Imatra

Koti kuntoon ennen joulua

/ / Päiväkirjaa, Imatra / Kommentoi
, , ,

Meille tuli talvi viime viikonloppuna! Kotiakin on saatu siivottua ihan kohtuullisesti, vaikka vielä on vaikka mitä jäljellä. Tänään tiistaina 17.12. on ollut todella kaunis aamu. Ilma on hieman sumuinen ja puiden oksat ovat kuorrutettu kuurassa ja kevyellä lumipeitteellä. On ihan tyyli keli. Puiden oksilla istuskelee harakoita ja variksia, jotka erottuvat selkeästi luurankomaisten oksien seasta. Kävin ottamassa parvekkeella kuvan ennen kuin aurinko ehti nousta. Kyllä oli kaunista, vaikkakin kylmää!

Kaunis talvinen maisema parvekkeelta.

Tilasin K-raudasta renkaita mööpeleiden alle jotta niitä olisi tarpeen vaatiessa hieman helpompaa siirrellä. Olohuoneeseen renkaita tulee TV-tason alle, vinyylilokerikon alle, joulukuusen alle, sohvapöydän alle sekä löhötuolin alle. Jossain vaiheessa täytyy vielä laittaa eteisen lipaston alle pyörät, että sen alta olisi helpompi siivota. Lähdin noutamaan pyöriä ja kipaisin nopsaan Vuoksen rannalla. Minulla oli pienehkö aavistus, mitä siellä olisi odottamassa…

Aurinko oli noussut juuri sopivalle korkeudelle ja vesi oli rauhallinen. Rakennukset ja puut heijastuivat kauniisti veden pintaan. Vuoksen pinnalla oli matalahko kerros höyryä, joka teki siitä maagisen näköisen.

Mansikkalan silta oli kuin kullalla päällystetty! Kyllä tällaisessa maisemassa silmä lepää. Kuvat on otettu joskus kymmenen aikaan aamulla. Lähdin kohti K-rautaa ja sieltä sitten kotiin. Usvaa oli lähtiessäni jo niin paljon, että tällaisten kuvien saamisesta ei olisi enää tullut mitään.

Olin aikeissa vielä hyötyjätepisteellekin tavaraa, mutta sehän ei ollut auki juuri tiistaina. Ei muuta kun seuraavana päivänä uusi kokeilu. Ihan mukavasti tavaraa kyllä sinnekin joutaisi, kunhan vaan jaksaisi niitä lähteä sinne raahaamaan. Se kun sattuu olemaan talvisaikaan avoinna maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina. Tietysti olin liikenteessä tiistaina.

Keskiviikko meni puuhastellessa. Oli käsityöpäivä. Lupasin tehdä serkun lastenlapsille essut joululahjaksi. Ne osoittautuivat aika työläiksi, mutta sain kuin sainkin ne tehtyä ajallaan, ja ei kun pakettiin ja Matkahuoltoon. Samaisessa paketissa kulki serkulle tarkoitettu islantilaisneule ja villasukat.

Kävin keskiviikkona päivällä viemässä romut sinne hyötyjäteasemalle, ja piipahdin samalla reissulla moikkaamaan tuttuja Sienimäen vanhalle koululle. Heillä olikin siellä pop-up kemppari viriteltynä! Sehän oli kuin olisi astunut karkkikauppaan. Oikea naisen unelma! Väsään joskus jotain artikkelia näistä tavaroista, koska nämä ovat todella hyviä tuotteita. Saan niitä testattavaksi toisinaan. En ole itse mitenkään tyttömäinen, mutta näitä käyttäisin ihan mielelläni, ja olen saanut osakseni aika paljon tietouttakin kosmetiikasta, jota minulla ei ole juurikaan aikaisemmin ollut. Asioita voi käsittää niin monella tapaa, ja omani ovat olleet vähän, jos sanoisin, vääriä. Mutta näistä lisää myöhemmin. Asia kuitenkin alustavasti kiteytettynä: kun kosmetiikka ja lääketiede kohtaavat. Käyhän sillä välin kurkkimassa heidän verkkokauppaansa osoitteessa https://colose.fi

Kannattaa soittaa heille työaikoina, ja kysyä, miten pop-up myymälä on auki.

Olen nyt saanut jotain pikkujuttuja kotona aikaiseksi, vaikka kaikki on vielä hujan hajan. Se taitaa olla jo vähän vakio omassa kodissa. Viritin vihdoinkin ajastimen kasvivaloille. Nyt kun vielä saisi loputkin valot tuonne katonrajaan viriteltyä, niin kasvit saisivat niistä nauttia. Huomenna (lauantaina) on vuoden pimein päivä, eli talvipäivän seisaus. Kasveille lisävalot ovat enemmän kuin tervetulleita. Jopa kiinanruusukin kasvaa yhden lampun alla ja juo todella paljon vettä. Uusia lehtiä tulee joka viikko.

Sain laitettua olohuoneen kattolampunkin paikoilleen, tai siis ripustettua sen kattoon. Siitä puuttuu vielä kuvut, jotka ajattelin tavalla tai toisella tehdä itse. Siitäkin sitten myöhemmin, kun ajatus on vielä vähän kesken sen suhteen. Kuvaakaan en ota, koska lampun johto roikkuu toistaiseksi niin rumasti valaisimen ja pistokkeen välissä. En yletä omilla talousportailla katon rajaan kierittämään ylimääräistä johtoa suojarasian sisälle. Pitänee pyytää joku pidempi henkilö hommaan, että johdot saa nätimmin rasian sisälle, tai lainata jostain korkeammat portaat.

Tänään minulle on tulossa tuttava kyläilemään, niin on aika käydä vähän järjestelemään paikkoja. Roskia on vietävä pois, ja toivottavasti tuolla pihalla kestää pystyssä eikä liukastele. Piha on täynnä jäätä ja sohjoa, kun ulkona on +2C lämmintä. Yöllä satoi vettä. Vähän jänskättää, onko meillä vielä talvi jouluna. Toivottavasti on. Mutta nyt on aika laittaa koti kuntoon. Hyvää joulun odotusta!

  

Lopuksi hieman huumoria, jonka bongasin omista Facebook-muistoista. Tämä on jotenkin aina niin ajankohtainen. Pitää varmastikin tehdä tästä jo jokin taulu, että tälle asialle voi naureskella joka päivä!

Jos koti on sekaisin, tee näin

Siivousneuvo ennen pyhiä
1. Tee uusi kansio tietokoneelle.
2. Anna kansiolle nimeksi ”sekamelskan kodista”.
3. Paina hiiren oikeata näppäintä poistaaksesi kansion.
4. Tietokone kysyy: ”Haluatko poistaa sekamelskan kodista kokonaan?”.
5. Paina ”Kyllä”-nappia.
6. Nosta jalat pöydälle, ota drinkki ja nautiskele!

Koti kuntoon ennen joulua Read More »

Lämmin kesä vaihtui syksyksi

/ / Päiväkirjaa, Imatra, Viherpiiperö / Luonto / Kommentoi
,

Ihan käsittämätöntä, että taas kesä vaihtui syksyksi viikon sisällä! Viikko sitten oli noin +20C lämmintä ja tällä viikolla puolet vähemmän. Noh, joka vuosihan se vaihtuu, mutta sen vaan jotenkin unohtaa. Olen kahtena päivänä käynyt kruisailemassa sähkövehkeellä, ja en meinaa tareta sitten mitenkään. Viikko sitten tarkeni joten kuten. Pitänee kaivaa jo kevyttoppatakki naftaliinista, että tarkenee ajella. Hansikkaat on jo käytössä.

Kruisailin tiistaina iltapäivästä lempipaikallani, Immalanjärven lintutornille. Tiesin, että seuraavana päivänä ei olisi läheskään yhtä hyvä keli. Samalla vähän tarkkailin syksyn etenemistä. Trombin tuhot näkyivät nyt erittäin selkeästi kun puista on karissut lehtiä, tai ne tuhot näkyivät, joita ei ole vieläkään korjattu. Tuhoja oli yllättävän paljon korjaamatta. Enkä nyt ole ihan varma korjataanko kaikkea koskaan. Saattaahan tuo olla, että Immalanjärven lintutornin ympäristö on vaikkapa jotain luonnonsuojelualuetta, tai siihen ei saa niin sanotusti koskea. Ei muuten näkynyt lintujakaan. Hiljaista oli tornilla, mutta taas niin seesteistä.

Kruisailin lintutornilta Seppoinpolkua pitkin Lietteen uimarantaa kohti. Ensimmäisenä kohtasin suuren kuusen juurakon, joka oli muistutuksena trombista mikä oli sen kaatanut. Juurakko oli todella suuri. Jos olisin seisonut sen vieressä, se olisi minua paljon korkeampi. Aikamoinen voima tuollaisella trombilla on. Mutta jatkoin matkaa…

Trombin kaatama kuusi lintutornin lähettyvillä.

Saavuin Unterniskanjoelle, jonka päälle oli kaatunut myrskyssä puita. Palaakohan luonto tällä alueella ennalleen enää koskaan? Luonto on ainakin tyystin hiljentynyt.

Jatkoin matkaani pitkospuita pitkin Lietteen uimarantaa kohti.

Tiistaina oli kuitenkin vielä kirkas keli ja sain ihastella taivaalta lentokoneiden tekemiä raitoja. Mitenkä monta niitä koneita tuolla taivaalla oikein lentää? Onneksi siellä lensi muutama naakkakin. Näin muuten Immalanjärven uimarannalla, Lietteellä, yksinäisen kanadanhanhen. Luulisi, että se olisi lentänyt jo kavereidensa kanssa pois, mutta se vain makasi maassa hietikolla. Yritin olla häiritsemättä sitä. Oliko se jotenkin loukkaantunut tai sairas? Yritän olla yleensä mahdollisimman huomaamaton kun menen luontoon. En halua, että kukaan tai mikään häiriintyy siitä, että olen siellä. Pitänee käydä tarkistamassa jos tuo lintu on vielä siellä oleilemassa, ja ottaa mukaan vaikka sille soveltuvaa ruokaa. Jos se on siellä, niin sillä on jokin ongelma josta pitää ilmoittaa eteenpäin.

Syksyllä luovuus aktivoituu

En tiedä mikä siinä on, mutta kun illat alkavat pimentyä syksyn tullen, luovuusgeeni jotenkin aktivoituu. Istuin eräskin ilta sohvalla, ja katselit tuubista jotain ohjelmia, niin mielessäni alkoi pyöriä kaiken maailman sisustusjuttuja taas. Kävin pähkäilemään olohuoneeni tilannetta. Olen tehnyt siellä pieniä muutoksia, esimerkiksi vienyt ruoka-asetelmaan viittaavan taulun keittiöön. Se ei mielestäni sopinut olohuoneeseen vaikka todella hieno olikin. Ruoka-aiheisen taulun paikka oli keittiössä.

Jostain mielenhäiriöstä sain myös päähäni pestä keittiöstä ruokailutilan ikkunat, mikä osottautuikin erittäin tarpeelliseksi. Päätin myös laittaa tilan tavarat ojennukseen. Se on ollut todo-listalla varmaan keväästä asti. Käytin ruokailupöytää taimien kanssa hääräilyyn, niin siinä oli koko ajan jotain multasäkkejä tai -astioita. Minulle on loppukuusta tulossa taas ihanat kissat hoitoon, niin haluan, että he pääsevät katselemaan tuosta ikkunasta ulos.

Aktivoiduin aloittamaan uuden projektin, joka sekin enemmän kuin tarpeellinen. Se on vielä kesken, ja laitan siitä lisää jossain vaiheessa, kunhan pääsen siinä eteenpäin. En nimittäin aio olla enää yhtään talvea olohuoneessa, jossa ei ole kattovalaisinta! Viime vuosi meni ilman kattovaloa, ja se ei ollut kovinkaan kivaa. En vaan löytänyt sellaista valaisinta, mikä sinne mielestäni sopisi. Sain nyt onneksi idean, miten toteuttaisin uuden valaisinasian, ja että sen pitäisi vielä myös valaista koko huone. Siitä sitten kehkeytyi uusi todo-projekti.

Sain tuttavalta tällaisenkin kattovalaisimen, jossa on kauniita kiventuntuisia helmiä, vai miksiköhän noita nyt kutsuttaisiin. Kristallia ne eivät ole, vaan kyllä ne ovat jotain muovisekoitusta. Osa niistä oli kuitenkin tippunut aikojen saatossa valaisimesta pois, niin päätin irrottaa ne kaikki ja järjestellä uudelleen… vähän omalla twistillä. Mutta lopputuloksen saa nähdä sitten kun olen kasannut sen valmiiksi. Tämä valaisin on menossa huonekasveille nurkkaan. Se olisi aivan liian pieni olohuoneen päävalaisimeksi.

Tämä askarteluprojekti veikin minut sitten kaupoille, koska siihen piti ostaa vähän kaikenlaisia tarvikkeita. Ensinnäkin pihdit olivat hukassa, rautalanka oli väärän väristä ja mitä lie muutakin. Purin kuitenkin lampun etukäteen pöydälle, jossa se nyt odottelee kasaamista. Siitä sitten joskus myöhemmin lisää. Opinpahan uuden sanankin tässä tätä touhutessa kun yritin etsiä kiviä lisää. Näitä lasin näköisiä kappaleita kutsutaan nimellä akryyliprisma. Niitä voi ostaa hyvin varustelluista askartelukaupoista.

Tarkoitus oli, että pääsisin ottamaan 2. lokakuuta kuvan yhdestä paikasta, joka sijaitsee Imatrankoskella. Keskiviikkona 2. päivä satoi koko päivän vettä, enkä saanut otettua kuvaa, jonka halusin. Seuraava poutapäivä olisi torstaina. Yritän siis silloin uudelleen. Tässä on kuva vuodelta 2021 samaisesta paikasta. Välittömästi mieleeni muistuu ihana Urho-kissa, joka oli minulla tuolloin. Niin vähän aikaa sain olla hänen kanssaan. Sydäntäni särkee vieläkin!

Kuva: Imatran kaupunkipuro syksyllä artikkelista.

Syksyä on hauskaa seurata tästä työpisteeltänikin makkarin ikkunan ääreltä. Hetki sitten pihalla lensi kuusi harakkaa etsimään ruokaa. Niistä yksi lensi puun oksalle pitämään vahtia, ja loput käppäilivät pitkin pihaa ja piennarta katselemassa paikkoja. Samat harakat (oletus) ovat käyneet pihalla jo useamman päivän. Tänään pihalle on tullut myös naakkaparvi etsimään ruokaa. Ne etenevät maassa rintaman lailla ja viskelevät nokallaan lehtiä ympäriinsä. Olen ottanut varuiksi kiikaritkin pöydälle, jos pihaan ilmestyy jokin sellainen lintu, jota en näe kunnolla tai tunnista. Suurin osa pikkulinnuista on varmaankin muuttanut jo etelään, että runsaslukuista lintuparvea täällä tuskin enää tämän vuoden puolella näkee.

Syksyinen pihamaa
Syksyinen näkymä ikkunasta.

Meille on tiedossa ensi yöksi jo toinen pakkasyö. Ensimmäinen pakkasyö oli 30.9.-1-10.2024 välisenä yönä. Puissa on pääsääntöisesti vielä vihreät lehdet, mutta kyllä se keltainen alkaa sieltä jo pilkottaa. Toivotaan kaunista ruskaa tälle syksylle ja toivottavasti ei tule heti mitään kauhean tuulista päivää, ja kellastuneet lehdet putoaisivat samantien puista.

Laitan tähän loppuun vielä yhden videopätkän, jonka tein trombituhoista. Nyt on aika antaa tämän vähän levätä ja jatkaa vähän mukavimmilla asioilla. Tämä on ainoa pystyvideo, jonka tein. Eli, tämä on helppo katsoa vaikkapa kännykästä.

Suora linkki videoon: https://youtu.be/F0347k3hQfg?si=FafjqXXI69X73GXV
  

Lämmin kesä vaihtui syksyksi Read More »

Myrskytuhojen raivausta osa 2

/ / Viherpiiperö / Luonto, Imatra, Muut, Päiväkirjaa / Kommentoi
, , ,

Tämä myrsky jätti jälkeensä niin järjettömät tuhot, ettei oma herkkä mieli pysty sitä oikein käsittelemään. Trombi oli siis jo 10.8. ja jotkut paikat ovat vieläkin aivan sekaisin. Kirjoitin edellisessä artikkelissani Lakasenpellon huoltotien tuhoista, jotka olivat nekin aika mittavia. Kokonainen metsä oli jouduttu hakkaamaan nurin, että kaikki vioittuneet ja kaatuneet puut saatiin paikalta pois. Puupinot ovat siellä vieläkin. Mutta, on niitä muitakin paikkoja joissa oli mittavia tuhoja. Tässä nyt esimerkkinä seuraavaksi Rautio.

Trombi pyyhkäisi golfkentän kautta Rautioon erään kerrostalon vierestä. Satuin vahingossa tälle paikalle, kun lähdin kulkemaan sähkökruiserilla Seppoinpolkua pitkin Rautioon päin. Kuulin kyllä tuhoista silloin kun tämä tapahtuma sattui, mutta ei ollut minkäänlaista käsitystä mitä siellä oli tapahtunut. En kehdannut mennä tuolloin pällistelemään ihmisten pihoja tai muutakaan.

Tuhot ovat todella järkyttäviä. Tuli ihan paha mieli kun meni alueelle… veti niin sanotusti aivan hiljaiseksi! Sanat eivät riitä kuvaamaan näitä tuhoja, niin laitan tähän nyt vaan muutaman kuvan.

Puita repeytynyt alhaalta asti… pystyyn jääneet puut aivan lönköllään…

Mietin kaiken kaikkiaan, että kyllä on ollut jokin suurempi voima mukana suojelemassa, koska nämä tuhot ovat kerta kaikkiaan niin älyttömiä, että jos kohdalle olisi sattunut asutusta, pahimmoillaan ihmishenkiäkin olisi menetetty. Nyt oli vaan käynyt niin hyvä tuuri, että menetyksiltä vältyttiin. Tosin, lemmikeistä ei ole tietoakaan, onko kukaan saanut suru-uutisia siltä osin. Osa näistä kaatuneista puista vasemmalla puolella ulottuivat ihmisten tonteille saakka, enkä ihmettelisi yhtään, jos koira-aitauksia tai muuta vastaavaa olisi jäänyt alle. Toivottavasti ei ole. Se olisi ihan kauhean surullista.

27.8.2024 (suuri panorama kuva klikkaamalla)

Käytin säänörttiveljeni tuhoalueilla, ja kyllä oli mies hiljaa! Meistä kaikki jostain ihmeellisestä syystä toivoisi, että jotain tällaista säädraamaa sattuisi kerrankin elämässä omalle kohdalle, niin olen asiasta täysin eri mieltä. Joku normaali ukonilma ei ole mitään tällaiseen verrattuna — tai eihän näitä voi keskenään edes vertailla. Jos tällainen sattuisi omalle kohdalle, se olisi sen elämän viimeinen päivä se.

Tuhot olivat vielä paikoillaan 9.9.2024 eikä mitään oltu korjattu pois.

Myrsky ei tuhonnut koko lintutornia

Sitten se lempipaikkani, Immalanjärven lintutorni. Oli todella hienoa huomata, että kaunis luontoreittimme oli huollettu siltä osin kuntoon, että sitä pystyi käyttämään. Reitille oli kaatunut paljon puita, enkä oikeastaan ymmärrä, miten ihmeessä se trombi oli mennyt juuri tuota reittiä pitkin ihan sieltä lähtöpisteestä alkaen. Sen matka on ollut useita kilometrejä, ja juuri Seppoinpolulla oli paljon tuhoja. Ei voi käsittää.

Lintutorni sinänsä säästyi totaaliselta tuholta. Olihan siihen ympärille kaatunut puitakin ties kuinka paljon, mutta vain yksi puu oli kaatunut kaiteelle. Se oli hajottanut vain vähän kaidetta. Mietin josko olisin itse käynyt sitä korjailemassa, kun ei siinä ollut muuta kun ruuvit takaisin paikoilleen, mutta en sitten uskaltanut koskea siihen. Voihan se olla, ettei sellainen olisi ollut edes sallittua.

Muu osa lintutornista oli ihan hyvässä kunnossa. Sinne siis pääsi muutaman päivän päästä myrskystä.

Immalanjärven Lietteen uimarannalta kaatuneet terijoensalavat oli kiikutettu pinoon beach volley-kentän viereen vähän vaarallisesti. Siinä kävi nimittäin porukkaa pelaamassa, ja puut olivat pinossa niin lähellä kenttää, että välillä pelaaminen oli hankalaa kun niitä piti kuulemma varoa.

Kuva: 20.8.2024

Kävin katsomassa uimarannan aluetta viikko sitten ja kentän ympäristö oli siivottu ja puiden alle jäänyt nurmikko oli korjattu. Hienoa toimintaa Kipalta (kaupungin kunnossapito).

Olen tallentanut jokusen videon näistä paikoista, ja teen seuraavaksi videoklipin kummastakin alueesta erikseen. Käyhän tilaamassa YouTube-kanavani, niin sieltä saa sitten tiedon milloinka videoita on sinne lisätty. En ole kovinkaan ahkera videoita tekemään, eli ei tarvitse murehtia mistään spämmäämisestä. Kanava on ollut lähinnä sitä varten, että sieltä löytää muistoja omista lemmikeistä ja puutarha-asioista. Ja tietenkin, voit aina tilata uutiskirjeen sähköpostiisi, johon laitan nämä kirjoitetut artikkelit sitten tulemaan kun niitä ilmestyy. Muuta postia tältä sivustolta ei tule.

Mutta, jos nyt tämä asia olisi käsitelty näin tarkasti ja kuvien kera tässä, ja jatketaan taas uusilla ja mukavammilla asioilla eteenpäin. Hyvää viikon alkua!

Tässä on ensimmäinen Trombi-aiheinen video ja niitä tulee vielä kaksi. (SUORA LINKKI VIDEOON)

Myrskytuhojen raivausta osa 2 Read More »

Myrskytuhojen raivausta osa 1

/ / Viherpiiperö / Luonto, Imatra, Päiväkirjaa / Kommentoi
, , , , , ,

Elokuussa oli oikeastaan paljon myrskyyn liittyviä säätapahtumia, tai en ainakaan muista mitään vastaavaa aikaisemmilta vuosilta. Tietty, Asta-myrksy on ollut jotain ihan seuraavan luokan matskua, jota ei oikeastaan näillä kulmilla ole sen kummemmin nähty, ja hyvä niin. Asta oli tosin 2010 heinä-elokuun vaihteessa, että ei ihan elokuulle yltänyt. Tuhoja korjattiin kylläkin vuosia. Kävin 2012 tuttavani kanssa Rautjärvellä vähän katselemassa paikkoja, niin siellä oli vieläkin joidenkin alueiden raivaaminen kesken. Saas nähdä kuinka kauan menee tämän meillä 10.8.2024 pyörähtäneen trombin jälkien raivauksiin. Olen siis käynyt vähän katselemassa paikkoja, mitenkä homma etenee.

Omat tutkimusreissuni painottuvat tähän lähialueille, koska haluan kulkea sähkökruiserilla paikkoihin. En siis mene autolla mihinkään. Sama trombi oli kaatanut ja katkonut puita muissakin paikoissa, joissa en ole edes vielä käynytkään. Meillä on tällä hetkellä koko Suomessa todella lämmin syksy, ja se tietää sitä, että voin käydä kruisailemassa vieläkin ties missä. Joka päivä on yli +20C, ja näillä näkymin vielä useammankin päivän. On vielä yksi paikka, jossa en ole tässä lähistöllä käynyt. Lähden sinne lähipäivien aikana varmasti käymään.

Lakasenpellon myrskytuhoja korjattu

Lakasenpelto on ihan liki, jossa vanhempani asuvat. Yritin käydä 28.8. katsomassa tuhojen laajuutta omasta perspektiivistä, mutta tie oli vielä suljettu tuhoalueen molemmista päistä. Alueella oli aloitettu puunkeruu. (Katso ilmakuva alueen tuhoista klikkaamalla TÄSTÄ)

Kuva 28.8.2024 Metsäpellon puolelta

Menin paikalle noin viikkoa myöhemmin, ja näkymä oli jotensakin järkyttävä. En tiedä oliko metsäkone ottanut vähän parempaakin puuta samalla kertaa, mutta ei sinne montaa runkoa oltu jätetty pystyyn. Vaihtoehtona tietysti on, että trombi vaan tuhosi niin paljon puuta, että alueelle jätettiin ne, joissa ei ollut vaurioita. Pidän jälkimmäistä vaihtoehtoa eniten mahdollisena. Kuinka moni oikeasti uskoo pelkällä selityksellä, millaista tuhoa joku trombi voi saada aikaan? Oli suoranainen säkä, että se meni juuri tuosta kohtaa eikä sata metriä sivummasta. Sitten olisi mennyt talojakin. Tämän alueen ja asutuksen välissä on enää pienehkö pusikko jäljellä, josta päiväkin paistaa läpi.

Trombin aiheuttamia tuhoja korjattu 8.9.2024

Minulle tuli ihan paha mieli tuolla tuhoalueella ollessani. Hävitys oli kauhea! On aivan eri asia nähdä trombien tekemiä tuhoja televisiosta tai kuvista kuin mennä paikan päälle niitä aistimaan. Toki tämäkin tienoo näyttää autiolta kun metsäkone oli siellä käynyt, mutta sen oli pakko kaataa kaikki vioittuneet puut. Onhan sinne näköjään muutama ehjä jätetty. Sitä katkennutta ja vääntynyttä puuta oli kerta kaikkiaan vaan niin paljon.

Joistakin kannoista näkee, että puu oli vääntynyt ja runko mennyt poikki, kuin tulitikku.
Olisiko joillekin linnuille jätetty tähystyspaikkoja?

Ajelin sähkökruiserilla kahtena eri päivänä tien läpi päästä päähän, ja ei sinne kyllä huvikseen kehtaa enää lähteä ajelemaan. Tie oli metsäkoneiden jälkeen ihan kauheassa kunnossa, ja minulla oli työtä pitää tangosta kiinni! Eikä tuo nyt niin hyvää tehnyt. Taas on ranteet kipeät. Jäin välillä ihastelemaan pinottuja puita.

Puupino
Myrskyn jäljet siivottuna ja pinossa
7.9.2024
8.9.2024

Piti tosiaankin tulla toisenakin ajankohtana ottamaan lisää kuvia, kun ensimmäisellä kerralla menin alueelle suht myöhään. Aurinko oli jo painunut puiden taakse, ja kuvia ei oikein enää saanut sopivalla valolla. Kuvasin samalla vähän muutakin mitä ensimmäisellä kerralla en tajunnut kuvata. Oli oikeastaan aika kammottava shokki nähdä noin massiiviset tuhot. Ensimmäisellä kerralla 28.8. lähdin vain katselemaan josko löytäisin jotain uusia reittejä, mistä pääsisi erikoisempiin paikkoihin kuvailemaan. Päädyin erikoiselle kukkulalle, josta näkikin sitten ihan hyvin maisemia. Kukkulalta näki esimerkiksi trombituhot moottoritien toiselta puolen. Erään metsän reunassa oli jonkin verran keskeltä katkenneita puita.

Löysin kuuluisan tiekyltinkin, joka oli paikallislehdessä. Se oli vääntynyt toisesta laidasta. Trombi on kulkenut voimalla kyltin toiselta puolelta.

Trombin vioittama kyltti

Kauheata katsottavaahan tuo oli, ei voi mitään. Eräs koiranulkoiluttaja totesi vastaan tullessa, että heidän kaunis virkistysreitti muuttui kertaheitolla ihan toisenlaiseksi. Onhan tuota nyt tietysti ihan eri asia lähteä siistimään kun puut on kaadettu alueelta pois. En tiedä tehdäänkö sille enää mitään, vai annetaanko kasvaa tollasenaan miten kasvaa. Toivottavasti sitä ehostetaan edes vähän paremmaksi. Ainakin saisivat sen tien korjata, että siellä voi edes fillarilla mennä. Voi olla, että hetki siihen vierähtää.

Ja niin kuin yleensä tällaisissa jutuissa, tiedossa on asiaan liittyvä video. Laitan vielä tähän loppuun panorama-kuvan, jonka otin tuolla tiellä ollessa. Se on sen verran suuri, että kun sen avaa, niin siinä näkee puiden kantoja ja vaikka mitä vääntynyttä runkoa. Päätän tämän nyt tähän ja jatkan alueiden tutkailuja!

Pääjäässä.com-kauppa

Myrskytuhojen raivausta osa 1 Read More »

Myrskyisä elokuu — trombi kävi kylällä

/ / Viherpiiperö / Luonto, Imatra, Päiväkirjaa / Kommentoi
, , ,

Elokuun viimeisiä päiviä viedään ja meillä on vielä ihan täysi kesä meneillään. Aika rientää, niin kuin muutenkin on koko ajan tehnyt, ja on vaan kerta kaikkiaan olevinaan niin kiire, ettei tännekään kerkeä kirjoittamaan. Tosin, minua on tässä aktivoineet duunihommat, jos se vaikka kelpaisi selitykseksi.

Olen siirtänyt työpisteeni olohuoneesta makkarin ikkunan äärelle, ja tässähän on oikein mukava istuskella ja katsella ulos samalla kun tekee läppärihommia. Piha on välillä täynnä pikkulintuja, muun muassa västäräkkejä, jotka ovat ilmeisesti jo muuttoretkellä. Välillä on parvi pikkuvarpusia. Ne todellakin ovat hauskoja, jos joku rasahdus kuuluu. Ihan huimia lentäjiä! Västäräkit eivät taasen pelkää mitään. Meinaa pyöräteilläkin jäädä kruiserin alle. Äsken naapuritalon mies kävi hakemassa ojanpohjasta fillarinsa. Ilmeisesti sen oli joku sinne liipaissut viime yönä, kun ukko sillä ajeli kuitenkin vielä eilen. Lukossa se ainakin oli, kun kerran availi sitä ja talutti kotia kohti.

Elokuu on mennyt siis töitä tehden. On myös ollut mukavaa saada viettää aikaa oman veljen kanssa, joka muutoin käy liiankin harvoin kotikonnuillaan. Kesä on ollut lämmin, ja olemme saaneet istuskella ulkosalla paljon. Veljeni on oikea säänörtti, jos näin voisi sanoa, ja meille onkin riittänyt paljon keskusteltavaa tapahtuneesta, joka ravisutti Imatraa 10.8.2024. Tästä läheltä kotiani pyyhkäisi nimittäin trombi, joiden jälkiä raivataan edelleenkin. Tein asiaan liittyvän videon, ja laitan sen loppuun. Onneksi kellekään ei käynyt pahasti.

Trombi 10.8.2024 Imatralla

Seurasin erästä myrskyä säätutkasta, ja se vaikutti, että olisi aika raju kun saapuisi kohdalle. Noh, meillä tässä satoi vaan vettä ihan kaatamalla. Sen verran tuli vettä, etten muista koskaan nähneeni moista sadetta näillä tienoin. Tämä myrsky kuitenkin sai ihan uuden käänteen kun se oli tuossa moottoritien kohdilla…

Kello 15.40 satoi hetkellisesti niin kovaa, ettei meinannut ikkunasta nähdä läpi.

Facebook alkoi täyttyä ilmoituksista, että puita on kaatunut siellä ja täällä. Hälytysajoneuvojen sireenit alkoivat myös kantautua tänne minullekin asti. Nyt on tapahtunut jotain todella poikkeavaa ja lähellä. Pitäisiköhän lähteä katsomaan mitä on tapahtunut ja jos joku tarvitsee vaikkapa apua? Tällaiset myrskyt voivat tuhota asutusta ja ihmisiä jäädä loukkuun paikkoihin. Pakkohan se on mennä katsomaan, jos tilanne on katastrofaalinen eikä auttajia ole tarpeeksi.

Latasin kruiserin akkua hetken, ja lähdin liikenteeseen. Akku on muuten todella hyvä varavirtalähde, jos sattuu tulemaan sähkökatkoksia! En tiennyt oikein tässä vaiheessa mitä ja missä oli oikein tapahtunut, niin kruisasin Rautioon Kolmenristin kirkon kautta. Se oli ainakin ihan paikoillaan kaikkine korjauspressuineen. Ajelin Kaukopään kautta Rautioon, ja siellä olikin tiet poikki. Paloauto tuli minua vastaan (ei pillit huutaen) kun käännyin Kurkvuorenkadulle. Ajattelin jos olisin mennyt Rautioon sitä kautta, vähän ”kiertäen” alueen, kun sieltä löytyy junaradan alitse menevä kevyenliikenteen alikulkutunneli. Ei sitten tarvinnutkaan mennä sitä kautta, kun siellä oli kaatunut todella monta puuta tielle. Moottorisahat lauloivat kaikkialla!

Käännyin takaisin, ja kruisailin toista kautta Rautiota kohti. Sielläkin oli tie poikki. Siltä alueelta oli kaatunut paljon puita ja pelastuslaitoksella meni muutama tunti, että saivat raivattua puut tieltä sivuun, jotta liikenne pääsi siitä kulkemaan. He raivasivat ensin kevyenliikenteen väylän, kuulin palastushenkilön keskustelua sen verran. Autoilijat pysähtyivät kysymään, voiko olla jotenkin avuksi. Saattaahan se olla, että sellaisesta olisi ollut enemmänkin haittaa kuin hyötyä. Saati sitten miten vaarallista on mennä sellaiselle alueelle ilman suojavarusteita, missä voi puita kaatua niskaan hetkenä minä hyvänsä. Minulla sentään oli kypärä päässä!

Trombi kaatoi suuria puita juurineen
Trombi kaatoi suuria puita juurineen

Jäin patsastelemaan Olkinuorankadun päähän risteykseen ja taivastelemaan mitä tuhoa tämä trombi oli saanut aikaiseksi. Ajoin erästä tietä pitkin hieman alaspäin, josta kaukaa kantautui moottorisahan ääntä. Matka tyssäsi, kun tiet olivat täynnä oksanpätkiä, omenia ja luumuja. Trombi oli tyhjentänyt marjapensaat ja puut ja viskellyt satoa ja oksia kaikkialle. En kehdannut ajaa kruiserilla niiden yli, vaan käännyin takaisin. Ei jotenkaan tullut mieleen edes ottaa kuvia asutusalueen tuhoista. Jääköön ne ainoastaan oman mielen syövereihin. Näky oli sen verran lohduton.

Puiden raivaus teiltä tapahtui nopeaan tahtiin

Minua vastaan tuli nuori nainen koiran kanssa. Hän oli jotenkin todella järkyttyneessä tilassa. Kysyin häneltä voinko auttaa, ja hän ei vastannut mitään. Jatkoi vain matkaansa. Toivottavasti hänellä on kaikki hyvin. Samalla kuulin jonkun sanovan, että ”tuolta se tuli golfkentältä”.

Päätin lähteä golfkentälle, joka on lähellä kotiani. Itse asiassa jälkikäteen kun miettii, niin osa siitä trombista on saattanut käydä jopa meidän talon vieressä. Ainakin vesisade oli sen mukainen.

Saavuin golfkentälle, ja siellä makasi puita sikin sokin pitkin kenttiä. Viheriöt olivat täynnä oksanpätkiä ja puiden latvoja. Kaunis golfkenttä oli täynnä luonnon roskaa! Tämän sotkun siivous veisi todella paljon aikaa. Mutta, niin siellä alkoi heti moottorisahat pärisemään ja ihmiset kävivät siirtelemässä oksia ja puita pinoihin.

Golfkentällä on erittäin aktiivinen käyttäjäkunta, jotka olivat tulleet heti pikimmiten raivaamaan tuhoja, ja siistimään paikkoja. Eihän tuon näköisellä kentällä voi mitään pelata missä on puita teillä ja viheriöillä miten sattuu. Kruisailin kuluneella viikolla kentän läpi katselemassa mitä siellä oli oikein tehty, ja pelaajat olivat ainakin päässeet jo paikalle. Puita oli vielä pinoissa vaikka kuinka paljon, mutta niiden pois viemiseen kulunee tovi. Puita on nimittäin alueella niin paljon kaatuneena ja pätkittynä, että niiden siistiminen voi kestää ties kuin kauan.

Menin golfkentältä kotiin vähän rauhoittumaan. Tällaiset tapahtumat saavat pienen pääni aivan pyörryksiin. Ilta alkoi jo hämärtää, enkä uskaltanut enää lähteä millekään tuhoalueelle tarkastusreissulle, kun tosiaankaan ei voinut olla yhtään varmaa kaatuuko siellä lisää puita. Seuraava päiväkin meni vähän odotellessa, kunnes päätin sitten maanantaina lähteä katsomaan, onko lempipaikalleni, Immalanjärven lintutornille, käynyt mitään. Alue oli myös jäänyt trombin hampaisiin.

Lähdin ajelemaan Lakasenpellon suunnalta lintutornille. Lakasenpellon laita-alue oli ottanut todella pahaa osumaa, ja trombin kulkureitillä miltei kaikki puut olivat joko kaatuneita tai katkenneita kuin tulitikut. En uskaltanut mennä lähempää tutkimaan, ja pyysinkin hieman kuvausapua tuttavaltani, jolla oli drone.

Kuvakaappaus videostani. Lakasenpellon ”huoltotie” kulkee moottoritien myötäisesti.

Tuhoja oli pitkin matkaa, kun menin lintutornille… alkoi jo hieman hirvittää mikä siellä odottaisi!

Mitä lähemmäksi olin tulossa lintutornia, sitä jännemmäksi tilanne muodostui. Katkonaisia puita oli kaikkialla.

Unterniskanjoen penkereissä puita poikki
Unterniskanjoen puusillalle ei ollut asiaa.

Vuoksenniskalta alkava Seppoinpolku on kyllä kärsinyt pahoja myrskytuhoja. Edellä olevat kuvat ovat molemmat polun varrelta. En tietystikään ole päässyt kulkemaan Seppoinpolkua sen lähtöpisteestä lintutornin kohdille, koska siellä on vieläkin 31.8. puita kaatuneena kulkureitille. Reittihän kulkee Unterniskanjoen pengertä pitkin puusillalle, jonka jälkeen ylitetään Jäppilänniementie.

Trombi oli kääntynyt puusillan jälkeen lintutornille päin, ja tien varrella oli useita juurineen kaatuneita suuria koivuja. Tuhot olivat jo korjattu suurimmalti osin siinä vaiheessa kun pääsin paikalle, ja niistä ei ole kuvia. Mutta lintutornille sitten hieman jännittynein tuntein… ja olihan siellä aika lohduttoman näköistä. Seppoinpolku oli tästäkin kohtaa poikki, ja reitin varrelle oli kaatunut useita puita. Lintutornin kaiteen päälle oli myös kaatunut suurehko puu. Eli tornille ei päässyt.

Ei tänne uskaltanut paljon jäädä patsastelemaan kun kaikkialta kuului epämääräistä narinaa. Tuli sellainen tunne, että minä hetkenä hyvänsä joku puu voisi vielä kaatua niskaan. Äkkiä pois ja kohti uimarantaa!

Uimarannalle saavuttuani näky oli myös aika lohduton. Ikään kuin uimarannasta olisi pyyhkäisty muutama vuosikymmen pois. Kerroin eräässä artikkelissani, kuinka olin ollut Amaging race-tapahtumassa auringolta suojassa erään puun alla, niin kuin ihmeen kaupalla tämä puu oli selvinnyt trombista ehjänä! Vain ne kaksi puuta olivat vielä pystyssä, jotka silloin suojasivat minuakin. Tulipas jännä tunne. Viereiset puut olivat kaatuneet, ja seuraavassakin kuvassa on vielä yksi puu kenollaan minua suojannutta puuta vasten.

Immalanjärven Lietteen ranta kärsi trombituhoista elokuussa 2024
(Klikkaa kuva suuremmaksi)
Trombi kaatoi terijoensalavan 10.8.2024

Trombi oli ilmeisesti kulkenut tästä golfkentälle. Että, on meillä ollut elokuussa kaikka tapahtumaa täällä kotikonnuilla. En kerro tästä nyt tämän enempää tässä artikkelissa vaan jatkan sitten joku toinen kerta, koska tuhoja on vielä rutkasti muuallakin. Laitan vielä videon loppuun josta voi katsoa lisää tuhoista.

Pitäisi pestä ikkunatkin tässä vielä, että saisi aloittaa syksyn vaiheiden kuvaamisen keittiön tai makkarin ikkunasta. Toivottavasti intoa riittää. Tarkemmin kun ajattelee, niin kaikki ikkunat pitäisi pestä hyvissä ajoin ennen syksyä. Meille on luvassa erittäin lämmin alkusyksy, niin ei ainakaan tarvitsisi palella ikkunoita pestessä. Mutta pidemmittä puheitta, tässä on tekemäni video, joka on julkaistu 27.8.2024.

Pääjäässä.com-kauppa

Myrskyisä elokuu — trombi kävi kylällä Read More »

Scroll to Top