kevät 2020

Parveke on ihan hyrskynmyrskyn! No mutta niinhän se on joka vuosi – yleensä. Tällä kertaa astetta pahemmin. Viime vuosi oli minulle todella rankka koiran, ja vielä juuri ennen joulua kissan poismenon vuoksi. Minua ei ole huvittanut oikein tehdä mitään, mistä normaalisti olen saanut iloa. Olen aina laittanut parvekkeeni kuosiin ”lemmikit edellä”. Nyt ei ole enää lemmikkejä. Mutta on taas niin maan perusteellisen suuret suunnitelmat! Sehän se aina ”pelastaa” 😀

Ajattelin ensin, että laittaisin parvekkeen peräseinustalla olevan pöydän vastakkaiseen päätyyn ja saniaislaatikon aurinkotuolin päätyyn. Kaveri tuli onneksi auttamaan, ja todettiinkin sitten yhdessä, että ei se perhanan pöytä mahdu sinne. Ei kun uutta suunnitelmaa kehiin.

Muistelin myös, että saniaiset eivät viihtyneet tuossa ikkunan alla edelliselläkään kerralla, koska siihenhän ei sada koskaan vettä. Päätin sijoittaa saniaislootan parvekkeen reunan viereen takaseinälle jossa se olisi myös enemmän varjossa ja saisi myös sadevettä.

Takaseinällä ollut pitkulainen saniaislaatikko laitetaan takasin siihen missä se on ollut alunperinkin. Saniaiset viihtyivät siinä parhaiten – ja saivat sadevettä. Sekin on varjopaikka, mutta ikkunasta heijastuu siihen sopivasti valoa aamupäivällä ja vähän iltapäivälläkin.

Aurinkotuoli on ihan täynnä kamaa tällä hetkellä! Siirrettiin sen päälle joitain tavaroita jotta saadaan kaverin kanssa laitettua isoimmat elementit paikoilleen. Tuolin päällä näyttää olevan myös Uunon-kissan (RIP) makuualustoja, jotka olivat viime kesänkin parvekkeella. Uunolla oli makuupaikka parvekkeen oven takana puulaatikoiden päällä, josta hän pystyi tarkkailemaan ympäristöä 🙂 Toin laatikot sisälle, kun ne olivat niin kauniisti harmaantuneet ulkosalla. Ne ovat nyt olohuoneessani (siitä kuvia joskus). Aurinkotuoli pitää myös käsitellä säätä varten. Minulla on mustaa Supi saunasuojaa sitä varten.

Olin istuttanut viime keväänä parvekkeelle virpiangervon styrox-ruukkuun, jonka sain serkultani. En tiedä vielä onko rehu hengissä. Pitäisi aloittaa sen kastelu varovasti. Jos ei ole hengissä niin haen sitten uuden vanhempieni pihalta. Pensaan sijoittaminen on hieman haastavaa parvekkeelleni, varsinkin nyt kun haluan hyötypuutarhan. Ruukku vie paljon tilaa. Asettelin sen väliaikaisesti puujakkaralle, jota olen aikojen saatossa muokannut tarpeiden mukaan. Se on alunperin ollut selkänojallinen tuoli, jonka sukulaismies on duunaillut. En raaski heittää pois, vaikka tiedän, että saisin uudenkin tuolin… kyllä nämä ovat arvokkaita tavaraoita eikä mitään heitetä pois, vaan rakennetaan sitten siitä uutta!

Tämä on se nurkkaus pavekkeen oven takana, tai lähinnä suoraan sen edessä kun astuu parvekkeelle, jos ovia aukeaa tarpeeksi. Tämä nurkkaus on myös paikka, johon paistaa eniten päivästä aurinko – noin kolmeen asti iltapäivällä, ja kesällä tietenkin. Tälle seinustalle laitan kasvamaan tomaatit. Pitää viritellä Leca-harkot siten, että niiden päälle saa laitettua kasvuastiat. Mietin tätä vielä hetken, että laittaisinko myös kurkut tähän. Avomaankurkku toki viihtyy toisessakin kohtaa, mutta en ole kasvihuonekurkkua kasvattanut tällä parvekkeella vielä koskaan, ja luulen, että se tarvitsee hieman enemmän lämpöä ja valoa. Sen paikka olisi siis myös tällä seinustalla. Mietin myös mihinkä hittoon laittaisin kesäkurpitsan. Sitähän ei voi tänne ”jalkatasolle” laittaa laisinkaan kun vie niin paljon tilaa. Oiskohan se amppelissa ihan ok? Pitää käydä yläkerran naapurilta kysymässä josko saisi virittää ketjun parvekereunuksen kannattimen ”yli” mihin saisi kesäkurpitsan roikkumaan. Hmmmm….

Eiköhän tässä ollut tälle illalle tarpeeksi pohdittavaa – nyt ei muuta kun aloittamaan parvekkeen siivousta!