ITE art

Nähtävyyksiä Jäppilänniemen taidetiellä 2021

Kävin vähän kruisailemassa perjantaina iltapäivällä ja päätin pyörähtää vilkaisemassa Jäppilänniemen taidetietä. En ollut tänä vuonna siellä vielä käynytkään. Sää oli mielestäni kohallaan! Puolipilvistä mutta aurinko paistoi suurimmaksi osin.

Tällä kertaa en ottanut kuvia järkkärillä, vaikka olisi kyllä pitänyt joistain teoksista ottaa! Kännykällä sai myös ihan ookoo-kuvia tänne blogiin. Olen laittanut viime vuonna ottamiani joitain kuvia kuvagalleriaani, tai lähinnä kuvasin taidetien lempikohdettani, Peikkometsää. Peikkometsästä saa parhaita kuvia siinä kello 15-17 välillä kun aurinko paistaa siihen puiden lomasta valaisten joitain teoksia ja luoden samalla kivoja varjoja metsään. Sen enempää asiaa selittelemättä, käykää katsomassa!

Taidetie teos 19: Peikkometsä

Peikkometsässä on paljon näitä ”silmiä”. Olen näistä niin haltioitunut, että haluan tehdä tällaisia myös parvekkeelleni. Ei kun Miranolia vaan ostamaan!

Peikkoja taidetiellä

Nämä eivät ole missään tietyssä järjestyksessä, ja otin tällä kertaa todellakin vain vähän kuvia blogiin. En halua ”pilata yllätystä”, kun tämä Jäppilänniemen taidetie on erittäin suosittu kohde täällä Imatralla. Peikkometsässä oli aika paljonkin teoksia ja tässä vain murto-osa.

Varsinainen ”kohde” oli hieman eri paikassa näistä kuvissa olevista kivistä ja niille oli myös puettu vaatteita. Itse kivet pysyvät paikoillaan koko talven. Satuinkin vuosi sitten paikalle kun näiden teosten tekijä oli ”purkamassa” vaatetusta peikkojen päältä. Tekisi mieli mennä uudelleen kuvaamaan puetut peikot niin pääsisi vertailemaan, onko niissä edellisvuoteen mitään eroja.

Peikkoja löytyi yllättävistä paikoista ja niitä oli pitkin kuusimetsän reunaa. En tiedä kuinkahan pahasti sitä flippaisi, jos tällaisia tulisi yllättäen esiin vaikka iltahämärässä. Jollen väärin muista, niin näin taisi hieman itsellenikin käydä ensimmäisinä kertoina kun tällä tiellä ajelin, enkä tiennyt näistä peikoista mitään.

Taidetie teos 34: Maatalon Töissä

Tämä oli uusi teos. Vuosi sitten tällä paikalla oli jotain muuta, tai varsinaisesti juuri tässä kohdassa ei mitään. En ole edes tajunnut katsoa, onko tässä kuitenkin sama tekijä kuin mitä aikaisempinakin vuosina on ollut, luulisin niin. Myös tuolla ojassa oli toinen taideteos ”Matkalla”. Niin, tällä paikalla taisi ainakin joku vuosi sitten olla linja-autopysäkki ja joku kesäkurpitsakärry. Nämä kohteet ovat aivan Jäppilänniementien päädyssä, jossa sitten käännytään ympäri ja tullaan takaisin päin. Tie loppuu nimittäin tähän.

Maatalon töissä taideteos

Edellisen kohteen vieressä on myös Halaajat-niminen työ, mikä on myös aika hauska. Sekin oli mielestäni nyt erilainen kuin mitä edellisinä vuosina on ollut. Minulla on niistä joitain kuvia jossain arkistoissa, täytyy yrittää etsiä ne jostain. Kävin nimittäin kuvailemassa tätä taidetietä jo vuonna 2010!

Taidetie kohteet 27-31: Latogalleria

Olen nyt muutamana vuonna pysähtynyt latogalleriaan, jossa on esillä Jouni Suikkasen valokuvia. Nämä ovat myös joka vuosi erilaisia. Kuvat ovat mielestäni todella upeita! Aina tulee mietittyä, että millaisilla laitteilla hän kuvat ottaa, ja miten ne on teetetty. Ne ovat kuitenkin ihan valokuvia, eikä printtejä.

Latogalleria täynnä taidetta
Latogalleria

Ladossa on muitakin taideteoksia esillä, jotka on tehnyt Seppo Honka. Seinustalla on lintuaiheisia teoksia, sekä ladon sisällä on iso huuhkaja. Ladon vieressä komeilee Kurki ja muna. Yllä ovasta kuvasta näkee myös kaikki tiemerkit, joita on sijoitettu taideteoksen kohdalle. Ne on sitten autolla ajettaessa huomattavasti helpompi bongata!

Kurki ja muna.

Latoa vastapäätä komeili oikein ihana vehnäpelto. Sekin oli hauska huomata tästä kyseisestä viljapellosta, että vuonna 2018 siinä kasvoi ohraa. (Kuvagalleriassa kuva ohrapellosta). Tämäkin asia on mielestäni todella loistavasti toteutettu. Näiden viljapeltojen edessä on kyltti, jossa lukee mitä siinä viljellään. Täytyy nyt tunnustaa, että sivistyksessä on suuri aukko kun ei tunnista näitä viljoja. Saisi oikeasti hävetä nyt silmänsä päästä!

Tien varrella oli kyllä hirvittävä määrä teoksia, ja minulla meni näidenkin kohteiden kuvailuun yli tunti aikaa. Saati sitten jos olisin ottanut jokaisesta kohteesta kuvan! Mäkäräisten ja paarmojen tappaminen tosin hieman hidasti kuvausreissua… niitä nimittäin tältä reitiltä löytyi.

Taidetie kohde 14: Maiseman lumoissa

Päivi Sormusen taideteos: Maiseman lumoissa vuonna 2021.

Pysähdyin takaisintulomatkalla ottamaan vielä yhden ”vakiokuvan”, joka on joka vuosi erilainen. Se on nimeltään ”Maiseman lumoissa”. (Linkki edellisvuoden artikkeliin jossa tästä paikasta kuva). Tällä kertaa asetelmasta puuttui kolmas henkilö. Aikaisempina vuosina niitä oli ollut kolme. En tiedä, onko tässä tarkoitus itse kävijöiden käydä istuskelemassa kahvipöydän äärellä, vai miksi siinä oli tyhjä tuoli?

Tässä vielä kuva Jäppilänniemen taidetien kartasta. Piti ottaa Runolaiturin seinältä kuva, koska karttoja ei ollut saatavilla niille varatussa postilaatikossa tien alkupäässä.

(Klikkaa suuremmaksi)

Taidetien koluamiseen olisi saanut uppoamaan todella paljon aikaa, jos olisi ottanut jokaisesta teoksesta kuvan. Tosin se olisi ollut varmasti hyväkin juttu juuri vertailun vuoksi, mitä on aikaisempina vuosina olllut. Haluan kuitenkin, että ihmiset eivät näe kaikkia teoksia etukäteen täältä blogistani, vaan että he menisivät paikan päälle niitä katselemaan. Kaikkea ei vielä pystynyt näkemään, koska esimerkiksi kohteen 20 luona oleva auringonkukkapelto oli vielä nupussaan. Luulen, että ne avaavat nuppunsa tuossa viikon päästä kun elokuu on puolessa välissä. Tämä ei tietysti ollut kohde, mutta se on siinä vieressä ja pistää kyllä silmään kun sen aika on. Ei tässä kai muu auta kuin mennä sitten uudelleen kuvailemaan!

Pysähdyin matkan varrella pari kertaa ottamaan muitakin kuvia. En voinut vastustaa kiusausta erään ohrapellon kohdalla ottaa panorama-kuvaa!

(Klikkaa suuremmaksi)

Tämäkään ei ole taidetien kohde vaan se on jonkun talon postilaatikko. Mielestäni niin hieno, että menisi hyvinkin taideteoksena yhdessä muiden kanssa! Olen aina miettinyt tehdä tai teettää itselleni tällaisesta ketjusta tehdyn valaisimen jalan. Rakastan kaikkea industrialia mikä on ruosteessa, tai muutoin vain kulahtanutta. Kotoa löytyy seinustalta esimerkiksi köynnöskasveille tarkoitettu semiruosteinen raudoitusverkko. Jos minulla olisi piha, sieltä löytyisi jos minkäkinlaisia puoliksi ruostuneita metallikapistuksia ja valurautaa. Juuri tällaisia Jäppilänniemen taidetien varrelta löytyvää ITE-taidetta!

Postilaatikko, jossa on ketjusta tehty jalka.

Nähtävyyksiä Jäppilänniemen taidetiellä 2021 Read More »

Maisemakuvia kesältä 2020

Loppupeleissä kävin todella vähän kuvailemassa millään aparaatilla mitään koko kesänä 2020, mutta kun kännykkä on miltei aina mukana, sai sillä napattua tänne blogiin ”sattumia”. Tässä muutamia ottamiani kuvia kesältä.

Jäppilänniemen taidetie on yksi sellainen ”paikka” johon haluan käydä tutustumassa joka vuosi. Kyse on siis yhdestä tiestä, jonka varrelle on sijoitettu maatilallisten ITE-taideteoksia. Hyväkuntoinen ajaa tämän tien päästä päähän fillarillakin, mutta kun itse en nyt ihan niin ”nuori ja notkea” enää ole, taitettiin serkun kanssa tämä reitti autolla. Tänä vuonna oli uusiakin teoksia, joita oli mukavaa ihailla. Tien varrella on esimerkiksi lato, jossa oli todella upeita valokuvia otettu luonnon eläimistä, lähinnä linnuista. Ne olivat ällistyttävän hienoja ja tarkkoja kuvia! Jäin miettimään, minkälaisilla vehkeillä ne oli oikein otettu… ei ainakaan kännykällä 😀

Maiseman katsojat ovat tässä kohtaa joka vuosi, aina hieman erillaisella kokoonpanolla, ja eri vaatetuksella. Tällä kertaa ne olivat näin. Kuvassa serkkuni ottaa huikeasta maisemasta kuvaa, joka avautuu Immalanjärvelle päin.

Joskus sitä vaan sattuu paikalle kun sateenkaari näyttäytyy… eihän tällaisiakaan tilaisuuksia silloin tule vastaan kun on järkkäri mukana, tietenkään.

Torikatu, Vuoksenniska 11.7.2020

Yksi paikoista Imatralla, josta pidän todella paljon, löytyy tästä ihan asuinpaikkani läheltä… Immalanjärvi! Sen rannat ovat ihania hiekkarantoja, vaikkakin välillä vähän mutaisia. Tarkempaa tietoa minulla ei ole miksi juuri tätä rantaa kutsutaan ”Lietteen rannaksi”. Se on kuitenkin ihan kiva paikka, puistomainen. Miinuspuolena on hanhien jätökset joille nyt ei taida oikein mahtaa mitään. Muuten rannat ovat ihania ja vesi on kesäisin lämmintä.

Immalanjärvi 19.8.2020

Tänä kesänä sai ihailla myös valaisevia yöpilviä, tai ainakin niihin jostain syystä osasi kiinnittää erityistä huomiota. Onhan niitä joka vuosi, mutta nyt ne laittoi erikseen merkille, jos niitä näkyi. Liekö syy siinä, että meteorologit ovat jotenkin niistä erikseen maininneet, kun ihmiset lähettävät uutistoimituksiin sääkuvia, joissa näitä pilviä esiintyy.

Vuoksenniskan kiertoliittymän kohdalla 1.8.2020

Yksi ihanimmista paikoista mitä tiedän, on sukulaiseni tila. En sen tarkemmin kerro missä tämä on, mutta satuin muuten vain ajamaan tämän paikan ohitse, kun maisemiin ilmestyi täydellinen sateenkaari! Se ehti hieman hälventyä ennen kuin sain hypättyä autosta ulos ja napattua siitä kuvan. Tämä kohta toi minulle mieleen edesmenneen koirani, jonka hautapaikka on samoissa maisemissa. Ikävä on suuri – rakas Foxy

Tuttavani oli jokin aika sitten käynyt kuvaamassa revontulia Lammassaaresta käsin. Lammassaari on Imatralla venesataman kohdilla, Saimaalla. Sinne piti päästä! Olen aiemmin toisen tuttavan kanssa käynyt kiertämässä kyseisen saaren. Se on aivan ihana – täynnä luontopolkuja. Reitit ovat helppokulkuisia, että tällainen koheltaja kuin minkäkin, voi niissä kulkea loukkaamatta itseään (en kyllä lupaa mitään). Jos saarta lähtee kiertämään ympäri, siellä voi pysähtyä useampaan eri paikkaan paistelemaan vaikkapa makkaraa nuotiopaikalla. Saaresta löytyy myös laavu. Lammassaari tarjoaa kuntoilijoillekin paikkoja vetää mäkiä ylös ja alas, mutta itse viihdyin parhaiten helppokulkuisemmilla reiteillä.

Luontopolku rantaan päin Lammassaaressa.
Kuva: 4.9.2020

Saavuin johonkin ennalta määrittelemättömään paikkaan… tämä ei ollut mitenkään tarkoituksella haettu, mutta ei se mitään – näky oli huikea! Kuva on panorama, voit katsoa sen suurempana 🙂

Kuva: 4.9.2020 kello 19:39

Auringonlaskua odotellessa samassa paikassa… voit klikata suuremmaksi 🙂

Kuva: 4.9.2020 kello 19:59

Imatralla ja Ruokolahdella on niin hienoja ulkoilupaikkoja, että menee varmaan useampi vuosi, että ne koluaisi kaikki läpi. Joskus on ihan kivaa itsekin käydä paikkoja katselemassa, mutta toisinaan se olisi todella mukavaa jakaa tällainen kokemus toisen kanssa. Monesti mietin, että juuri koira olisi ollut se ”toinen henkilö” jonka olisin ihan mielelläni ottanut mukaan näihin paikkoihin. Tietty, moneen paikkaan hänet mukaan otinkin. Foxy oli sen verran kohelo ettei sitä voinut ihan jokaiseen paikkaan mukaan ottaakaan, ettei loukannut vaan itseään. Mutta koen, että paljon jäi hänen kanssaan näkemättäkin ja se on tavallaan mielestäni surullista. Mutta Foxy kulkee nyt näitä reittejä minun mukanani sydämessäni

Maisemakuvia kesältä 2020 Read More »

Scroll to Top