Tässä on mielestäni ehkä yksi kauneimmista kukkasista… tämä on rohtosormustinkukka, Digitalis purpurea.
Sormustinkukka työnsi vartensa tarhaukonhattujen seasta. Onneksi en nyppinyt sitä rikkaruohona pois. Naapurin villitontilla on myös tällaisia… liekö sieltä karannut? Harmittavaa vain se, että tämä ”oman pihan” puolella oleva kasvi jäi huomattavasti matalammaksi. Sen näet pitäisi olla noin puolentoista metrin korkuinen. Oma kukkanen jäi alle metrin korkuiseksi.

Myskimalva, Malva moschata, on myös karannut naapurin villitontilta. Istutin näitä kyllä muutaman taimen tälle puolelle pihaa ihan itsekin, mutta näitä löytyi ihmeellisistä paikoista muualtakin, joihin en ole taatusti kajonnut. Yksi melko rehevä taimi kasvoi akileijapenkin takana sellaisessa paikassa, jossa ei ole edes multaa. Täytyy varmaan syksyllä yrittää siirtää taimi parempaan paikkaan, jos se vaikka lähtisi kasvamaan taasen ensi kesällä. Olen käsittänyt ettei myskimalva pidä siirtelystä, mutta ei kai sitä nyt tuohonkaan voi jättää, kun sille ei saa laitettua maahan edes tukikeppejä 😀 Maa on nimittäin kovaa kuin mikäkin… siinä on vain ohut kerros kivituhkaa, jota on levitetty viiran päälle. Jos joku ihmettelee mitä tai mikä viira on, niin se on jotain paperikoneissa käytettävää kangasta, jonka avulla paperia tehdään. Talon jokin entinen omistaja on ollut nimittäin Stora Ensolla töissä… kuulemma.

Sain muutaman ritarinkannuksen taimen kasvattaneeksi vuosi sitten keväällä, ja istutin pariin paikkaan pihamaalle. Siemenpussissa luki ihan jotain muuta kuin ritarinkannuksen latinalainen nimi, ja erehdyinkin yrittämään esikasvatusta ilmeisesti sen vuoksi tänä vuonna vähän väärin. Siemenpussissa oli näet nimi Alyssum saxatile (kilpiruoho) ja ritarinkannuksen kuva. Minulla ei ole koskaan ollut ritarinkannuksia, niin en ole varma onko tämä kuvassa oleva taimi hieman kärsinyt, vai kasvaako niistä ajastaan vuosien saatossa sellaisia puolentoista metrin korkuisia? Tässä kuitenkin uutukaistaimeni, Ritarinkannus Delphinium x cultorum ”Pacific Ocean hybrids”

Tarha-alpi, Lysimachia punctata, on saatu naapurin tontilta myös, ja se on mielestäni oikein upea kasvi! Olen tainnut istuttaa kukkapenkkiin jonkun vaaleanpunaisen rikkaruohonkin, jonka aion kaivaa syksymmällä pois ensi kesää ajatellen. Tarha-alpien vieressä kasvaa näet nyt uusi ihana myskimalva 🙂 Tästä kukkapenkistä saa myös häädön vuorikaunokki… pitäisin mielelläni näitä kaunokaisia jollain tapaa puutarhassa, mutta kun ne keräävät niin hemmetisti niitä kotiloita. Puhuin naapurin perijättären kanssa näistä kotiloista ja hän lupasi mennä hankkimaan ferromolia jostakin. Voin avustaa heitä heidän tonttinsa kanssa, jotta niistä nilviäisistä päästäisiin eroon!

Palavarakkaus, Lychnis chalcedonica, on niin ikään tuontitavaraa naapurin villitontilta. Luoja miten kaunis tuo kukka on! Palavarakkautta on tarha-alpin ja myskimalvan kanssa samassa kukkapenkissä.