Pihatyöt alkuun

Toivottavasti kaikilla on ollut mahtava pääsiäinen, minulla on ainakin ollut! Pihatyöt saivat alkunsa jo viime viikolla, taisin aloitella ihan perusharavoinnilla. Mutta muutakin on ollut mielessä… Olen jo muutaman kevään ja kesänkin tuskaillut pihalla olevaa hurmehappomarjapensasta, joka raapii piikeillään aina keväisin ja kesällä sitten nurmikonleikkuun lomassa. Sain isännän suostumuksen ”päättää sen päivät”.

Ensimmäiseksi leikkasin kaikki oksat ja poltin ne, ja sitten kaivoin ulkoreunoista maat pois. Isäntä (Aatu) onneksi auttoi raavaalla miehen voimalla ja rautakangella loput!

Piikikäs puska suoraan helvetistä sanon minä! Kaunis kuin mikäkin, mutta ei ole hyvä sellaiselle pihalle jossa sen ohi kuljetaan jatkuvasti. Uudet versot ovat aina pehmeitä, mutta jossain vaiheessa rehun varret kovettuvat sillä tavalla, että niihin tulee todella teräviä ja kovia piikkejä. Jos jollakin sattuu olemaan hirveän suuri maatila, joka kaipaa aitaa, niin tämä on onnen omiaan sellaiseen. Ei nimittäin pedot halua tollasen pusikon läpi tulla tontille!

Pihaprokkiksena on vielä seuraavaa:

Kaivetaan kaksi norjanangervoa pois. Talon karvainen kullanmuru on auttanut kaivuuta omalta osaltaan (välissä kuoppa), ja kissakin oli sitä mieltä, että näistä ei ole muuksi kuin bajamajoiksi… kenkää siis noille pusikoille tiedossa.

Vaahteran jäljiltä on kerääntynyt hallitsematon pino puita autotallin seinustalle, jolle olisi muutakin käyttöä. Isäntä aikoo purkaa talossa olevan leivinuunin, ja se on osittain purettukin, mutta joitakin tiiliä halutaan säästää uusiokäyttöön ja niille tarvitaan paikka. Eli tuo puupino saa polttotuomion. Puupinolta on kattokin romahtanut talven aikana, niin ne pitää varmasti joko siirtää tai polttaa mahd. pian ennen kuin niiden niskaan sataa vettä ja ne kastuvat.

Talon etelänpuoleisessa päädyssä on myös hirveän näköinen viritelmä, jotta kullanmuru ei livahtaisi naapurin tontille huomaamatta. Yllättävän hyvin se pysyy pihallaan vaikkakin kaikki rakennelmat eivät nyt ihan niin hillittömän korkeita olekaan 😀

Aina se mieli myös muuttuu, niin nostan varmaan nuolen osoittamalta kohdalta viime vuonna istuttamani siperiankurjenmiekat toiseen kohtaan jotta ne pääsevät enemmän oikeuksiinsa. Täytyy yrittää malttaa mielensä ja tehdä niistä vähän pienempi pusikko näin ens’alkujaan. Samoiten kyytiä saa toi karsea puuaita tuossa niiden vieressä. Sen tarkoitushan oli pitää kullanmuru pois istutuksista… noh, onnistui ja ei onnistunut. Olis antanut myös vähän raamia tuolle terassille joka sekään ei niin kauhean hyvä ollut – terassi jäi hieman pieneksi eikä tuoleja ollut lainkaan helppoa sijoitella tuohon. Noh, uudestaan sekin sitten.

Yksi murheenkryyni on tässä

Olin ajatellut tuohon kohtaan jonkunlaista liljapenkkiä, mutta alue täyttyy aina vain kaadetun luumupuun villiversoista. Ajattelin kaivaa liljat ylös ja istuttaa siihen nurmikon tilalle, jotta voin sitten ruohonleikkurilla ajella samalla myös villiversot hullun kiilto silmissä. En tajua mitä tuolle pitäisi tehdä? Koko pihan osa on kohta täynnä tuota luumupuun villiversoa. Jos niistä saisi edes luumuja ni jotakin voisi jättää, mutta ei tuo ole kuin rikkaruohona vaan. Jos vaan aikaa ja rahkeita riittää (viime kesänä ei riittänyt) niin RoundUp laulaa ja todella kovaa ja korkealta laulaakin! Vihaan tuota pusikkoa vähintään yhtä paljon kuin pihalla asustelevia lehtokotiloita.

Tekemistä siis löytyy…

Lue artikkeli