Minul on lähtökohtaisesti omasta mielestäni aika pieni makuuhuone siihen nähden minkä kokoinen sänky siellä oli alunperin… Makkariin mahtuu sujuvasti 160cm leveä sänky yhdelle seinustalle, siinä ovat vaihtoehdot. Tämä lienee tarkoitettu nuorelle ihmiselle, joka ei tarvitse sänkyä joka on leveämpi kuin 90cm… noh, lähtökohdat olivat näin päin:
”Naama tapettiseinää päin”… televisota ei sitten saanut tällä järjestyksellä oikein mihinkään. Aluksi sänky oli 180cm leveä, jonka tuunasin kapeammaksi… ja sekään ei sitten oikein ollut hyvä. Miksi ihmeessä tarvitsen massiivisen kokoisen sängyn kun nukun siinä kuitenkin yksin, tai lemmikkien kanssa? Vanha sänky sai lähteä… (kuvassa toinen puoli sängystä)
Harmitti hitoksee tästä kyllä luopua, mutta ei voinut mitään. Halusin tavallisen sängyn jonka saan hieman järkevämmin makkariin ja samoiten tilaa likkua.
Mainittakoon tässä vaiheessa, että tulin hankkineeksi rautasängyn Jyskistä, kun se oli tarjouksessa. Se oli onneksi säädettävä. Kauhea sotku aina kun aloittaa jotakin! Sitten voimat loppuvat ja hommat jää kesken… Noh, alkuunsa minulla ei ollut sitä 120cm leveää patjaa, vaan käytin nukkuma-alustana vanhan sängyn 90cm leveää patjaa. Foxy piti siitä heti. Myöhemmin tilalle tuli runkopatja.
Sitä surullisen kuuluisaa sotkua…
Yksi sisustuksellinen asia johtaa aina toiseen! Se on kyllä tiedossa mutta sen kanssa on elettävä.
Eli, kun sänky vaihtuu niin sitten vaihtuu petivaatteetkin. Kuva on muuten otettu 7.3.2018 eikä eilen. Otan myöhemmin lisää kuvia makkarista, kunhan se on kuvattavassa kunnossa 🙂
Foxyn kanssa tässä nyt sitten loikoillaan toisinaan 🙂
Vielä kun saisi kaiken ylimääräisen pois näkyviltä niin voisi olla mukavampaa kuvailla koiraakin… vaikka ihan sama mikä sotku tuolla taustalla näkyy – tämä on asunto, jossa asuu ihminen, joka tykkää askarrella ja paskarrella vähän kaikenlaista ja touhuta ja rakennella milloin mitäkin. Asunto tuskin tulee koskaan olemaan täysin moitteettoman siisti! 🙂
