Helmikuu on muutaman päivän päästä ohi ja katse on kevättä kohti. Viikonlopun aikana tuli plussakelit, ja lumet ovat alkaneet sulaa hirvittävää tahtia. Kaikki tiet ovat todella liukkaita tällä hetkellä ja jalankulkuväylät myös. Ei tarvitse paljon lenkille lähteä luitansa katkomaan. Hyvä syy siis siistiä hieman kotia ja laittaa huonekasvit kuntoon.
Huonekasvit kuntoon helmikuun aikana
Otin itseäni niskasta kiinni ja laittelin jotkut huonekasvit kuntoon. Joidenkin kasvien kohdalla se oli todella akuuttia. Esimerkiksi olin vetkutellut umpinaiseen ruukkuun istutetun muulinkorvan uudelleenistuttamista jo varmaan kuukauden. Sain sen jokin aika sitten roskalavalta, ja tajusin, että sehän oli istutettu aivan ”väärin”. Nyt se saisi uudet mullat ja sellaisen ruukun, että sitä voi kastella kunnolla. Kaivelin kasvin ruukusta pois ja sen juuret olivat hieman kärsineet. Jotenkin olin kuvitellut, että liikakastelin sitä, mutta asia olikin päinvastoin. Ruukussa oleva multa oli todella kuivaa. Eihän siinä mikään kasva!
Näissä kasvien istuttamisasioissa on kahta eri koulukuntaa. Toiset istuttavat umpiruukkuihin ja toiset reikäpohjaisiin. Itse kuulun jälkimmäiseen. Umpiruukuissa kasvavien kasvien kastelua on todella hankala hallita. Tietysti altakasteluruukkukin on umpiruukku, mutta ylimääräinen vesi valuu aina sinne pohjalle, kun kasvia kastelee, ja juuret saavat happea kasteluröörin kautta. Jos kasvi on istutettu täysin umpinaiseen ruukkuun, ylimääräinen vesi ei pääse mihinkään, vaan se jää ”lillumaan” juurille. Se voi myös tappaa kasvin. Multaan muodostuu pohjalle hapettomia kohtia, jotka sitten mädättävät kasvin juuriston. En käy tätä nyt enempää avaamaan, mutta selkeästikin muulinkorvani kaipasi ruukun vaihtoa.
Innostuin saniaisista nyt niin paljon, että hankin niitä lisää… en tietoisesti, mutta kun sattu vaan tulemaan kohille. Kävin eräs päivä hakemassa K-Raudasta kalustepyöriä joitain projekteja varten, ja heillä oli siellä viherkasveissa alennukset päällä. Ostin sieltä yhden Boston-saniaisen lisää.
Olen pistänyt merkille, että näissä saniaisissa ei ole ollut mitään öttiäisiä. Ei ole kirvoja, ei vihannespunkkia, ei ripsiäisiä… kun niitä kastelee alta päin, ei ole myöskään harsosääskejä. Aloitin nyt saniaisten kastelun altapäin. Katsellaan mitä siitä tulee.
Yritin etsiä lisätietoa saniaisesta niin kuin aina pitääkin etsiä. Tämän suojamuoveissa oli tarra, jossa sanottiin sen olevan Nephrolepsis Pinnatum. Voikohan näihin oikeasti edes luottaa? Pinnatum on kultaköynnökseen viittaava nimi ja Nephrolepsis on saniainen. Hakutermeillä löytyi jompaa kumpaa. Googlen hakutuloksilla ei löytynyt yhtään tällaista kasvia, eli se on todennäköisesti nimetty väärin tässä tarrassa. Onhan nyt ihan eri asia olla saniainen tai kultaköynnös.
Kävin perjantaina, Foxyn syntymäpäivänä, vielä Litukassa, ja en vaan pystynyt ohittamaan heti sisääntulon vieressä olevaa kasvivalikoimaa. Siinä oli kolmesta eri saniaisesta koostuva istutus. Tai, sanikka taitaa olla oikea termi näille. En ollut tällaisia aikaisemmin nähnytkään. Siitä se sitten lähti mukaan. Litukassa kun ei ole enää sellaista kunnollista käärinpaperia, niin ostin tämän kuljettamiseen termokassin, joita löytyy pakastetavaroiden vierestä. Toivottavasti ei paleltunut matkalla kotiin.
Jaoin nämä omiin ruukkuihinsa sunnuntain aikana, kun oikein innostuin kasveja hoitamaan. Toivottavasti pysyvät hengissä. Ainakaan en sumuttele näitä yhtään. Edellisen kerran kun ostin monta saniaista, niin tapoin ne kaikki. Ensinnäkin, laitoin ne akvaariovalaisimen alle. Niiden lehdet kärvähtivät… kaikki. Ne eivät toipuneet siitä sitten mitenkään. Nämä eivät tarvitse ”niin paljon” valoa, että ne viihtyisivät akvaariovalaisimen alla. Kyseessä siis sama valaisin, jota käytin hydrotomaatin kasvattamisessa. Minun pitää siirtää saniaiset kauemmaksi ikkunasta jo nyt, kun päivä alkaa pidentyä.
Eikö olekin kaunis kasvi!
Samaisesta saniaishässäkästä irtosi tämäkin ihanuus, ilmeisesti jokin Raunioinen.
Rakastuin tässä kasvissa lehtiin. Itse asiassa, saniaiset ovat suosikkikasvejani. Pitääkin tehdä yksi projekti loppuun niin saa nauttia saniaisista sitten vieläkin enemmän.
Sain minä sunnuntaina pari uutta kasviakin paikallisen Facebookin roskalavalta. Nimittäin Neulavehkan (Rhaphidophora) ja Aarnipeikonlehden (Monstera adansonii). Täytyy sanoa, että tuon aarnipeikon kanssa on ollut oikein kunnon vääntöä, miksi en saa sitä kasvamaan kämpässäni. En kerta kaikkiaan ymmärrä. Tietysti jos kaikki olosuhteet ovat väärin niin sitten taitavat olla. Kaikki taimet ovat kuolleet, mitä olen yrittänyt kasvattaa. Nyt sain niin jämäkät taimet, että jos ei lähe kasvamaan ni sit ei lähe mikään!
Olin niin täpinöissäni, että istuttelin muitakin kasveja uusiin ruukkuihin ja vaihtelin parin kasvin mullat. Nyt huonekasveja alkaa olla sellainen määrä, että pitää ihan tehdä suunnitelma missä ne mahtuisivat kasvamaan. Osan voi toki lahjoittaa pois. Näille pitää myös hankkia jostain koristeruukut. Tai sitten vaan virkkaan sellaiset. Ei niitä voi noinkaan jättää. Istutusruukut ovat todella rumia.
Olen alkanut istuttaa huonekasvit jälleen multaan, ja sen kyllä huomaa. Kun kasvit kastelee, niin kämppään tulee sellainen maahinen tuoksu. Myös harsosääsket ovat palanneet. Ne ovat sitten niin ärsyttäviä ettei ole muuta. Noh, kuuluu harrastukseen, ei voi mitään. Ne ovat onneksi niin typeriä, että tulevat lentelemään tähän tietokoneen ruudun eteen, niin ne on myös helppo siitä pyydystää. Ei ne mitään viattomia pikkukärpäsiä ole… ne tunkeutuvat nenään ja syövät ruukuissa kasvien juuret.
Peikonlehti on avannut nyt sen uuden lehden. Se on kyllä todella upean näköinen, vaikka siinä ei olekaan älyttömästi reikiä. Tai, eihän siinä ole yhtään reikää. Mikäköhän sillä nyt on, että tulikin tuollainen tavallinen lehti? En ole varmaan antanut sille tarpeeksi vettä ja ravinteita. Ja tämä pitäisi vielä pätkiä pienemmäksi jossain vaiheessa. Ei millään raaskisi, mutta pakkohan se on. Tiesitkö, että tästä samaisesta peikonlehdestä on tehty tämän blogin nimikkokuvake, eli logo? 
Viime viikolla kuului kevään ensimmäinen titityy. Se oli musiikkia korville. Tai tarkemmin ottaen se laulu oli ti-tyy-ti-tyy-ti-tyy. Ilmeseisti se oli sellaisen talitintin laulua, joka ei osaa vielä täydellistä titityytä vetää. Noh, pariinkin otteeseen olen linnunlaulua kuullut ulkona ollessa ja se on mahtavaa. Kevät tulee!
Paikallinen kyläbaari (Bar Kenguru) järjesti takapihallaan alppicurling-tapahtuman, jossa käväisin pikaisesti ottamassa muutamia kuvia. Tapahtuma oli todella hauska, ja oli mahtavaa katsella kuinka kisailijat nauttivat siitä.
Olen nyt saanut vähän laitettua kotia kauniinpaan kuosiin mutta paljon on vielä tehtävää. Jatkan niitä sitten jossain vaiheessa. Ei vaan meinaa aika ja rahkeet riittää kaikkiin hommiin. Kädet eivät kipuile onneksi enää ihan niin paljon, ja pystyn sentään jotain välillä tekemään. Imurointi esimerkiksi onnistuu ihan hyvin jo.
Tavaroiden kantelu onnistuu jo ihan kivasti, että saan vietyä edes roskia pois. Koti näyttää jo heti siistimmältä kun on saanut suurimmat roskat pois. Niitä jostain syystä kerääntyy. Tarkoitan roskilla pahveja, muoveja ja muita lajiteltavia asioita. Käyn tyhjentämässä lajiteltavat roskat niille tarkotettuihin suuriin kontteihin tuossa lähikaupan luona. En vie niitä omaan roskakatokseen.
Pääjäässä.com-kauppa!
Olen lisännyt tänne blogiin nyt sen kaupan, josta on ollut aikaisemmin puhetta. Kaikki tuotteet ovat itseni suunnittelemia, ja työstän ne myös. Tarkoitus on luoda huonekasviaiheisia kivoja värikkäitä tuotteita, joiden myynti sitten supporttaisi tätä toimintaa. Olen jo tehnyt myyntiin joitain kesäisiä T-Paitoja ja pipoja. Painatukset tehdään sitten kun tilaus tulee, eli niitä ei ole valmiina hyllykössä. Käyhän kurkkaamassa valikoimaa. Kiitos jo etukäteen kun/jos tuet toimintaani!
Kauppa-toiminta pysyy pienimuotoisena, koska pääpaino on toisessa verkkokaupassa, jonka omistan. Tästä syystä muun muassa maksuvaihtoehdot täällä ovat paljon rajoitetummat kuin toisessa verkkokaupassa. Koska kyseessä on yritystoiminta, en voi ottaa vastaan esimerkiksi mobilepay-maksuja henkilökohtaiselle tililleni, vaikka ne olisivatkin niin käteviä. Kaikki menee nyt toistaiseksi tilisiirron ja/tai PayPal-vaihtoehdon kautta. Yritän etsiä tähän muitakin vaihtoehtoja.
Ei tässä muuta tällä kertaa kun hyvää viikon alkua, ja nautitaan vielä hetki helmikuun loskakeleistä. Ylihuomenna on muuten karkauspäivä. Onko sinulla joku, ketä kosia, ja tiedät, että hän vastaa kieltävästi? Siinä on oiva tilaisuus hankkia itselle hamekangas! Tästä YLE:n artikkelista selviää, mistä karkauspäivässä on kyse.
