun ottaa kameran esiin. Nämä kuvat on tosin otettu kännykällä. En kuljettele järkkäriä mukana juurikaan, jollen varta vasten lähde sillä ottamaan kuvia johonkin. Ja harvoin tällaiseen aikaan yöllä kuitenkaan, ja kävellen.

”Viimeinen rasti” piirtyi hauskasti kahdesta puusta. Ensin näytti siltä, että leikkauskohdassa on sulaa, sen verran tummempi se oli muista varjoista.

Näistä lumista ei ollut sitten aamulla enää oikeastaan mitään jäljellä. Eli, vaikka parikin senttiä illalla satoi, ei tätä ilmeisesti lasketa ensilumeksi. Ensilumen määritelmähän on, että talviaikaan aamulla kello 8 mittauspisteellä on sentti lunta (Wikipedia). Vaikea sitten sanoa missä tämä Ilmatieteen laitoksen mittauspiste sijaitsee, että onko tämä ensilumi vai ei, koska kyllä siitä rippeitä tuolla vielä näkyy. pitkin nurmikoita ja tienpieluksia.

Meillä satoi lunta! Read More »

Lunta tulvillaan….

Parisen viikkoa takaperin saimme nauttia ihanista pakkaskeleistä Imatralla…

Viikko sitten, kun katsoin keittiöni ikkunasta pihalle, näkymä oli seuraava
Lunta ei olllut juurikaan satanut sitten tuon edellisen kuvan jälkeen… ehkä parisen senttiä vain.
Kun katsoin tänä aamuna tuonne pihalle, niin näkymä on aivan toinen!
(kuva otettu aamulla n. klo 9.30)

Lähdin käymään paikallisessa postissa viemässä muutamia kirjeitä… liikenteessä vallitsi todellinen kaaos. Lunta oli satanut eilisestä paljon, eikä aurauskalusto ollut pysynyt perässä. Keli oli juuri autoilijan kannalta niin kettumainen kuin ostata ja olla – kun ajoi muutaman metrin, oli tuulilasi taas jäässä, eikä siitä nähnyt mitään läpi. Minulla ei kuitenkaan ole autossani niitä kaikkein halvimpia pyyhkimiä, vaikka ”Fiiu” onkin. Puolet ajasta tuli ajeltua lähinnä tuurilla toivoen, ettei kukaan jalankulkija päätä vaaleassa talviasussaan lähteä ylittämään tietä kuvitellen, että kyllä se auto jarruttaa! Tuossa kelissä ei nimittäin nähnyt juuri mitään. Kun ajoi suurempia nopeuksia (60km/h), niin siinä kerkesi jo tuulilasi selkiytyä, mutta pienemmissä nopeuksissa (40km/h) ei ollut mitään toivoa, varsinkin kun piti vähän väliä pysähtyä liikennevaloihin jne. Sen jälestä ei kyllä tuulilasin läpi kauhean hyvin nähnyt. Toivottavasti joku pelkästään jalkaisin kulkeva tämän lukee ja tajuaa, että autoilijalla on niin paljon katseltavaa siellä ratin takana huonoillakin keleillä, että sen on toisinaan lähes mahdotonta huomata äkillisesti suojatielle käveleviä jalankulkijoita… te ette edes väittelisi asiasta vastaan jos ajaisitte autolla! Ja pimeällä ne heijastimet…

Ei tarvinnut paljon fillaria postin parkkiin laittaa, saati sitten päästä hoitaa asiansa rullatuolilla liikkuen… ihan toivoton tilanne, eikä sille oikeastaan voinut edes mitään. Lunta tuli mitä tuli.

Päätin lähteä käymään isääni moikkaamassa Vuoksenniskalla, koska hän oli ollut hiljattain flunssassa. Puolikuntoisena ei nääs ole kovin järkevää käydä lumitöitä tekemään. Jäin ensitöikseni jumiin autollani kujan päätyyn!

Kadun ja kujan välissä on kevyenliikenteenväylä, joka oli kyllä aurattu… sitten niiden teiden välissä oli sellaiset puolen metrin korkuiset penkat aurauksen jäljiltä. Siihen jäi pikkuinen Fiiu. Meinasin jo soittaa isälleni, että tulisi lapion kanssa kadun päähän kaivamaan autoa sieltä pois (tuulilasista ei edelleen nähnyt missä oltiin), mutta aikanani sahattuani edestaas, pääsin pakilla sen verran taakse päin että sain vautia päästä kinosten yli määränpään suuntaan. Siinä minun pikkuruinen Fiiuni sai kunnon lumialapesut! Kujaa ei oltu tietenkään aurattu ja siellä oli ainakin sen 30cm lunta joka kohdassa. Seuraava paikka johon Fiiu jäi jumiin oli kun yritin ajaa sen pihaan, jossa on pienehkö ylämäki…

Ei siinä auttanut muu kuin pakittaa takasin kujalle ja aloittaa parkkipaikan kolaaminen! Mukavasti tuuli tuiversi tuossa kohtaa ja viskeli lunta mihin suuntaan sattui. Naamassa tuntui lähinnä siltä, että sitä kohti oltaisiin heitetty läjä nuppineuloja, jotka olisivat saaneet Pinheadinkin (Hellraiser-elokuvahahmon) kateelliseksi. Muutaman kerran auto jäi johonkin kinokseen kiinni kunnes sain sen verran vauhtia (ja kolasin pihaa lisää), että pääsin parkkeeraamaan autoni siihen. Niin kuin kuvasta näkyy, vanhempieni autopeite on hautautuneena lumen alle (oikeassa laidassa). Huomioitavaa vielä sen verran, että kuva on otettu jotain puolen päivän aikaan, ja aamulla lunta ei ollut satanut juuri ollenkaan… arvatkaapa kuinka paljon sitä lunta on tällä hetkellä, kun sitä on koko päivän satanut! (n. klo 23.30)

Vanhempieni talolta lähdettyäni päätin kipaista Minimanin kautta ostamassa autooni pinkin lumilapion (sitä ei ilkee äijät varastaa) siltä varalta, että joudun lapioimaan autoni puuterilumesta jossakin muussa kohteessa mahdollisesti. Seuraavaksi käytinkin sitä lapiota oman pihani parkkipaikalla…

Mielenkiinnolla odottelen mitä tästä oikein kehkeytyy. Ennusteiden mukaan lumisateen pitäisi lakata huomiseen mennessä. Ei siinä sitten kauaa enää mene kun tiet yms saadaan kuntoon. Mutta tämä tästä lumisateesta… odotellaan…

Lunta tulvillaan…. Read More »

Talvi kurkisti mutta vielä syksy jatkuu…

On se mukavaa kun välillä sataa lunta! Ei se mitään, varsinkin kun on puolet pihaduuneista tekemättä talvea vasten… tai ei nyt välttämättä juuri puolia mutta joitakin asioita kuitenkin. Jostain syystä en voinut käsittää, että vaikka hallaa on esiintynyt (tai yöpakkasta) niin jotkut kasvit senkun piristyivät vaan. Nimenomaan sellaiset jotka olivat koko kesän kitukasvuisia. Näihin rehuihin kuuluvat mm koristekrassi ja daalia! Daaliasta en olisi kyllä uskonut mutta se aloitti kukintansa vasta tossa syyskuun puolella. Nyhtäsin sen kukkalaatikosta pois 11.10. kun oli tiedossa erittäin kylmiä päiviä…

Tätä oli siis tiedossa…

Kuvat on otettu 15.10.2010. Ei tuota lunta nyt enää ole, eikä käsittääkseni sitä ole hetkeen ennustettu tänne satavankaan. Tossa tuli vaihdatettua talvirenkaat kuitenkin torstaina 21.10 kun perjantaiaamuksi oli luvassa pakkasta. Päivä oli hyvin kylmä heti aamusta asti ja talvirenkaiden vaihto tuli tarpeeseen!

Vielä olisi projektina parvekkeen laitto kun se on jäänyt syyskiireiltä täysin huomioimatta. Noh, ei se ole ehkäpä juuri siitä tärkeimmästä päästä, mutta tarvitsee se kasata talvea varten kuitenkin. Sieltä pitäisi silpoa tomaattipuskat (ne ovat siellä vieläkin) ja viedä ne kompostiin sekä poistaa lattioilta bambumatot. Ne eivät kestä talven yli tuollaisessa ympäristössä. Samoiten pitäisi (nyt puhun konditionaalissa!) sivuverkkokehikot viedä alakerran varastoon odottelemaan lämpimiä kelejä ja lukita lasit takaisin paikoilleen. Ei sitten lumi tai vesi tule niistä läpi partsille. HUH. Kyllä tossa hommaa vielä löytyy! Toivotaan että tässä lähipäivinä viitsisi mitään tehdä. On nimittäin niin paljon muitakin projekteja tulossa kuten esimerkiksi halloween-asun ompelu!

Mutta nyt koisaamaan tältä erää ja kirjoittelen sitten taas kun aikaa liikenee…

Talvi kurkisti mutta vielä syksy jatkuu… Read More »

Scroll to Top