Olen lopettanut tupakoinnin useita vuosia takaperin, ja sen seurauksena makuaistini on kehittynyt jatkuvalla syötöllä, jos näin voi sanoa 😀 Tämä näkyy hyvin ulkomuodoistani ja extremekokeiluistani, joita teen ruokien suhteen. Ehdoton lempisnacksini on lämpimät voileivät ja sitten erilaiset salaatit, joista esittelen yhden tässä… en sano että tämä on mitenkään hyvän makuinen mutta tulipahan tehtyä.
Jokaisen järkeen käyvät aurinkokuivatut tomaatit, kreikkalainen juusto ja oliivit kun puhutaan kreikkalaisesta salaatista. Yleensä nämä toimivat hyvin keskenään…
Vaihe yksi: syödään jo puolet raaka-aineista ennen kuin niistä tehdään salaattia. Näin saa maistettua entuudestaan tuntemattomia aineksia ennen kuin pilaa koko salaatin, tai ainakin niin luulisi.
Tarvikkeet hankittu LIDListä. Aurinkokuivatut tomaatit maksoivat tarjouksesta noin 1,50€ ja paprikatäytteiset vihreät oliivit noin 0,99€ – tarjouksesta nekin. Söin kutakuinkin puolet noista purkeista ennen kuin tein niistä salaatin, koska molemmat pitää tuhota viikon sisällä purkin avaamisesta 😉 Yhden ihmisen salaattiin ei molempia purkkeja saa menemään kirveelläkään.
Hankin LIDListä myös tämän kreikkalaistyylisen juuston, joka oli mielestäni edullinen sekin. Maksoi noin 2,50€ ja on hyvää sellaisenaan. Pilkoin juuston kuutioiksi, niin kuin salaattivalmiit fetapalat yleensä ovat, ja tein samoin suomalaiselle tuoreelle kurkulle, tomaateille ja ruotsalaiselle jäävuorisalaatille.
En oikeastaan tiedä missä hitossa oikein mätti, mutta näillä yhdistelmillä saatiin aikaiseksi aivan kauhean makuinen salaatti! Liekö ruotsalaisilla ja kreikkalaisilla jotakin kismaa keskenään. En vain voinut uskoa makuaistiani, koska joka ikinen raaka-aine oli sellaisenaan todella hyvää…
Olinhan syönyt niistä jo puolet ennen sekoittamista keskenään, mutta yksitellen. Kaverini oli kylässä kun Jamie Oliverin innoittamana kävin salaatin tekoon… en iljennyt sanoa kaverilleni millaista salaatti oikeastaan oli. Hän kohteliaasti kieltäytyi. Haistoiko hän miltä se oikeasti maistui?
Jokainen yksittäinen ainesosa oli herkullinen, mutta sitten yhdistelmä aivan kammottava 😀 Noh ei siinä sitten auttanut muu kuin kokeilla vielä viimeistä oljenkortta, nimittäin salaattikastikkeen lisäämistä. Onneksi jääkaapista löytyi hetki sitten avattu Saarioisten kartanon kastike, joka pelasti tämän sötöksen joutumasta biojätteisiin.
Äkkiseltään kun katsoo tämän näköistä annosta, niin siitä ei heti ensimmäisenä tule mieleen että se olisi hirveän makuista, varsinkin jos pitää kaikista aineksista… tekee mieli vaan hakea jokin coctail-tikku jolla nyppiä noita paloja tuolta suuhunsa! Mutta sekoitapas nuo keskenään… YÄK!
Suosittelen kuitenkin jokaisen yksittäisen ainesosan hankintaa jos pitää tämän tyyppisistä ”sormipaloista”. Toimivat hyvin tarjoiltaviksi illanistujaisiin, tai johonkin muihin kesteihin. Kun pistelin noita yksittäisiä oliiveja sieltä täältä napaani, niin kissani tuli joka kerta pummimaan 😀 Se haistoi jostakin nuo oliivit kun avasin purkin. Sillekin ne olivat suuren suurta herkkua!
