Kasvit ja parveke tilannepäivitys 19.5.2022

Teen tässä pikaisen päivityksen siitä mitenkä kaikki kasvit voivat. On ollut jotenkin haastavaa tehdä kaikkea tätä, kun lämpötila ulkona on pysynyt suhteellisen viileänä. Ei ole mitään asiaa viedä taimia ulos koulutettavaksi, vaikkapa. Luulen, että ne paleltuisivat sinne ihan tyystin. Tosin, parvekekin on ollut ihan hyrskyn myrskyn…

Sain onneksi serkkuni tänne avustamaan hörhöilyissäni. Kävimme eilen viemässä vanhoja istutusmultia pois, joita olin laittanut puutarhakoriin kun tyhjensin multa-astioita. Joudumme heittämään vielä toisen reissun, että saan kaikki multa-astiat tyhjiksi. Viime vuonna kun minulla ei ollut kasvatettavia, niin mullatkin olivat ehtineet kärventyä ruukuissa, eikä niitä voi enää käyttää uudelleen. Ruukut ovat kuitenkin uudelleen käytettävässä kunnossa.

Tämän päivän projektina on viedä toinen multakuorma hyötyjäteasemalle, ja pestä parvekkeelle tulevat ruukut. Siinä olikin jonkun verran miettimistä, että mitä ruukkuja aion käyttää ja missä. Sisällekin kun on jäämässä joitain kasveja kasvamaan. Pääsin kuitenkin siihen asti, että tein suunnitelman (ehkä uudelleenkin) miten aion parvekkeen viritellä. Nyt suunnitelma on pääpiirteittäin ”mustaa valkoisella” ja tämän näköinen.

Parvekesuunnitelma kesäksi 2022

Suunnitelmassa näkyy myös ne kasvit, jotka aion laittaa parvekkeelle kasvamaan. Tosin noistakin pari jää sisälle. Sisälle jää yksi pihvitomaatti, paprika, kasvihuonekurkku ja money maker. Toivottavasti tila riittää. Tämän lisäksi minulla on projektina hydro-viljely, josta teen varmasti oman aihealueen. Vesiviljelyyn tulee paprika, money maker, kirsikkatomaatti ja pihvitomaatti.

Suunnitelma parvekkeelle

Parvekesuunnitelman ”vasemmassa laidassa” on edesmenneen koirani, Foxyn, uimapalju. Olen pari vuotta jo halunnut tehdä siitä vesiaiheen, ja suunnitelma on ”vesittynyt” jo parikin kertaa, jos näin voi sanoa. Haluan, että se antaa minulle todella paljon iloa. Siksi se on suunniteltava kunnolla. Haluan myös viettää parvekkeellani aikaa, vaikka olisi totaalisen paska keli. Suunnitelmassa etureuna alhalla kuvaa parvekekaidetta, takaosassa on seinä ja ikkunat. Kaikki kasvatettavat kasvit oli myös siirrettävä parvekkeella oikeaan reunaan, johon paistaa päivä pisimpään. Vasemmanpuoleinen seinusta on etelään päin ja seinä on betonia. Siihen paistaa aurinko puoleen päivään asti.

Kuva on otettu etelänpuoleiselta laidalta parveketta.

Parveke oli vielä viikko sitten ihan hirvittävässä kunnossa. Nyt sitä on tästä tilanteesta vielä siivottu. Saniaisten laatikot on siirretty uusiin paikkoihin (etelänpuoleinen laita), kestokassillinen vanhoja muoviruukkuja on viety roskiin ja harkkoja on siirrelty. Nämä siirtelyt olisivat olleet todella työläitä jollei serkkuni olisi ollut apurina. Palju on myös paikoillaan pidemmän saniaislaatikon alla.

Etualalla oleva puulaatikko tyhjennetään vielä. (Kuva talvelta samasta kuvakulmasta otettuna)

Tuli nimittäin kiire tämän parvekkeen kanssa, kun tajusin, että nythän on jo toukokuun loppu. En ole kouluttanut yhtään ulos laitettavaa kasvia vielä. Alkaa tulla kiirus, vaikka nyt vasta ilmat alkavat lämmetä. Olen niin pessimistinen tämän kesän suhteen. Luulen, että tulee hyvin kylmä kesä. Siksikin halusin osan kasveistani vesiviljelyyn sisälle. Saisin mahdollisesti edes vähän satoa.

Vesiviljelyssä on tosin paljon opittavaa, ja kaikki menee kokeilumielessä. Kävin esimerkiksi eilen hakemassa paikallisen roskalavan kautta saatua kivivillaa. ”Kasvikaverini” kertoi sitten myöhemmin, että se nyt ei ole sitä samaa mitä näissä vesiviljelyjutuissa käytetään. Noh, katsotaan mitä tästä projektista tulee!

Vesiviljelyssä oleva tomaatti.

Aion todellakin laittaa hyötykasvit tänä vuonna myös sisätiloihin kasvivalon alle. Tässä tilannetta 14.5. Vesiviljelyssä olevat rehut ovat väliaikaisesti laitettu kasvamaan kattilaan ilmastimen seuraksi.

Hyötykasvit sisällä
14.5. otettu kuva.

Tomaatit ovat lähteneet kasvamaan hyvin ja kurkut eivät. Paprikoiden ja chilien osalta myöhästyin hieman. En ajatellut, että asialla olisi niin tuhannen kiire, koska aion jättää yhden paprikan vesiviljelyyn sisälle. Sen pitäisi tuottaa minulle satoa myös talvella.

Kattilassa vesiviljeyyn laitettavat hyötykasvit
19.5. otettu kuva. Keskellä kattilassa sisälle jäävät kasvit vesiviljelyyn.
Kasvihuonekurkut 19.5.
Avomaankurkut ja etualalla oikealla on kesäkurpitsa 19.5.
Daaliat ovat hujoppeja 19.5.

Huonekasvit

Niin, ja sitten huonekasvit… ne kasvat tällä hetkellä kovastikin. Yksi lempparirehuistani on aarnipeikonlehti, joka on ollut niin tuskaista saada selviämään asunnossani, että olin jo monta kertaa luopunut toivosta. Monta taimea heitetty mäkeen. Tämä on kerta kaikkiaan niin ötökkäarka kasvi, että toivon saavani tämän viihtymään ötökättä nyt täällä kotonani. Teen mitä vain, että tämä säästyisi ötököiltä.

Niin kuin peikonlehdessä yleensäkin, niin tässäkin kasvissa on todella erikoinen ja kaunis lehti.

Niin, ja kiinanruusu on taas tehnyt nupun ja se aukeaa varmasti lähipäivien aikana.

Tarinat jatkuvat sitten myöhemmin. Nyt on lounaan aika, ja aion tehdä serkulleni ja itselleni kunnolliset hampurilaiset! Laitan loppukevennykseksi videopätkän, jonka olen tehnyt Foxy-hauvelin muistoksi. Tämän pitäisi antaa osviittaa siitä, miksi tuo palju parvekkeellani on niin tärkeä minulle (YouTube-kanavani)

Lue artikkeli / kommentoi

Hyötykasvit tilannepäivitys 30.4.2022

Vihdoinkin näyttää siltä, että kevät alkaisi kurkistaa lumen alta ja myös kasvit alkaisivat kasvaa! Olen huolestuneena seurannut muun muassa oman pihani lumitilannetta. Alkutilanne oli mielestäni enemmän kuin epätoivoinen, mutta kyllä ne lumet sieltä sitten alkoivat sulaa ihan kiitettävää tahtia. Nyt lunta ei juurikaan ole, vaikka auran tekemät lumikinokset olivatkin aika suuret talven jäljiltä.

Olen tässä parisen päivää pähkäillyt huonekasvitilannettani, ja tullut siihen tulokseen, että uutta kokeillaan. Kävin hankkimassa paikallisesta Puuilosta kookoskuitua ja perliittiä. Siitä saa kuulemma hyvän mullattoman kasvualustan kasveille. Tässä kohtaa minulla ei ole mitään menetettävää, koska huonekasvit ovat vasta aluillaan kasvun suhteen tältä keväältä. Jotenkin kaikki oli niin myöhässä tänä vuonna – minä myös.

Hyötykasvit kasvatuksessa

Nyt olen kuitenkin saanut aikaiseksi sen, mitä olisi pitänyt jo monta viikkoa sitten. Olen tuudittautunut siihen, että saan parvekkeelle tehtyä sellaisen rakennelman, jolla saan pidennettyä sinne tarkoitettujen tomaattien ja kurkkujen kasvukautta. Siitä sitten enemmän myöhemmin kun se on ihan oma projektinsa. Mutta nyt kaikki taimet on koulittu ja omissa ruukuissaan. En ole siis koskaan kokeillut kasvattaa tämän valaisimen alla mitään vastaavaa, ja tarkoitus on kokeilla tomaattien ja kurkkujen ympärivuotista kasvatusta. Sen pitäisi olla tällä tekniikalla mahdollista.

Laskin kasvivalaisimen alas lähemmäs taimia.

Taimet on tosiaankin juuri koulittu, niin en ihan vielä näe saavatko ne tarpeeksi valoa vai eivät. Jos taimet alkavat olla hujoppeja, valaisin pitää siirtää vielä alemmas. Yritän dokumentoida tämän valaisimen käyttöä tässä tarkoituksessa mahdollisimman paljon, jos tiedosta olisi jollekin jotain hyötyä.

Kaikki kasvit on koulittu ja omissa ruukuissaan.

Tomaatit on koulittu 21.4. ja eilen meni paprikat ja chilit uusiin ruukkuihin. Piti välillä käydä ostamassa lisää turvetta, kun edellinen säkki loppui. Kasvatan siis hyötykasvit luonnonturpeessa. Se ei ole älyttömän kallista, ja se on todella hyvä kasvualusta hyötykasveille. Säkki maksoi 5,95€ (K-Rauta). Olen käyttänyt tätä aikaisemminkin ja mahdollisesti jotain muuta vastaavaa ihan ulkokasveillekin. Hyvin ovat viihtyneet. Pelkkä turve on taimille hyvä, mutta aikuiset kasvit tarvitsevat sekaan muutakin.

Luonnonturpeessa ei ole lannotteita tai kalkkia. (Kekkilän tuotesivu)

Olin tänä vuonna ”hieman” myöhässä paprikoiden ja chilien kanssa, mutta en ole siitä nyt niin huolissani, koska aion jättää paprikoista ainakin kaksi taimea sisälle kasvamaan. Toisen taimen ajattelin laittaa vesiviljelyyn ja toisen turpeeseen. Kaksi vuotta sitten viljelmäni näyttivät ihan toisenlaisilta, mitä nyt. Olin silloin hyvissä ajoin liikenteessä istutusten kanssa. Chilit ja paprikat taisin laittaa multiin jo tammikuun lopussa. Nyt laitoin ne itämään vasta maaliskuussa. (artikkeli: Tilannekatsaus 29.4.2020)

Paprikat taimiastioissa

Yritän pitää tällä kertaa taimien kasvattamisen jotenkin lapasissa koska en ole varannut näille mitenkään älyttömästi tilaa. Sisällä oleva kasvupaikka on suunniteltu siten, että saan tehtyä siihen parille kasville vesiviljelykokeilun ja pari tomaattia ja yksi kurkku ja paprika viljellään turpeessa. Lisäksi tarkoituksenani on laittaa yrttejä kasvamaan. Laitan ainakin persilijan, timjamin ja basilikan. Lisäksi laitan salaattia paria eri laatua. Niiden kasvuastian voi ripustaa tuohon viritelmän verkkoon halutulle korkeudelle. Valaisinta tietysti nostetaan sitä mukaa ylemmäs kun kasvit kasvavat. Näistä taimistahan osa menee siis parvekkeelle, ja osan lahjoitan tuttavilleni.

Kävin tosiaankin tänään noutamassa tuttavaltani pari tomaatin taimea hydrokasvatukseen. Hänellä olikin sitten jo aivan erilainen meininki kasvien kanssa! Kylpyhuone oli täynnä paprikoita ja chilejä. Ne olivat vesiviljelyssä, ja kyselinkin häneltä hieman neuvoja asian suhteen. Noh, katsotaan kuinka onnistun, jos ollenkaan. Katsokaa näitä paprikoita!

Chilitkin olivat todella hyvässä vauhdissa. Tuttavani kertoi, että hänen täytyy nyppiä niistä nuppuja pois etteivät nyt ihan vielä tekisi satoa. Pitääkin kysellä asiaan liittyen vielä lisäkysymyksiä. En ole koskaan nyppinyt chileistä ja paprikoista nuppuja pois, enkä ole esimerkiksi latvonut niitä.

Kyllä oli komiat kasvit hänellä ja unohtui ottaa vielä kuva toisestakin kasvustosta, jossa oli muun muassa munakoisoa. Menin jotenkin niin hämilleni tästä runsaudesta etten tajunnut ottaa enempää kuvia. Noh, jos pääsisin sinne jossain vaiheessa uudelleen kesemmällä tutustumaan kun nuo kaikki on laitettu kasvihuoneeseen kasvamaan. Ne ovat menossa myös sinne vesiviljelyyn. Itse asiassa koko kasvari oli pyhitetty vesiviljelylle. On siinä ollut väkertämistä, mutta viime vuonnakin kuvista päätellen sato oli sitten päätä huimaava, kun asiat teki jotenkin ”noin oikein”.

Mutta, nyt minä lopettelen tähän ja laittelen uudet tomskuntaimeni veteen ettei vaan ehdi kuivahtamaan. Hyvää vappua kaikille!

Lue artikkeli / kommentoi

Huonekasvipäivitys osa 2 Kasvunaikaa ja ötököitä

Huonekasvit ovat todellakin heränneet kasvamaan tässä huhtikuun aikana. Jokin kuitenkin mielestäni mättää omissa hoitohommeleissa, tai jokin asia ei ole kohdallaan. Helpotkin kasvit tuppaavat nyt nuutumaan, ja päädyin ottamaan vanhemmiltanikin vielä mukaan uusia pistokkaita, että saisin jotakin edes pidettyä hyvin ja hengissä.

Huonekasvien pistokkaita

Otin tänään suurennuslasin kouraan, ja katsoin paria nuorta peikonlehteä, joissa olen havainnut aiemmin ripsiäisiä. Ihmettelin kun niitä tuli aina vaan jostain lisää, vaikka listin niitä öttiäisiä sormineen suoraan lehdiltä, ja on käytetty vaikka mitä litkuja asian ratkaisemiseen. Sitten tajusin, että en ole eliminoinut välttämättä niitä toukkia mitenkään, koska en ole kerta kaikkiaan nähnyt niitä paljain silmin – paljain silmin tai siis edes silmälasienkaan kanssa.

Onkohan suurennuslasissa huonekasvieni pelastus? Saattaapa vaikka hyvinkin olla! Olen siitä kiitollinen, että ripsiäisiä on vain muutamassa huonekasvissa. Miten sitten tajuaa, että niitä on kasveissa? Seuraavassa kuvassa on hieman osviittaa asiaan. Siinä on:

  1. Ripsiäinen ite, noin 1,5-2mm pituinen ötökkä
  2. Ripsiäisen vaalea toukka, mitä en ollut aiemmin erottanut paljain silmin
  3. Ripsiäisen toukan lehdelle tekemää naposteluvahinkoa kakkakikkareineen (mustat pisteet ulostetta, niin kuin muillakin toukilla)
Huonekasvien tuholaisia

Kun laitoin suurennuslasin tämän lehden kohdalle, olin lentää persiilleni. En ollut todellakaan aikaisemmin nähnyt ripsiäisen toukkia huonekasvien lehdillä, koska ne ovat niin pieniä, että näyttävät lähinnä pölyhiukkasilta tai joltain pieniltä roskilta. Nyt ymmärrän, miksi tekemäni ripsiäispoistot eivät ole niin sanotusti tehonneet! Asialle on siis tehtävä jotain ja nopeasti.

Eihän tässä siis auta muu kuin alkaa käsitellä huonekasveja viikoittain tuolla vessan puolella. Minulla on varattuna puoli litraa 17% tenttua, jota aion käyttää tuhohyönteisten torjumisessa. Siihen voi lirauttaa pienen tipan vaikkapa sitä vihreää astianpesuainetta. Alkoholi läpäisee aika hyvin tuhohyönteisten kuoren, myös kilpikirvan, jos sellaisia sattuu olemaan. Kumipuu kärsi myös ripsiäisistä aikaisemmin.

Ripsiäisen tuhot huonekasvissa
Ripsiäisten tekemät silmin nähtävät tuhot huonekasvin lehdellä.

Huomasin tosiaan ripsiäiset huonekasveissani viime syksynä, kun niitä alkoi esiintyä akvaariosta kasvavissa kultaköynnöksissä. Akvaariossa jos joku kasvaa, niin sitä ei vain myrkytetä, tai käsitellä jollain ihme aineilla, saati sitten jollain saippualiuoksella. Perkasin kultaköynnökset pistokkaiksi ja istutin muutamiin ruukkuihin, ja kävin niitä nyt keväällä uudelleen läpi. Uutta kasvustoa on havaittavissa molemmissa ruukuissa. (osa istutuksista ei selvinnyt)

Kuvassa olevaan virkattuun punatulkkuun voi käydä katsomassa ohjeen täältä.

Huonekasvit jotka kasvavat paljon

Tässä on joitain huonekasveja, jotka kasvavat todella paljon tällä hetkellä. Niistä oikein näkee sen. Palmuvehka, eli Zamia, on yksi niistä.

Peikonlehteen on tullut suht kookas uusi lehti ihan viikon sisällä. Luojan kiitos, että viereisellä hyllyköllä olevien peikonlehtien ripsiäisjengi ei ole päässyt tähän vielä kiinni! Tarkkailen tätä nykyään päivittäin. Tällä on kuitenkin potentiaalia kasvaa suureksikin monsteriksi.

Yhdestä peikosta toiseen… olen tapellut tämän huonekasvin kanssa jo tovin, ja olin heittää toivoni kaivoon sen suhteen. Aarnipeikonlehti on nimittäin sellainen ötökkämagneetti ettei toista meinaa löytyä. Järjestään joka helkutin pistokkaassa, tai mitä olen saanut istutettua ne multiin, on ripsiäisiä. Tässäkin oli ja varmasti ensimmäisenä koskaan. Toinen mikä veti ripsiäisiä puoleensa oli muulinkorva, josta jouduin vain luopumaan. Sen kasvattamisesta ei vain tullut yhtikäs mitään. Komposti kutsui.

Olen niin kovasti yrittänyt saada edellä mainitun huonekasvin viihtymään kämpässäni, että hermot ovat olleet joskus aika kireällä. Annoin sille kuitenkin viimeisen mahdollisuuden ripsiäisistä huolimatta. Niitä oli kuitenkin tässä vielä. Aarniopeikko on tällä hetkellä olohuoneen pöydällä, jossa se on ollut muista eristyksissä. En ole hetkeen nähnyt ripsiäisiä siinä, mutta uutta kasvua kylläkin. Olisinkohan saanut häädettyä ötökät tästä ihanuudesta pois?

Pahinta kuitenkin olisi, jos ripsiäiset valtaisivat yhden rakkaimmista huonekasveistani… sulkaköynnösvehkan. Tässäkin niitä on ollut, mutta olen saanut ne poistettua. Nämä kuvat olivat myös instassani. Julkaisen toisinaan instatililläni kuvia tästä blogista, ja julkaisen ne usein siellä ennen kuin julkaisen ne täällä.

Lue myös huonekasvipäivitys osa 1, joka käsittelee laikkuvehkoja, joista pidän myös erittäin paljon. Mutta, jos jotain nyt noihin ötököihin liittyen pitää tässä sanoa, niin älkää käyttäkö mitään hirveitä myrkkyjä niiden torjumiseen. Ötökät kuuluvat harrastukseen, ja niiden kanssa tulee elää. Parasta kasveillesi on, että tarkkailet niitä. Suurennuslasi on hankintalistalla myös siinä missä kastelukannukin. Ennen kuin pudottaa mitään napalmia ötököiden valtaamien kasvien kimppuun, niin kannattaa ottaa selvää siitä ötökästä, mikä huonekasviin on iskenyt. Sen näkee usein vain surennuslasilla. Toivotan kaikille ihania hetkiä huonekasvien parissa kasvun ajalle 2022!

Lue artikkeli / kommentoi

Huonekasvipäivitys 3.4.2022

Ihania aurinkoisia päiviä takana. Valon määrä on kasvanut huimasti, ja se on selkeästi vaikuttanut huonekasvien heräämiseen ja vähän omaankin. Tälläkin hetkellä, kun kello on vähän yli seitsemän illalla, ulkona on vielä aika valoisaa. Täytyykin miettiä vähän tarkemmin, mitekä ne huonekasvit oikein sijoittaa, ettei niille käy köpelösti. Suurin osa niistä ei nimittäin siedä suoraa auringonpaistetta laisinkaan, esimerkiksi saniaiset.

Siirryimme viikko sitten myös kesäaikaan. Eli kaikki huonekasveille tarkoitetut valaisimet on ajastettava uudelleen vastaamaan tämän hetkistä aikaa. Valaistavia tunteja saa ottaa myös pois, eli lisävaloa tarvitaan enää pari tuntia illalla. Aamut valkenevat jo kuuden aikaan. Samalle viikonlopulle sattui muuten earth hour, johon osallistuin.

Huonekasvit on siirretty pimeästä nurkkauksesta pois ja tilalle on laitettu lipastot kynttilöineen.

Olenkin järjestellyt tavarat olohuoneessa sillä tavalla, että kaikki huonekasvit on siirretty kaakonpuoleiselle ikkunalle, eli parvekkeen suuren ikkunan eteen. Siinä on noin neljä metriä pelkkää ikkunaa. Toki ovi vie sen melkein metrin, mutta asiasta voi päätellä kuinka paljon luonnonvaloa ikkunoista tulee sisälle. Varsinkin nyt vielä kun puissa ei ole lehtiä. Kesällä ikkunoista ei tule suoraa auringonvaloa, koska parvekkeeni edessä kasvaa muutamia suuria koivuja, jotka ovat auringon ”tiellä”. Ihan hyvä vaan! Ei tarvitse kärventyä tuonne partsille heti aamusta.

Tämä kuvassa oleva kulmaushan on muuttunut ihan mukavasti vuoden sisällä. Vuosi sitten siinä oli akvaario ja sen jälkeen kukkahylly. En ollut lainkaan tyytyväinen asetelmaan kukkahyllyn kanssa ja siirtin sen toiselle puolelle olohuonetta ikkunan ääreen. Se oli kuitenkin tarkoitettu huonekasveille, niin onhan se vähän kätevämpää, kun se on tuolla luonnonvalon äärellä. Hieman huvittaa. Tuossa akvaariokuvassa on laitettu takalasin päälle huonekasveja. Niistä ei ole tällä hetkellä enää yhtään jäljellä. Akvaariovalaisin on niin tehokas, että se kerta kaikkiaan poltti lehdet saniaisilta ja murateilta. Teinkin päätöksen, että tästä lähtien kaikki murattini tulevat olemaan tekokasveja. Mutta nyt tämän hetkisten huonekasvien tilanteeseen…

Lehtikaktus (Marraskaktus)

Seuraan tiiviisti Facebookin Huonekasvit-ryhmää, ja sain sieltä lisätietoa marraskaktuksesta. Nimestään huolimatta se ei ole sellainen kaktus, mitä ei kastella kuin kerran kuukaudessa ja haluaa aurinkoon. EI, kun tämän haluaa useammin kastelua ja hajavaloa. EI suoraan aurinkoon. Se kuulemma kärventyy auringossa. Luulenpa, että omalleni on juuri käynyt niin. Ainakin se on ihan nuupahtanut.

Tämä oli minulle uutta tietoa, että lehtikaktuksen lehdistä näkee milloinka se on saanut liikaa valoa. Uudet lehdet menevät kuulemma punertaviksi. Heureka! Tämä siis oli ihan alkujaankin vika paikassa kasvamassa. Lisäksi reppana kärsii kauheasta janosta. Vaihdoin sen muutama päivä sitten uuteen ruukkuun, ja se on antanut vähän edes piristymisen merkkejä. On kylläkin aika surkea esitys.

Jaa, mistä sitten päättelen, että juuri tämä huonekasvi kärsii janosta? Noh, kun vaihdoin multia tuolle kukalle, napsasin siitä toiseen astiaan elpymään pienen oksanpätkän, minkä olin laittanut ruukun laitaan juurtumaan. Se näytti parin päivän päästä jo tältä:

Ei näy rypyn ryppyäkään. Seisotin sitä kaksi päivää sen verran vedessä että juuret saivat just ja just vettä. Tästä marraskaktuksesta puhutaan myös yleisnimillä ”joulukaktus” tai ”pääsiäiskaktus”, koska se kukkii kyseisenä ajankohtana usein. Ja sitä myydään juuri silloin. Se on kuitenkin väärä nimi tälle huonekasville, koska on olemassa joulukaktus ja pääsiäiskaktus, ja niiden lehdet on erilaisia kuin tällä. Ne ovat myös harvemmin myynnissä – ainakin sillä hinnalla mitä näitä saa hankittua.

Marraskaktusta kutsutaan usein virheellisesti joulukaktukseksi tai pääsiäiskaktukseksi. Katso erovaisuudet täältä

Janoiset huonekasvit: viirivehka ja kiinanruusu

Janoisista huonekasveista puheen ollen, ostamani viirivehka on oikea juoppo. En oikeesti tiedä kauanko tuo kestää hengissä kun sitä pitää kastella joka toinen päivä. Sinänsä se on ihan hyvä kasvi kun se näyttää aika dramaattisesti milloin se haluaa vettä. Tämä menee kyllä mielestäni jo vähän saivartelun puolelle, mutta viirivehkasta jopa kuulee kun se huutaa janoaan 😀 Ainakin itse kuulin eilisiltana tässä sen lähettyvillä kun olin. Se nitisi ja natisi kun lehdet alkoivan nuupahtaa. Kun annoin sille vettä, ei mennyt tuntiakaan ku ne sojottivat jo kattoa kohden!

Kiinanruusu on myös sellainen huonekasvi, joka näyttää janonsa. Sen lehdet alkavat roikkua. Kiinanruusua ei kannata kuitenkaan uittaa, koska sitten se taas tiputtaa lehtiä pois. Ei siis sanota turhaan, että kiinanruusulla on ihan oma mieli, tai että se on oikea drama queen, kun se todellakin on! Huom: pikkuruinen marraskaktus saa olla tuossa kiiniksen vieressä pöydällä valoisassa paikassa. Vieressä on etelänpuoleinen ikkuna.

Karsin kiinanruususta oksia jokin aika sitten sekä joitain suuria lehtiä. Rehu päätti tämän jälkeen tehdä vielä itsekin karsintaa pudottamalla melkoisen kasan lehtiä pois. Aikansa kiukuteltua, kurkkasin pari päivää sitten yhteen latvaan jonka jätin ennalleen, ja siinähän näytti olevan jonkun sortin nuppu tuloillaan. Tämä ei ollutkaan mikään kiinanruusun tekemä julma aprillipila vaan nuppu oli siinä vielä tänäänkin.

Janoisiin huonekasveihin kuuluu myös unelma (Asparagus). Näyttää saniaiselta mutta ei ole saniainen. Jaoin tämän viime vuonna muutamaan ruukkuun, ja ei tuo näyttänyt siitä nokkiinsa ottavan. Uutta kasvustoa näyttäisi olevan tulossa.

Tässä nyt näistä huonekasveista tällä kertaa. Pitänee seuraavaksi tehdä vähän päivitystä vehkoista kun niitäkin on tuunailtu ja istuteltu vaikka kuinka. Ei muuta kun levollista sunnutai-iltaa ja hyvää alkavaa viikkoa!

Lue artikkeli / kommentoi

Kasviasiat hoidossa

Olen aktivoinut itseni ja laittanut kasviasiat vireille. Meille on nyt tiedossa niin kauniita kelejä, että se saa vähemmästäkin innostumaan ja laittamaan paikkoja kuntoon ja järjestelemään tavaroita paikoilleen. Sehän sopii minulle! Kunhan ei vaan tällä kertaa karkaisi hommat lapasesta, niin kuin on joskus ollut tapana.
(Artikkelissa ei ole maksettua sisältöä)

Suunnitelmat kasvien suhteen

Kaikkihan lähtee aina siitä liikkeelle, että asiat suunnitellaan kunnolla. Sitä en osaa sanoa omalta kohdaltani, ovatko suunnitelmani kunnollisia, mutta yritetään kovasti. Käytän mielelläni kaiken maailman muistilappuja apuna. Ja mikäpäs nyt onkaan sitten mukavampaa kuin käyttää tietokoneen järjestelmästä löytyviä muistilappuja, joita voi ripotella pöytien sijasta pitkin tietokonenäytön ruutua! Kun asia on käsitelty, sen voi poistaa muistiinpanoista eikä paperinpalat jää lojumaan pöydille tai tipu lattialle.

Kasvien siemenet

Kävin eräs ilta läpi siemenet, joita olen vuosien aikoina säästänyt. Tietystikään niistä ei välttämättä kaikki ole enää käyttökelpoisia, mutta voihan sitä toisaalta kokeilla, mitä niistä tulee. Olin aika yllättynyt, kuinka vähän niitä loppujen lopuksi olikaan. Joskus niitä on nimittäin ollut parikin kenkälaatikollista. ( Viherpiiperösunnuntai – artikkeli vuodelta 2014)

Delphinium cultorum, eli ritarinkannus, on upea kasvi!

Haluaisin erityisesti kokeilla kasvattaa ritarinkannuksia, koska ne vaan on niin komeita! Äidin kukkapenkissä on tällä hetkellä muutama kitukasvuinen ritarinkannus, jotka täytyy yrittää pelastaa rikkaruohoasterien joukosta. Olen aikoinaan kasvattanut nekin siemenistä ja ne aloittivat kukkimisen kolmantena vuotena istuttamisesta. Siirsin ne kaverin pihalta äidin kukkapenkkiin talomyynnin yhteydessä. Eli, jos vielä onnistuisi kasvattamaan ritarinkannuksia, niin niitä olisi kahta erilaista tarjolla: Giant White With Black Bee ja sininen ritarinkannus. Jos haluat sinisen ritarikannuksen siemeniä kokeiluun, ota yhteyttä. Voin postittaa niitä. En nyt muista tarkalleen, onko ne kylmäkäsitelty, mutta luulisin niin.

Ensimmäiset hyötykasvit itämään 11.3.

Tietysti olen haalinut itselleni myös hyötykasvien siemeniä ja aion laittaa ainakin niitä kasvamaan. Olen pistänyt merkille, että siemenet ilmestyvät kauppoihin toisinaan vähän liian myöhään joidenkin kasvien kohdalta. Esimerkiksi paprikat ja chilit pitäisi laittaa itämään jo tammikuussa. Niitä ei vaan ole saatavilla tammikuussa mistään, jollei sitten tilaa niitä nettikaupoista. En haluaisi mitenkään älyttömästi käyttää moiseen rahaa. Kasvattelin vuonna 2020 paprikat ja chilit kaupasta ostetuista hedelmistä ja niistä tuli ihan hyviä. Vedin asian toki pienellä riskillä, koska kaupasta ostetuista ei voi tietää mitä lajiketta ne ovat, ja ovatko siemenet samaa lajiketta mitä itse hedelmä on.

Näissä kasvatusasioissa kannattaakin aina ”mennä asioiden edelle”, ja miettiä jo seuraavan vuoden kasvatteluja. Näin voi varmistaa siementen saatavuuden, kun ostaa seuraavan vuoden siemenet jo edellisenä keväänä. Ei ne piloille mene kun ne säilytetään oikein!

Chileistä laitoin itämään Cayenne Long Slim -lajikkeen. En ole koskaan sitä maistanut niin saa nähdä mitä siitä tulee. Saattaa olla, että laitan vielä joitain erikoisempia chilejä, mitä minulla on tuolla odottelemassa kylvämistä.

Laitoin siemenet itämään 11.3. poikkeuksellisesti suoraan taimiruukkuihin. Yleensä olen laittanut ne rasioihin, mutta tällä kertaa ajattelin tehdä toisin. Niitä on varmasti helpompi ”hallita” kuin että ne olisi samassa suuressa rasiassa. Taimet kasvavat kuitenkin eri tahtia, ja yksittäisissä ruukuissa niitä on helpompi liikutella. Laitoin yhteen purkkiin siemeniä useamman kappaleen ja poistan sitten koulinnan yhteydessä heikoimmat taimet ja jätän vahvimmat. Katsokaa kuinka vähän niitä on! Noh, mietin mitä ylimääräisille taimille on tehtävissä kun koulinnan aika koittaa, jos niitä ylipäätään on itänyt.

Olen erittäin tyytyväinen ostamiini Nelson Gardenin taimiruukkuihin! Ne vaikuttavat tarpeeksi jämäköiltä, ja uskon niiden kestävän uusiokäyttöä. Joskus aikoinaan taimiruukut sai liipasta roskiin yhden käytön jälkeen, joka sotii omaa ajattelumaailmaani vastaan aika lailla. Nyt taimiruukut on tehty kestämään useamman käyttökerran, joka on todella hyvä asia. Jollen väärin muista, ostin omani K-Raudasta. Kuituruukkuja käytän kurkkukasvien idättämisessä, koska niitä ei koulita ja taimet ovat hauraita istutusvaiheessa. Ruukku maatuu kasvupaikalle omia aikojaan sitten. Kurkku itää myös nopeasti ja se kasvaa istutusvaiheeseen nopeasti. Tomaattien esikasvatus on huomattavasti pidempi kuin kurkulla ja sen takia ne on parempi esikasvattaa muovisessa ruukussa. Kuitu-/paperimassaruukku lähtee maatumaan nopeasti ja voi homehtua runsaasta kastelusta.

Kuituruukku vasemmalla, muoviruukku oikealla. Taimikasvatukseen tarkoitetut ruukut.

Tein tänä vuonna kasvien merkkaustikut maitotölkeistä. Leikkasin yhdestä maitotölkistä seinämän, jonka leikkasin kahtia, jonka taas leikkasin kahtia, ja niin edelleen. Leikkasin päät ”teräviksi” että merkit on helpompi sujauttaa ruukkuun. Ei niitä tietenkään voi keskelle multaa tunkea, mutta ne menivät oikein nätisti seinämää pitkin ruukkuun. Textmark-tussilla kirjoitettu teksti kestää myös kiinni maitotölkin pinnalla, koska pinnan täytyy kestää kastumista. Nämä kestävät sen aikaa mitä on tarvis, tai ainakin uudet saa värkättyä helposti ja edullisesti.

Kasvien merkkaustikut maitotölkistä.

Olen säästänyt kuluvan vuoden aikana joitakin kappaleita kilon jauheliharasioita, joista saan nyt kätevästi minikasvihuoneet. Taimiruukkuja niihin tosin menee vain kuusi kappaletta, mutta ei se mitään. On minulla pienempiäkin jauhelihalaatikoita, johon ruukkuja mahtuu neljä. Niitä voi käyttää myös siinä vaiheessa kun taimet on koulittu suurempiin ruukkuihin. Nämä ovat nyt näissä itämässä – onpahan vähemmän siirreltävää.

DIY – minikasvihuoneet

Että tällaista tällä kertaa! Pitänee siirtyä päiväaskareiden pariin, eli kasvien hoitoon. Olen myös tehnyt paljon huonekasvien hoitotoimenpiteitä kuluvan viikon aikana, mutta niistä toisella kertaa sitten. Loppukevennykseksi haluan laittaa kuva-arkistoista löytämäni ihanan kuvan Uuno-kissastani, joka oli ihan pikkunen kissanpentu vielä vuonna 2002, jolloin tämä kuva on otettu

Muistathan tykätä Facebook-sivustani, niin saat sitä kautta aina ilmoituksen, kun olen kirjoittanut blogiini 🙂

Lue artikkeli / kommentoi