Vauhdikkaat pari viikkoa
Menipäs pari viikkoa nopeasti. Viime viikonloppuna oli vieläpä juhannus. Ei ole hetkeen ollut näin kivaa kun mitä nyt oli. Oma velikin oli maisemissa melkein kaksi viikkoa, kun normaalisti on ollut hätäseen vain muutaman päivän.
Asioita on hoidettu pois kuljeksimasta
Otin itseäni niskasta kiinni ja laittelin roskalavalle yhtä sun toista lahjoitettavaksi. Tutkailin ilmoituksia ja lahjoitin rompetta pois sitä mukaa kun näin jollakin olevan tarve. Sähkökruiserin etulokari sai uuden kodin, Temusta tilaamani lähinnä leluiksi sopivat ajolasit saivat uuden kodin ja pitkin nurkkia pyörinyt fillarin kori sai uuden kodin. Heitin roskalavalle myös olkkarissa olleen valkoisen pörrömaton. Tuli vaan todettua, että sellainen ei kerta kaikkiaan ole käytännöllinen asunnossani. Jossain vaiheessa tulevaa viikkoa olohuoneesta lähtee vielä pieni sivupöytä, jolle minulla ei ole käyttöä.
Autossa oli kasa kaakeleita, joista oli tarkoitus tuunata jotain, mikä jäi sitten kuitenkin käsivaivojen takia tekemättä. Hautasin siis ajatuksen päällystää eteisessä olevan lipaston. Keksin siihen joskus jotain muuta, jos sille on tarve. Vein kaakelit hyötyjäteasemalle. Ei ollut sinällään pahan hintainen homma. Ämpärillinen maksoi 2,60€, mutta nyt pääsen siivoamaan autoni! Sitä onkin odotettu jo vuosi.
Tein minä kuluvalla viikolla myös löydön roskalavalta. Tuttavani nimittäin laittoi sinne Adidakset, jotka eivät sopineet hänen jalkaansa. Ne olivat minulle oikein sopivat. Ne ovatkin olleet käytössä miltei joka päivä.
Juhannusviikko
Minulla oli jonkin verran odotuksia juhannukselta. Säälle nyt ei mitään voinut, sehän on selvää, mutta oli se mukavaa kun oli poutaa ja jotenkin tarkeni. Ja vielä mukavampaa oli se, että ei ollut maastopalovaroitusta ja sai grillata tulella makkaraa!
Olin joskus aikonani saanut roskalavan kautta pienen pallogrillin, jolle olikin nyt käyttöä. Olin vanhempieni luona välillä käymässä juhannuksena, ja pallogrilli on tietenkin siellä. Eihän sitä saa käyttää kerrostalon parvekkeella. Meillä ei ole kaasugrilliä, niin tämä on seuraavaksi sopivin vehje käristää makkaraa. Siinä on myös kiva pitää pienen pientä nuotiota.
Kävimme juhannusaattona veljeni kanssa katsomassa Jäppilänniemen taidetien teoksia. Pidän todella paljon tällaisesta taiteesta, jotka ovat itse väkerretty jotenkin kasaan. Tälläkin kertaa tielle oli ilmestynyt uusia teoksia. Veljeni vietti hetken aikaa ”Saako lähettää terveisiä”-nimisen teoksen parissa.
Jäppilänniemen taidetien kääntymispisteen läheisyydessä kasvaa yleensä pelloilla joka vuosi jotain viljaa. Heillä on ollut tapana merkata mitä viljoja milloinkin pelloilla kasvaa. Tämä on oikein loistava idea! Itse en nimittäin niitä viljoja tunnista, ihan hävettää myöntää. Pitää käydä kuvaamassa tätä peltoa sitten vielä myöhemmin loppukesästä kun viljan väri on muuttunut. Toivottavasti sattuu yhtä upea keli, jossa taivaalla on paljon pilvenhattaroita.
Takaisin päin tullessa sain napattua pari kuvaa töyhtöhyypästä, jotka molemmat kuuluivat selkeästi paskat luontokuvat-kategoriaan. Tämä seuraava kuva löytyy Facebookin kyseisestä ryhmästäkin vielä. Löydätkö sinä töyhtöhyypän tästä? Kyllä se selkeästi siitä löytyy kun katsoo kuvaa suurempana!
Siellä se töyhtöhyyppä jaloitteli aluksi tiellä ennen kuin lähti lentoon.
Äidin pionit
Pionit kukkivat tänä vuonna pari viikkoa etuajassa. Johtunee varmaankin lämpimästä toukokuun lopusta. Kävin miettimään, miksi nämä Sarah Bernhardt-pionit ovat olleet viime vuosien aikana niin hirvittävän kokoisia, niin tässä kukkapenkissähän kävi kissa välillä kakalla. Sehän lannoitti näitä kukkia!
Takapihalla on toinen pioni jonka lajiketta ei tiedetä. Jos tunnistat tämän pionin, kerro siitä ihmeessä minullekin!
Järkkärikuvia pioneista kuvagalleriassani: 
Parveke
Tällä hetkellä tuulee todella kovaa. Parveke on vielä aivan sekaisin, mutta tohdin kuitenkin avata oven ja kuunnella tuulen aiheuttamaa lehtien havinaa. Tuuli riepottelee myös asentamaani pavilijongin seinämää. Täytyy laittaa sihen jotain viritelmiä ettei se ihan noin pahasti lepattaisi.
Nyt oli muutama niin kuuma päivä ettei huvittanut avata edes koko parvekkeen ovea missään vaiheessa päivää. Yöllä pidin tuuletusikkunaa auki, se siitä. Jospa sitä vihdoinkin löytyisi se energia saada parveketta siivottua, ennen kuin kesä on taas ohi. Maissi kasvaa kyllä kohisten, se pitää lämpimästä.
Imatralla järjestetään tänä vuonna Saimaa Cycle Tour-polkypyöräilytapahtuma, ja jostain syystä sain sellaisen käsityksen, että pyöräilijät ajavat lähettyvilläni kulkevaa ajotietä pitkin. Lähdin siis odottelemaan linja-autopysäkille niiden saapumista. Olisi ollut hienoa saada videoitua, kun jotain 2000 pyöräilijää tulee kohti! Aikani siinä pysäkillä kun odottelin, tajusin sitten katsoa sitä reittiä hieman tarkemmin. Noh, tulipahan käytyä vetäisemässä bisse siinä pysäkillä. Pyöräreitti nimittäin kulki toisinpäin, kuin mitä olin ajatellut. Eli tämä kohta on miltei viimeisenä reittin varrella kun he tulevat aikaisin aamulla maaliin. Reitti oli 300 kilometriä.
Painelin linkkapysäkkiurpoilun jälkeen janoissani paikallisen baarin terassille ja otin siinä vielä yhden lonkeron mansikkapyreellä höystettynä. Perkules, että olikin hyvää. Tämä menee jatkoon!
Tämä kulunut viikko olisi tarjonnut Imatralla vaikka sun mitä tapahtumaa, mutta en kerta kaikkiaan repeä jokaiseen suuntaan. Nyt on meneillään esimerkiksi BigBand-viikko ja tulevana viikonloppuna on Imatranajot.
Laitan loppukevennykseksi vielä kuvan Röllistä, joka makoili sylissäni hetken, ennen kuin isäntäväki tuli hakemaan molemmat hoitokissat kotiin. Hoitokissat lähtivät kotiin 19.6. juuri ennen juhannusta. Ei tässä muuta kuin hyvää ja aurinkoista loppuviikkoa!
Muistathan hankkia kesäisen norppapaidan itsellesi Pääjäässä.com-kaupasta? Paidoista saatua tuottoa käytetään muun muassa tämänkin blogin ylläpitoon.
Vauhdikkaat pari viikkoa Read More »
