Rölli

Tylsä kuukausi

, , , , , , , ,

Lokakuu oli loppu peleissä todella tylsä kuukausi. Sain kaikesta huolimatta tehtyä joitain ikuisuusprojekteja alta pois, mutta silti on sellainen fiilis, ettei ole oikeastaan tehnyt mitään. Alkukuukausi meni tosin flunssan kourissa, ja tokihan se hieman verotti jaksamista ja söi aikaa. Luojan kiitos etten tullut todella kipeäksi, vaan jaksoin tehdä sieltä täältä joitain kotiaskareita.

Vanhempieni pihalla orapihlaja-aidan seassa kasvava vaahtera juhla-asussa 10.10.2025

Lokakuun alussa oli pienehkö pelko siitä, että talvi tulee hyvissä ajoin. Tällä hetkellä asiasta ei ole tietoakaan, sillä eilenkin satoi vettä miltei koko päivän ja keli on plussalla reilusti läpi yöt. Siitä tulikin mieleen, josko saisin aikaiseksi pestä ikkunat! Se on sitten alkaneen viikon hommia.

Vanhempieni omenapuu syksyväreissä 10.10.2025

Täytyy kyllä todeta, että on hämmentävän lämmintä tähän vuodenaikaan. Kuukausi on jo vaihtunut marraskuuksi, ja monesti on satanut jo ensilumi. Nyt ei näy sään kylmenemisestä merkkiäkään. Kävin tilaamassa autoon renkaiden vaihdon päivämäärälle 11.11. Taitaa olla silloinkin miltei kesäkeli vielä. Katsellaan. Lokakuun 10. päivä maisemat näyttivät vielä tältä:

Ruska-aika meni itseltä tänä vuonna totaalisesti ohi sairastelun takia. Ruska oli todella lyhyt ja taisi kestää peräti kaksi päivää, kunnes lehdet tulivat puista alas. En oikeastaan ottanut yhtään kuvaa. Lokakuun alun visiitti kaupunkipuron puistikossakaan ei tuottanut tulosta, kun olin jo silloin huonovointinen. En jaksanut paljon käyskennellä ympäri maastoja. Nyt odottelen seuraavaa superkuutapahtumaa, joka on tällä viikolla 5.11. Toivottavasti olisi hyvä keli, että kuu näkyisi taivaalla ainakin sen hetken, kun se nousee.

Superkuuta kuvailemassa 8.10.2025

Toivottavasti olisi edes sen verran poutaa ja pilvetöntä, että saisin otettua jokusen kuvan kuusta. Kuun kuvaamista täytyy päästä harjoittelemaan, että se sitten onnistuu, kun on niin sanotusti pakko. Edellisillä kerroilla kuu meni pilviverhon taakse todella nopsaan. Kuu nousee taivaanrannasta niin nopeasti, että siinä ei mene kuin pieni hetki, että se on tarkennuspisteen ulkopuolella.

Sääilmiöt – Hurrikaani Melissa

Viikko sitten Jamaikaa ravisteli yksi voimakkaimmista hurrikaaneista, mitä on koskaan mitattu. Olen säähullu, ei voi mitään. Minä ja veljeni molemmat. Veljeni on vain sellaisella tasolla näissä asioissa, että minun on tässä vaiheessa enää turhaan alkaa tiedoilla pätemään! Mutta, minua kiinnostaa säätilat ja myrskyt todella paljon. Mutta joo. Melissa oli tämän hurrikaanin nimi, ja siinä oli mitattu jopa 185mph tuulennopeudet ja ilmanpainetta oli mitattu 892mbar. Se on maailman kolmanneksi voimakkain mitattu hirmumyrsky! Ja arvatkaahan mihin se on nyt matkalla? Tosin se ei ole lähelläkään niin voimakas (onneksi) mitä lähtiessään.

Screenshot: https://zoom.earth/maps/radar/

Tämähän suuntaa Eurooppaan satelemaan loppuja vesiä. Hurrikaani se ei tosiaankaan enää ole, mutta rippeet siitä saattaa sataa tänne pohjolaan. Vuosi sitten Kirk-myrsky teki samoin. Epäilen suuresti, että tämä saattaisi vaikuttaa kuun näkymiseen 5.11. Ainakin sääennusteessa on vesisadetta. Seuraava päivä näyttäisi olevan kirkas. Voipihan sen kuun käydä silloinkin kuvaamassa. Kyllä se vielä suht täysi siinäkin kohtaa vielä on. Tuleekin mietintä vastaan: kävisikö kuvaamassa torstaina kello 16 täysikuuta, vai katsoisiko eduskunnan kyselytunnin? Käyn kuvaamassa kuun!

Taas on se kuukausi kun pitää aloittaa projektit

Tervehdyin noin kahden viikon kuluessa flunssasta ja olikin aika käydä järjestelemään tavaroita, koska minulle oli tulossa maailman ihanimmat kisut taas hoitoon. Halusin tehdä pari projektia valmiiksi, jotka ovat olleet odottamassa ties kuinka kauan tekijää. Olin viritellyt vessaan suuren roskiksen, jonka päällä oli hyvä sahailla puupaloja. Purut menevät sitten suoraan roskiin.

Sain vihdoinkin aikaiseksi sahata eteisen puiseen hyllykköön päällystason vintage-laudoista, joita olen sitä varten säästellyt. Pari vaakatason tukipalikkaa joutui käsittelemään puuöljyllä. Itse tykkään käyttää Supi Saunavahaa, kun se on hajuton ja myrkytön. Olen käsitellyt sillä paljon puupintoja. Laitan hyllyköstä kokonaiskuvan kunhan olen saanut siistittyä alueen esittelykelpoiseksi.

Samaan syssyyn virittelin paprikoille jalustan, kun ne oli saatava lattialta pois. Kuin ihmeen kaupalla varastosta sattui löytymään juuri sen kokoinen hyllylevy, mikä kävi tarkoitukseen. Projekti on vielä hieman kesken, mutta se täytyy tehdä loppuun piakkoin, koska saman alustan päälle tulee myös tomaatti, jos se vielä ehtii. Kuvia sitten taas myöhemmin. Paprikat ovat täynnä kukkia ja alkuja, joten alustalla on siinä mielessä kiire, kun siihen tulee tukinarut. Tämän paprikan poimin 30.10. ja se on nyt syöty. Onneksi paprikan runko ei katkennut tämän paprikan takia. Siksi tukinarut ovat tarpeen.

Voiko olla mitään suloisempaa kuin tällainen kissa? Noh, voi toki olla… ainoastaan siinä tapauksessa, että se olisi oma kissa! Nämä satunnaiset vierailijat ovat sitten kerta kaikkiaan niin ihania, että sydän ihan sulaa kun heidän kanssa saa olla toisinaan. Röllillä (kuvassa) on kuulemma samankaltaisia tapoja kotonakin, mitä täällä hoitopaikassa. Kun olen jääkaapin äärellä tekemässä jotain, niin hän tulee pummimaan jotain herkkupaloja. Noh, ainahan sieltä joku kinkkupalanen tippuu.

Virittelin kissoille ikkunan ääreen tuolin, jonka päälle asettelin heidän pedin. Meni muutama päivä ennen kuin he tajusivat, että parvekkeella vierailee lintuja. Voi sitä ihmettelemisen määrää, kun tämä selvisi! Varsinkin Sysi (kuvissa) oli selkeästi kiinnostunut linnuista, ja kävi vähän väliä tarkistamassa lintutilanteen.

Yritän taas aktivoitua kirjoittelemaan. Edellisestä postauksesta on kuitenkin kulunut jo kuukausi, niin siinä ajassa ehtii kuitenkin tapahtua niin paljon pikkuasioita, että kun niistä alkaa kirjoittaa, ei enää muista mitään. Eli palaillaan taas seuraavalla kerralla.

  
Voit myös tukea blogiani ostamalla blogiin liittyvästä verkkokaupasta itseni suunnittelemia kivoja tuotteita.

Vauhdikkaat pari viikkoa

, , , , , ,

Menipäs pari viikkoa nopeasti. Viime viikonloppuna oli vieläpä juhannus. Ei ole hetkeen ollut näin kivaa kun mitä nyt oli. Oma velikin oli maisemissa melkein kaksi viikkoa, kun normaalisti on ollut hätäseen vain muutaman päivän.

Asioita on hoidettu pois kuljeksimasta

Otin itseäni niskasta kiinni ja laittelin roskalavalle yhtä sun toista lahjoitettavaksi. Tutkailin ilmoituksia ja lahjoitin rompetta pois sitä mukaa kun näin jollakin olevan tarve. Sähkökruiserin etulokari sai uuden kodin, Temusta tilaamani lähinnä leluiksi sopivat ajolasit saivat uuden kodin ja pitkin nurkkia pyörinyt fillarin kori sai uuden kodin. Heitin roskalavalle myös olkkarissa olleen valkoisen pörrömaton. Tuli vaan todettua, että sellainen ei kerta kaikkiaan ole käytännöllinen asunnossani. Jossain vaiheessa tulevaa viikkoa olohuoneesta lähtee vielä pieni sivupöytä, jolle minulla ei ole käyttöä.

Autossa oli kasa kaakeleita, joista oli tarkoitus tuunata jotain, mikä jäi sitten kuitenkin käsivaivojen takia tekemättä. Hautasin siis ajatuksen päällystää eteisessä olevan lipaston. Keksin siihen joskus jotain muuta, jos sille on tarve. Vein kaakelit hyötyjäteasemalle. Ei ollut sinällään pahan hintainen homma. Ämpärillinen maksoi 2,60€, mutta nyt pääsen siivoamaan autoni! Sitä onkin odotettu jo vuosi.

Tein minä kuluvalla viikolla myös löydön roskalavalta. Tuttavani nimittäin laittoi sinne Adidakset, jotka eivät sopineet hänen jalkaansa. Ne olivat minulle oikein sopivat. Ne ovatkin olleet käytössä miltei joka päivä.

Roskalavalöytö: Adidakset

Juhannusviikko

Minulla oli jonkin verran odotuksia juhannukselta. Säälle nyt ei mitään voinut, sehän on selvää, mutta oli se mukavaa kun oli poutaa ja jotenkin tarkeni. Ja vielä mukavampaa oli se, että ei ollut maastopalovaroitusta ja sai grillata tulella makkaraa!

Piha juhannusaattona 21.6.2024

Olin joskus aikonani saanut roskalavan kautta pienen pallogrillin, jolle olikin nyt käyttöä. Olin vanhempieni luona välillä käymässä juhannuksena, ja pallogrilli on tietenkin siellä. Eihän sitä saa käyttää kerrostalon parvekkeella. Meillä ei ole kaasugrilliä, niin tämä on seuraavaksi sopivin vehje käristää makkaraa. Siinä on myös kiva pitää pienen pientä nuotiota.

Maastopalovaroitusta ei ollut yhtenä viikkona kesäkuusa.
Kesäkuussa oli yksi viikko kun ei ollut maastopalovaroitusta ja silloin sai grillata makkaraa nuotiolla.

Kävimme juhannusaattona veljeni kanssa katsomassa Jäppilänniemen taidetien teoksia. Pidän todella paljon tällaisesta taiteesta, jotka ovat itse väkerretty jotenkin kasaan. Tälläkin kertaa tielle oli ilmestynyt uusia teoksia. Veljeni vietti hetken aikaa ”Saako lähettää terveisiä”-nimisen teoksen parissa.

Tiina Kärkäs-Sund: Saako lähettää terveisiä

Jäppilänniemen taidetien kääntymispisteen läheisyydessä kasvaa yleensä pelloilla joka vuosi jotain viljaa. Heillä on ollut tapana merkata mitä viljoja milloinkin pelloilla kasvaa. Tämä on oikein loistava idea! Itse en nimittäin niitä viljoja tunnista, ihan hävettää myöntää. Pitää käydä kuvaamassa tätä peltoa sitten vielä myöhemmin loppukesästä kun viljan väri on muuttunut. Toivottavasti sattuu yhtä upea keli, jossa taivaalla on paljon pilvenhattaroita.

Takaisin päin tullessa sain napattua pari kuvaa töyhtöhyypästä, jotka molemmat kuuluivat selkeästi paskat luontokuvat-kategoriaan. Tämä seuraava kuva löytyy Facebookin kyseisestä ryhmästäkin vielä. Löydätkö sinä töyhtöhyypän tästä? Kyllä se selkeästi siitä löytyy kun katsoo kuvaa suurempana!

Siellä se töyhtöhyyppä jaloitteli aluksi tiellä ennen kuin lähti lentoon.

Äidin pionit

Pionit kukkivat tänä vuonna pari viikkoa etuajassa. Johtunee varmaankin lämpimästä toukokuun lopusta. Kävin miettimään, miksi nämä Sarah Bernhardt-pionit ovat olleet viime vuosien aikana niin hirvittävän kokoisia, niin tässä kukkapenkissähän kävi kissa välillä kakalla. Sehän lannoitti näitä kukkia!

Takapihalla on toinen pioni jonka lajiketta ei tiedetä. Jos tunnistat tämän pionin, kerro siitä ihmeessä minullekin!

Järkkärikuvia pioneista kuvagalleriassani: Minna G. Photos

Parveke

Tällä hetkellä tuulee todella kovaa. Parveke on vielä aivan sekaisin, mutta tohdin kuitenkin avata oven ja kuunnella tuulen aiheuttamaa lehtien havinaa. Tuuli riepottelee myös asentamaani pavilijongin seinämää. Täytyy laittaa sihen jotain viritelmiä ettei se ihan noin pahasti lepattaisi.

Nyt oli muutama niin kuuma päivä ettei huvittanut avata edes koko parvekkeen ovea missään vaiheessa päivää. Yöllä pidin tuuletusikkunaa auki, se siitä. Jospa sitä vihdoinkin löytyisi se energia saada parveketta siivottua, ennen kuin kesä on taas ohi. Maissi kasvaa kyllä kohisten, se pitää lämpimästä.

Imatralla järjestetään tänä vuonna Saimaa Cycle Tour-polkypyöräilytapahtuma, ja jostain syystä sain sellaisen käsityksen, että pyöräilijät ajavat lähettyvilläni kulkevaa ajotietä pitkin. Lähdin siis odottelemaan linja-autopysäkille niiden saapumista. Olisi ollut hienoa saada videoitua, kun jotain 2000 pyöräilijää tulee kohti! Aikani siinä pysäkillä kun odottelin, tajusin sitten katsoa sitä reittiä hieman tarkemmin. Noh, tulipahan käytyä vetäisemässä bisse siinä pysäkillä. Pyöräreitti nimittäin kulki toisinpäin, kuin mitä olin ajatellut. Eli tämä kohta on miltei viimeisenä reittin varrella kun he tulevat aikaisin aamulla maaliin. Reitti oli 300 kilometriä.

Painelin linkkapysäkkiurpoilun jälkeen janoissani paikallisen baarin terassille ja otin siinä vielä yhden lonkeron mansikkapyreellä höystettynä. Perkules, että olikin hyvää. Tämä menee jatkoon!

Tämä kulunut viikko olisi tarjonnut Imatralla vaikka sun mitä tapahtumaa, mutta en kerta kaikkiaan repeä jokaiseen suuntaan. Nyt on meneillään esimerkiksi BigBand-viikko ja tulevana viikonloppuna on Imatranajot.

Laitan loppukevennykseksi vielä kuvan Röllistä, joka makoili sylissäni hetken, ennen kuin isäntäväki tuli hakemaan molemmat hoitokissat kotiin. Hoitokissat lähtivät kotiin 19.6. juuri ennen juhannusta. Ei tässä muuta kuin hyvää ja aurinkoista loppuviikkoa!

Muistathan hankkia kesäisen norppapaidan itsellesi Pääjäässä.com-kaupasta? Paidoista saatua tuottoa käytetään muun muassa tämänkin blogin ylläpitoon.

  
Scroll to Top