Kukkapenkki äidille

Lupauduin keväällä tekemään äidilleni myös kukkapenkin ja tässä hieman tuntumaa siitä, mitä aion tehdä. Aloitin projektin 2.6.2010 itikoiden piirittämänä.


Aluksi piti purkaa edellinen kukkapenkki pois. Otin mullat siitä talteen kottikärreihin myöhempää käyttöä varten. Tein reunukset laudasta, jotka ovat maalattuja samalla maalilla kuin talokin. Kehikon sisällä on kangas, jonka pitäisi myös auttaa hieman kosteuden säilymisessä kukkapenkissä. Paikka on nimittäin paahteinen. Äiti oli kaatanut kukkapenkin edustalta sireenin pois varjostamasta, ja nyt siihen paistaa sitten aamupäivästä alkuiltaan aurinko 😀 Suunta on siis etelä.

Talikolla sai näppärästi vanhat rehut nostettua maasta ja mullat sai samalla ravistettua talteen. Rikkaruohokankaan levitys oli hieman hankalaa, vaikka oli tyyni keli. Nimittäin, niitit olivat koko ajan loppu jostakin masinasta 😀 Sain tasan viisi niittiä laitettua ensin kiinni omalla niittipyssyllä, kun se jäi lyömään tyhjää. Onneksi äidilläni oli oma pyssy ja sain sitä lainaksi… siitäkin loppui niitit lähes heti. Onneksi osasin lisätä niitä niittejä siihen vispilään… ei ollut muuten mikään simppeli homma!

Tässä kukkapenkki valmiina rakennettuna. Vain kukat puuttuvat. Niitä menen istuttelemaan tänään kunhan kerkeän.

Tässä on vielä muokattavaa perennoille. Taka-alalla komeilee pioni, joka tekee vaaleanpunaiset tuoksuvat kukat. Pöydällä on auringonkukan, tarha-alpin ja liljan taimia jotka istutan pionin viereen. Kaksi auringonkukan taimea menee puukehikkoon. Ne ovat sellaista matalaa mallia, jotka tekevät useamman kukan… tai ainakin kaverilta saatu matala auringonkukka teki viime vuonna. Todella upean näköinen rehu!

Sen, mitä ajattelin tuohon vielä kokeilla, niin olen kasvattanut muutaman taimen ruusunätkelmää. Tarkoitus on laittaa niitä pari tainta tuohon kaidetta vasten perennojen taakse. Päätykaiteen viereen ulkopuolelle meinasin myös laitella niitä ruusunätkelmiä. Pitää vain tehdä niille kehikko jostakin mitä pitkin kiipeilevät. Ruusunätkelmien vieruskavereiksi laitan kasvamaan akileijoja. Niitä minulla oli useita eri lajikkeita. Pionin ja akileijojen väliin joudun rakentamaan kivikasan, johon vesi tippuu räystäältä.

Kaiteen sisäpuolelle nurkkaan istutan muutaman tomaatintaimen sukulaiseni tekemään puulaatikkoon. Puulaatikoihin on myös kätevä laittaa kiinni tuet tomaatteja varten, tai sitten ne saa ruuvattua suoraan seinään.

Nyt minä lähden etsimään pihalle tienposkesta kiviä ja sitten kukkapenkin kimppuun! Hyvää päivän jatkoa 🙂

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


Scroll to Top