En ihan äkkiä muista että syksy olisi koskaan ollut näin lämmin, tai kesäksihän tätä vieläkin kutsutaan. Joka päivä on saanut kulkea T-paita päällä ja sortsit jalassa, ja loppua ei näy. Olimme kuulemma jossain Omega-blokissa jonkin aikaa. Laitanpas tähän viikon takaisen kuvakaappauksen Ilmatieteenlaitoksen sivuilta, miltä kymmenen päivän sääennuste näytti.
Nyt kun asiaa tarkastelee, niin tuo ennuste on pitänyt aika hyvin paikkaansa, lukuun ottamatta paria sadepäivää (12.-13.9). Lämmintä on edelleen, ja ei tässä takkia tarvita kun lähtee ajelemaan sähkökruiserilla. Toki otan takin mukaan kun lähden, tai ainakin pukeudun huppariin. Tänään on nimittäin kauden toinen baaribingo, johon oli tarkoitus lähteä. Se on kyllä todella hauskaa!
En muista olenko maininnut, mutta olen siirtänyt läppärityöskentelyäni makkarin ikkunan ääreen, josta näen vähän pihan aktiviteettia. Tällä hetkellä on suht valoisaa kun kello on vasta puoli seitsemän, mutta parin tunnin päästä tilanne on jo toinen. Olen myös siirtänyt ikkunalle läppärin viereen LED-kynttilöitä, joita ostin viime jouluksi. Ne alkavat luoda jo tunnelmaa syksyn tullen. Pitää vaan muistaa ladata niihin lisää akkuja.
TODO-lista on myös lyhentynyt parilla kohdalla. Otin itseäni niskasta kiinni ja sahasin olohuoneen seinällä roikkuneen kelokepakon lyhyemmäksi. Sitä tarvitaan television yläpuolella toiseen juttuun, josta kerron sitten myöhemmin, kun se on tehty. Taas niitä juttuja, että kunhan saan tehtyä. Noh, ainakin keppi on sahattu nyt sopivaksi. Narut pitänee vielä vaihtaa siimaksi, mutta en tähän hätiin löytänyt siimakelaa mistään.
Huonekasvit ja syksy
Toisin kuin moni ajattelee, huonekasvien kasvuaika on syksyllä. En nyt ole ihan varma mistä se johtuu, mutta olen pistänyt asian merkille. Aloitin kiinanruusun lannoittamisen jälleen. Se on selkeästi virkistynyt ja tuuheutunut. Sain myös pätkittyä pitkään TODO-listalla olleen suuren peikonlehden. Osa siitä näkyy edellisessä kuvassa oikealla, ja toinen pistokas on eri maljakossa hyllyn päällä. Laitoin latvapistokkaan erilliseen maljakkoon juurtumaan, koska haluaisin juuri siitä sen uuden peikonlehden. Näen samalla juurien kehittymisen kun se on erillään muista. Sen pitäisi jatkaa suurien lehtien muodostamista eikä aloittaa alusta juniorina.
Peikonlehti kerää kauheasti huoneilmasta pölyä, ja sen lehtiä onkin aina silloin tällöin järkevää putsata. Otin ämpäriin mietoa saippuavettä, ja upotin jokaisen lehden siihen ennen kuin asettelin maljakkoon. Samalla saippuavesi putsaa mahdolliset ötökät, jos niitä on ilmaantunut. Ainakin osaan ötököistä se tepsii. Nyt pitäisi vielä saada aikaiseksi kiikuttaa vanhentuneet mullat pois roskiin. Samalla vauhdilla ruukun voisi käydä pesemässä pesutuvan vieressä ulkona, ja viedä sen häkkivarastoon pois jaloista.
En muista olenko maininnut, että saatoin tappaa pitkäaikaisen kultaköynnökseni siihen, kun pätkin sitä liikaa. Se ei ole ollut enää entisensä sen jälkeen, eivätkä uudet pistokkaat meinaa lähteä millään kasvamaan. Sain roskalavan kautta hankkineeksi uudet.
Pistokkaita tuli ihan kauhea määrä! Nämä ovat haettu 2.9. ja tarkistin niiden tilannetta hetki sitten. Niissä on jo vesijuuria! Ei ole todellista. Syyskuussa kasvit kasvavat todella hyvin. Pitää tehdä näille aikaa ja alkaa istuttamaan jo ruukkuihin. Saatan vielä äidille yhden ruukun, kun hänen vanha kultaköynnöksensä kuolla kupsahti jokin aika takaperin.
Noh, näitä kyllä joutaa äidillekin, sikälis jos haluaa sellaisen. Niin, se syksy. Kun on lämmintä, niin sitä ajattelee vielä kesää. Kuitenkin syksyn huomaa valon määrän vähenemisestä. Olohuoneesta on tullut pimeä kolkka, jossa tarvitaan valoja. Siitä tulikin mieleeni, että nyt en aio olla tulevaa talvea ilman kattovalaisinta. Edellinen viritys oli siitä kelottuneesta kepakosta tehty, mihin en sitten ollut tyytyväinen. Nyt pitää keksiä jotain muuta. Minulla onkin vähän ideaa… saas nähdä mitä siitäkin tulee!
Huonekasveille pitää myöskin viritellä valoja. Purin erään hökötyksen nurkasta pois ja tila vaaleni jotenkin kummasti. Kyhäsin kasaan väliaikaisen tason huonekasveille, ja asettelin tason päälle lattiavalaisimen. Ei mikään kaunis mutta tässä vaiheessa toimiva. En ole ottanut ajastimiakaan käyttöön. Niitä pitää alkaa viritellä jo paikoilleen.
Yritän jatkuvasti pähkäillä kuinka saisin valaisimet ylhäältä alaspäin roikkumaan kasvien yläpuolelle. Minulla on hankittuna joitain niin sanottuja kouluvalaisimia, mutta ne on todella hankala saada aseteltua mihinkään paikoilleen, koska tuo kyseinen seinä on betonia. On siinä pari porattua reikää, että saattaisihan siihen jonkun laudan saada ruuvattua kiinni, johon sitten kiinnittäisi valot. En tiedä. Pitää vielä vähän suunnitella asiaa. Aikaisemmin siinä oli akvaariokabinetin valaisinteline, johon sain kiinnitettyä valot. Purin sen, ja aion tehdä pitkistä puupaloista ruusukaaren vanhempieni pihalle. Siihen on kaikki tarvikkeet varattuina. TODO-lista pitenee taas!
Bingot on pelattu eiliseltä illalta ja uutta odotellaan taas viikko. Yhden bingon sain, mutta hävisin sen pitkällä tikulla kun toisellakin kilpailijalla oli samaan aikaan bingo. Noh, tää on tätä välillä. Tänään on muuten ihan syksyinen fiilis, kun katselee ulos ikkunasta. Tuliko syksy vihdoinkin?
Mukavaa istuskella ikkunan äärellä ja katsella kuinka lehtiä tulee välillä puista alas oikein kunnolla. Lämpöä on ennustettu vielä tulevaksikin viikoksi perjantaille asti. Pitäisi varmaan pestä kesäreleet ja laittaa ne taas ensi vuotta varten säilöön. Osan varmaan heitän mäkeen. En ole jostain syystä raaskinut kaikkea vaatetta heittää pois, mitkä eivät päälle enää mahdu. T-paidoista olen tehnyt trikookudetta, muutoin ne menisivät roskiin. Oma hippimieli ei anna periksi heittää käyttökelpoista roipetta roskiin.
Olisihan tässä vaikka mitä tehtävää, kun vaan saisi aikaiseksi aloittaa ja tehdä loppuun saakka. Jos vaikka tänään saisi jotain vielä aikaiseksi, edes vähän. Yksin elämisessä on juuri se haastavaa, kun ei ole sitä toista ihmistä jakamassa mitään kotitöitä, edes vähän. Tietysti näitä omia harrastehommia ei pidä edes laske kotitöiden piikkiin, mutta ihan perusasiat kuten roskien vienti ottaa välillä pannuun. Minullekin kasaantuu kauhea määrä kaikkea, ja sitten niska vääränä vien niitä yhdellä kertaa pois. Kaikki kun pitää jotenkin vielä lajitella. Kaikki tämä tuottaa hieman haasteita kaltaisilleni ihmisille. Mutta jostain se on aloitettava.
Kuulin tänään aamun telkkariohjelmassa aivan ihanaa pianon soitantaa, ja päätin etsiä kyseisen artistin kappaleita Spotify:sta. Ja sieltähän niitä löytyi. Artisti löytyi myös YouTubesta. Oikein sopivaa syksyistä melankolista pianomusiikkia suomalaiseen makuun. Tervetuloa syksy! Sinua on jo odoteltu.
Voit myös supportata blogiani ostamalla blogiin liittyvästä verkkokaupasta itseni suunnittelemia kivoja paitoja.