Hankin kuvauskalustooni hieman lisäystä (70-200mm telezoom) ja nyt pääsen harastamaan valokuvausta monipuolisemmin ja vaikkapa lintubongailua. Nyt pitää sitten oppia varmaan tunnistamaan linnut, jotta tästä uudesta harrastuksesta olisi jotain iloa ja hyötyä.
Päätin lähteä kokeilemaan uutta ostostani Vuokselle, jos siellä sattuisi näkemään joutsenia. Olin kuullut, että joutsenia oli nähty alueella jo useampana päivänä ja itsekin nähnyt muutaman kotipihalta. Niitä on ollut Vuoksella miltei joka vuosi.
Saavuin Vuokselle, ja ei siellä mitään oikein ollut. Pullasorsatkin olivat jossakin piilossa. Muutama telkkäpariskunta uiskenteli rannan läheisyydessä. En tietenkään ottanut jalustaa mukaan, niin piti vähän kyykkiä kuvausta varten, josta ei meinannut sitten tulla yhtikäs mitään. Telkät olivat arkoja ja kaukana. Pitää lähteä harjoittelemaan kuvausta uudelleen jossain vaiheessa ja tutustua ostokseeni hieman paremmin.
Keräsin kalustoni ja painelin kotiin päin. Tässä vaiheessa minua jo palelsi, vaikka ilma olikin suht lämmin. Tajusin että minun täytyy pukeutua hieman paremin lintubongailuja varten kun siinä tulee oltua jonkun verran myös paikoillaan. Veden äärellä on myös todella kalsaa tällaiseen aikaan vuodesta ja lisäksi vielä tuuli! Noh, päätin kuitenkin vielä poiketa kotipaikkaani lähellä olevalla Immalanjärvellä. Siellä on nimittäin lintutorni. Katso lisää artikkelistani Immalanjärven kevät joka on julkaistu 5.5.2018.
Jo vain, sulavesikohta oli aivan täynnä elämää! Siellä oli myös joutsenet. Eräs mies tuli tornista alas ja kertoi laskeneensa silmämääräisesti 25 joutsenta. Hän luetteli kaikki näkemänsä lintulajit. En tunnistaisi niistä puoliakaan, mutta nyt oli aivan sama, halusin kuvia! Tunnistus sitten myöhemmin jos kuvista saa selvää.
Hiiviskelin lintutornin alle kunnioitusta herättävän kameranjatkeeni kanssa toivoen, etten häädä lintuja mihinkään tai rypäise nolosti muteikossa. Minua palelsi ihan helvetisti, mutta linnuista oli saatava kuvia. Aivan rannassa tornin vieressä olikin kanadanhanhipariskunta ruokailemassa, tai toinen piti vahtia ja toinen söi.
Menin jossain vaiheessa lintutorniin ottamaan lisää kuvia ja sain sieltä otettua muutaman kuvan kanadanhanhista. Yllätyin, kuinka kesyjä ne olivat. Lintutornissa ravasi kuitenkin porukkaa ja osa ihmisistä ei todelllakaan olleet kovinkaan hiljaa!
En hoksannut ottaa sellaista kuvaa, jossa olisi koko maisema kaikkine lintulajeineen, mutta lintuja oli todella paljon! Seuraavassa kuvassa on vain murto-osa paikalla olevista linnuista. Ilman kiikareita niitä ei tunnista, se on varma, koska osa on niin kaukana ettei telezoomikaan yllä niitä kuvaamaan. Samalla ymmärrän hieman tätä uutta hankintaani että mihinkä se pystyy, ja kuinka kaukana kohteiden tulee maksimissaan olla. Lintubongailun täytyy tulevaisuudessa tapahtua sellaisessa paikassa, jossa kohteet ovat hieman lähempänä.
Järvien sulamisen merkkinä olen yleensä pitänyt sitä, kun kotipihallani alkaa kuulua lokkien kirkumista. Immanjärvi on sen verran lähellä, että lokit lentelevät myös täällä. Niitä olikin oikein iso lössi jään reunalla istuskelemassa. Lisäksi bongasin haapanan ja pikkutelkän. Pikkutelkkiä oli myös Vuoksella, tai niitä oli yksi näkemäni mukaan. Täällä olisi lisäksi ollut pikkujoutsenia pari kappaletta, mutta niiden löytäminen kaikkien joutsenten seasta oli aika mahdotonta ilman kiikareita, joita minulla ei toistaiseksi ole. Kävin kurkkaamassa BirdLifen sivustolta joutsenten tuntomerkit. Itse sain ruutuun pelkästään laulujoutsenia tällä kertaa. Saattaa hyvinkin olla, että joutsenten kuvailut olivat sitten tässä tältä keväältä koska niitä ei uudelleen näkynyt seuraavana päivänä kun kävin katsomassa.
Joutsenten näkeminen on aina jotenkin niin päräyttävää, että tekee mieli harrastaa lintubongailua koko ajan! Niitä on pakko nähdä uudelleen. Se on kaivettava lintukirja esiin. Sellainenkin minulta taitaa löytyä, mutta en ole varma mitenkä kattava se loppu peleissä on, ja että löytyykö siitä vesilintuja.
Täytyy myös etsiä lisää paikkoja jossa voi harrastaa lintubongailua. Kukaan ei vielä tiedä millainen kevät ja kesä meillä on tänä vuonna tiedossa COVID-19 suhteen, ja että saako sitä liikuskella ulkona vai täytyykö pysyä kotona. Kuitenkin, nyt minulla on välineitä joilla viihdyttää itseäni jos vaikka joutuisi ulkoilun hoitamaan olemalla parvekkeella. Parvekkeellakin voi harrastaa lintubongailua.
Voit käydä katsomassa ottamiani lintukuvia lisää kuvagalleriastani TÄÄLTÄ. Kuviahan on siis huomattavasti enemmän mitä tässä esittelin, ja nämä kuvat tässä artikkelissa ovat ainoastaan tätä blogia varten ja niitä on muokattu tähän tarkoitukseen sopivasti. Nyt alan valmistautua uuteen päivään uuden harrastukseni, lintubongauksen parissa!
