Huonekasvit

Huonekasvit heräilevät

/ / Huonekasvit, Päiväkirjaa / Kommentoi

Ihanaa kun huonekasvit alkavat heräillä talvihorroksesta! On tässä kait itsekin ollut jonkin sortin horroksessa muutaman kuukauden. Ja kun aurinko tulee esille, päässä alkaa pyöriä yhtä sun toista suunnitelmaa. On meillä alkuvuodestakin ollut aurinkoisia päiviä, mutta jotenkin tänään on ihan erilainen tunnelma. Auringonvalo jotenkin täyttää koko huoneen. Ja onneksi niin, koska huomasin juuri, että hetki sitten kotiutuneen muulinkorvan lehdet heiluvat itsekseen. Eli se saa jostain vetoa. Taidan tietää mistä.

Ei se auta muu kuin järjestellä tavaroita taas uudelleen. Tarkemmin kuin ajattelee, niin sohvan päässä oleva peikonlehtikin on varmasti saanut viimasta osakseen. Sen uusin lehti ei auennut, ja se jotenkin ”kuivui” paikoilleen. Näin ei ole koskaan käynyt sen historiassa. Peikonlehden kasvatus on myös pakko aloittaa alusta, että sen saa kasvamaan kauniimmin. Jospa sen saisi kasvamaan sillä tavoin, että sitä voisi käyttää suihkussa. Jos joku ihmettelee että miksi, niin kasveista voi suihkuttaa pölyt pois. Olisi aika työlästä puhdistaa jokainen lehti erikseen, ja se on varmasti jopa mahdotontakin.

Jos jostain voi olla erittäin iloinen, niin siitä olen, kun miltei kaikki joulun tienoilla istuttamani huonekasvien pistokkaat ovat alkaneet tehdä uutta kasvua. Pelkäsin niin kovasti, että ihana malakanlaikkuvehkani heittää henkensä. Sain kun sainkin sen elpymään, ja tämä oli varmasti sen ansiota, kun istutin sen uudelleen kukkamultaan. Olin tehnyt jonkinlaisen ”kokeen” istuttaa kaikki rehut kookoskuituun. Se ei ollut hyvä idea lainkaan. Nyt kaikki huonekasvit on istutettava takaisin kukkamultaan. Otin tosin multaseokseen ruukuista kookoskuidunkin mukaan. Katsotaan mitä käy. Pitää seurata tilannetta.

Tässä huonekasvit tänä aamuna kuvattuna. Tässä on hyvä paikka niille!

Huonekasvilajitelma 2024

Aikoinaan tuttavalta saatu kultaimarre näytti melko surkealta viime syksynä, ja mietinkin, että onkohan sille oikeastaan mitään sopivaa paikkaa asunnossani. Kun olin viritellyt kasveilleni valot, kultaimarre alkoikin yht’äkkiä viihtymään tuolla hyllyn päällä, johon olin sen laittanut. Sille kelpaa ihan tavallinen LED-valo. Pitää siirtää se vielä uuteen ruukkuun jossain vaiheessa.

Kultaimarre on helppohoitoinen huonekasvi.

Kultaimarre on kasvattanut juurakkoa jonkin verran. Kultaimarteen juurakko kasvaa mullan päällä ja se on mielestäni aika hauskan näköinen. Se on vähän pörröinen.

Vastoin kaikkia odotuksiani ja mielikuviani, olen ihmeissäni saniaisten viihtymisestä kämpässäni. Olen aina ollut siinä uskossa, että niitä täytyy sumutella ja viritellä kaiken maailman kostuttimia. Olen ollut väärässä! Tälläkin hetkellä ilmankosteus asunnossani on 20%, joka ei nyt ihan älyttömästi ole. Sen huomaa nenässä, kun sieraimet ovat ihan kuivat jatkuvasti. Myös pölyä on ilmassa kun on kuivaa.

En tiedä mikä saniainen tämä on, mutta sillä on todella ohuet lehdet. Ei ole ihan perussaniainen kuitenkaan. Tämäkin tarvitsee jo uuden ruukun. Se on vielä alkuperäisessä ruukussa, jossa ostin sen. Ajattelin myös laittaa tämän amppeliin kasvamaan.

Äidiltä saatu saniainen
Lidlistä ostettu saniainen

Kävin miettimään, milloinka olin tuon saniaisen ostanut, niin tietohan onneksi löytyi täältä omasta blogista, kun vähän kelaili artikkeliarkistoa taaksepäin. Yksi artikkeli löytyi päivämäärällä 12.5.2020, jossa olen esitellyt tämän kuvassa olevan saniaisen. Olin ostanut sen ilmeisestikin Lidlistä. Lidlissä oli eilenkin myynnissä saniaisia pari kappaletta. Pitäisiköhän käydä ostamassa ne pois? Tosin, pitää muistaa ottaa omat termopakkaukset mukaan, kun kaupasta ei enää saa paketointipaperia kasveille. Tämä on iso miinus kyseiselle lafkalle! Saapihan heiltä toki ostaa pakasteille tarkoitettavia termokasseja, jos mielii saada kasvinsa paleltumatta kotiin.

Saniainen tekee uutta kasvustoa koko ajan.

Keskittyminen herpaantuu nykyään todella helposti, ja kävinkin tässä välissä ennen seuraavien kasvien kuvia tutkimassa, mikä tuo Litukasta hankittu ihmesaniainen oikein on. Yllätyin! Se on Boston saniainen, Nephrolepis exaltata cv.
Tätä kait kutsutaan myös miekkasaniaiseksi (Sword fern). Pitää tutustua siihen vähän tarkemmin nyt kun sen kerran on tunnistanut. Olen aina kuvitellut, että Boston saniainen on se kovempilehtinen saniainen, mikä minulla on. Se taitaa sittenkin olla sulkasaniainen. No, joka tapauksessa ne ovat ihania, ja hittolainen, noi on vielä hengissä.

Jotkut asiat vaan karkaavat hieman lapasista, ja minullakin meni palmuvehkojen hankinta aikoinaan hieman överiksi. Ihmeen kaupalla nekään eivät ole kuolleet, vaikkakin niistä on kuollut todella paljon lehtivarsia tämän talven aikana. En tiedä missä vika, mutta siirsin kolmesta ruukusta juurakot uusiin ruukkuihin. Juurakot eivät nimittäin olleet mädäntyneet tai muutakaan, vaan ihan ok kunnossa. Huomasinkin, että yhdestä ruukusta alkoikin jo pilkottaa uuden lehtivarren alku. Myös vanhempi palmuvehka (kuvassa kämmentä vasten) on aloittanut uusien lehtivarsien noston.

Muita talven huonekasvi selviytyjiä ovat kiinaruusu ja laikkuvehka. Olin istuttanut laikkuvehkan myös kookosperliittiseokseen, ja se ei meinannut selvitä talvesta sitten mitenkään. Lisäksi olin unohtanut laittaa ottamani kirjovehkan pistokaat multiin, mutta nekin näyttävät tällä hetkellä elonmerkkejä. Osa pistokkaista tosin mätäni ja heitin ne pois. En ole kaikkia pistokkaita kuvannut, mutta teen sen joku muu kaunis päivä. Nyt siihen uppoaisi ihan liikaa aikaa.

Laikkuvehka
Kiinanruusu
Kirjovehkan pistokas (2 kpl)
Kirjovehkan pistokas

Kirjovehkan pistokkaita on aika paljon. Olen varmaankin ajatellut antavani osan kasveista jollekin, joka niitä haluaa kasvatella. Pidän ne itselläni nyt kuitenkin vielä toistaiseksi, jos saisin ne vaikkapa kasvatettua isommaksi tällä kertaa. Pistokkaat ovat otettu kahdesta aikasemmasta kasvista, jotka vielä molemmat ovat hengissä.

Huonekasvi uutisia

Sitten vähän uutisia huonekasviharrastelijoille. Satuin eksymään uudelle kanavalle YouTubessa, jossa kerrottiin, että seuraamani Planterina-kanava on lopettanut toimintansa. Siis mitä ihmettä sentään. Kyseisellä kanavalla oli yli miljoona tilaajaa ja kymmenittäin videoklippejä. Nyt ne ovat kaikki hävinneet kuin tuhka tuuleen. Mitä heille oikein tapahtui? Vielä viikko sitten katselin videopätkiä kyseiseltä kanavalta ja nyt sitä ei enää ole olemassa. Aika raju temppu, sanoisinko. Siis yli miljoona tilaajaa… huhhuh!

Linkitän tähän yhden videopätkän, jossa tämä uutinen oli. Videossa kerrotaan aiheesta ”miksi kukkakaupat sulkevat nyt ovensa”. Tämä liittyy pitkälti siihen, kun pandemian aikana huonekasvimyynti räjähti käsiin. Nykyään kaikki marketit myyvät huonekasveja huomattavasti kuohkeampaan hintaan kuin mitä asiaan perehtyvistä kukkakaupoista saisi. Lisäksi SOME:ssa myydään pistokkaita aika ahkerasti. Tällaisella toiminnalla tapetaan yritystoiminta. Mutta niinhän siinä yleensä käy. (Em. VIDEO)

Olen myös pistänyt merkille, että kovin moni mainitsee kun heidän kasveissaan on alkanut olla tuholaisia. Siihenkin on aika moni kyllästynyt, itseni mukaan lukien. Tosin, olen saattanut nyt saada ripsiäiset kuriin *kop kop*, mutta ei se vielä takaa, ettei niitä enää tulisi. Yksi asia on varmaa, en osta mistään marketista enää huonekasveja, koska niiden mukana tulee ötököitä. Eräässäkin nimeltä maitsemattomassa kaupassa oli viherkasveja oikein runsain mitoin. Katselin lähemmin tilannetta, ja niiden lehdet oikein kuhisivat ripsiäisiä! Ei hyvä juttu. Eli kaikki tutut huomio: älkää koskaan ostako ja tuoko minulle mitään kukkia. En halua niitä. Ei edes syntymäpäivälahjaksi tai mitään. Vain tekokasvit ovat tervetulleita. Noh, tämä asia naurattaa minua nyt vielä, ja toivottavasti jatkossakin.

Teen tähän listan, mitä olen ajatellut vielä tehdä huonekasveilleni tässä kevään aikana.

Huonekasvit kuntoon TODO-lista

  • Lisää palmuvehkoja ruukkuihin. Uusi palmuvehka ja vanha vehka samaan ruukkuun. Vanhin palmuvehka uuteen ruukkuun myös.
  • Peikonlehden karsinta. Iso peikonlehti on pätkittävä ja aloitettava kasvatus uudelleen. Tarvitsee tukevan kiipeilytuen.
  • Uusin muulinkorva ruukkuun. Kasvi on istutettu umpinaiseen ruukkuun ja se pitää siirtää reiälliseen muoviruukkuun. Tällä asialla on kiire. Lisäksi se tarvitsee kiipeilytuen.
  • Todennäköisesti muulinkorvasta katkeilee varsia niin siitä voi ottaa samalla pistokkaita.
  • Kookoskuidussa oleva yksi muulinkorva täytyy istuttaa uudelleen multaan.
  • Saniaisille tarvitsee tarkistaa mullat ja istuttaa mahdollisesti uusiin ruukkuihin.
  • Kiinanruusun juurakko täytyy tarkistaa, onko sillä multaa. Jos ei ole, sen voi istuttaa uusine multineen isoon ruskeaan keraamiseen ruukkuun.
  • Joulutähti saa lähteä.
  • Anopinkielen pistokkaat ruukkuihin.
  • Yksi kärsinyt peikonlehti uuteen multaan koska sekin on vielä kookoskuidussa.
  • Kultaköynnökset tarvitsevat tukikepit. Mieti mihin näitä voisi sijoittaa asunnossa.
  • Kirjovehkasta (emokasvi) pitää tarkistaa juurakko ja mahdollisesti istuttaa uuteen ruukkuun. Toinen vehka mahdollisesti pois samasta ruukusta.

No niin, johan oli lista! Sitten kun vielä noudattaisi omia ohjeitaan niin huonekasvitkin saattaisivat joskus tulevaisuudessa kukoistaa. Jostain tämäkin pitää aloittaa, niin aloitetaan siitä, että laitetaan tälle artikkelille piste. Eli, hyvää viikonloppua kaikille!

  

Huonekasvit heräilevät Read More »

Vuoden 2023 viimeinen päivä

/ / Päiväkirjaa, Huonekasvit, Imatra, Sisustusprojektit / DIY / Kommentoi

Vuoden viimeinen päivä alkoi aurinkoisena. Aurinko on todella matalalla tällä hetkellä vuotta, ja siitä ei kovinkaan pitkään saanut nauttia olohuoneen puolella. Laitoin jazzit soimaan televisiosta, ja katselin hieman ympärilleni. Joulu meni nopeasti ohitse. Panostin jouluna kauniisiin asioihin, joiden kuvittelen tuovan minulle iloa pidemmäksikin aikaa. Sisustusjuttuja siis tiedossa seuraavissa kirjoitelmissa ja myös tulevana vuotena. Tietysti joulu täytyy purkaa ensin pois.

Tosiaankin sunnuntai alkoi aika rapsakan kelin merkeissä, ja kylmää säätä on tiedossa myös tulevalle viikolle, vuoden ensimmäiselle viikolle siis. Tämä tietää aurinkoisia päiviä. Näinä päivinä näkisi varmasti tehdä myös paljon sisustukseen liittyviä asioita, tai ottaa niistä kuvia. Vaikka asuntoni tunnelma on paras iltaisin kaikkine valoineen, kaikista paras aika kuvaamiseen on päivällä. Toisaalta auringonpaiste aiheuttaa kiiltävillä pinnoilla heijastuksia, niin siinä mielessä ilta olisi parempi. Pitää vähän suunnitella juttuja…

Vuoden 2023 viimeinen päivä oli aurinkoinen
Aurinko nousemassa 31.12.2023 klo 9:36.
Aurinko värjäsi puiden latvat Klo 10:27

Löysin internetin syövereistä ihanan verkkokaupan, Puutarhurin maja, josta tilasin muutaman sisustustavaran. Olin ajatellut hommaavani sohvan yläpuolelle jotain, ja löysinkin aivan ihanat julisteet tähän tarkoitukseen. Ostin kaksi julistetta. Olen nähnyt tällaisia kasvitauluja monessakin paikassa viime aikoina, ja koen, että ne sopivat erityisen hyvin omaan asuntooni. Onnekseni Jyskissä oli vielä hurjat joulualet, niin sain julisteille kehykset pilkkahintaan.

Nämä kyllä sopivart tuohon sohvan yläpuolelle paremmin kuin hyvin! Olen erittäin iloinen näistä tauluista. Kävin vielä shoppailemassa kolmannenkin taulun, joka saapunee tulevalla viikolla. Näissä tauluissa on ne asiat joista pidän todella paljon. Saniaiset, perhoset ja sitten uusimmassa taulussa tulee olemaan kuva pionista. Nämä näyttävät sellaisilta vanhoilta koulujen opetustauluilta. Virittelen taulut sitten seinälle kun olen saanut kaikki varmasti paikoilleen, mitä olen suunnitellut. Niin, mitähän olen taas oikein suunnitellut?

Ensinnäkin, puran joulun vasta pois sitten kun olen saanut otettua tarpeeksi kuvia näistä viritelmistäni, oli päivä sitten mikä tahansa. Mikä mukavaa, sain hankittua muutaman itseäni ilahduttavan joulukoristeen tulevia jouluja varten. Ehdin toki hankkia aidon joulutähden kaupasta, kunnes löysin parin päivän päästä Tokmannista edullisen tekokasviversion. Turhaan tuli aito hommattua, mutta ompahan niitä nyt sitten kaksi koristamassa olohuonetta tällä hetkellä ja vuoden päästä tarvitsee vain kaivaa tekokasvi esiin. Se on yllättävän aidon näköinen.

Ylättävän aidon näköisiä ovat myös Led-kynttilät, joita ostin sitten oikein urakalla. Ostin sieltä Puutarhurin Majasta kaksi korkeaa kynttilää Festivo-jalkoihin, ja kaksi niin sanottua pöytäkynttilää. Nämä ovat erittäin aidon näköisiä, ja onkin päällystetty ihan steariinilla. Ne myös tuntuvat ”näpeissä” aidoilta.

Festivo-kynttilänjalat takana, vasemmalla edessä Jyskin kynttilä, oikealla Deluxe-kynttilä.

Tämän kynttilärykelmän takana oleva kulahtanut peili lähtee tuota pikaa roskiin. Otin kuitenkin kehyksen talteen, koska aion käyttää sen uudelleen. Laitan kehykseen piirtämäni kissojen kuvan. Se on sitten enemmän samaa settiä Foxy-koiran kuvan kanssa, joka on samalla seinustalla. Yritin olla näppärä, ja käyttää vanhan kehyksen lasia, mutta tottakai hajotin sen. Se oli hieman pienempi kuin tämä tuleva, ja lasia olisi pitänyt pienentää. En kuitenkaan osannut leikata lasia, ja erittäin ohut lasi halkesi ja siitä irtosi pala. Eihän sitä enää voinut käyttää. Pitää käydä ostamassa siihen uusi lasi tai tärvellä joku plexin palanen tuolta vielä! Noh, kissat saavat hetken vielä odottaa ennen kuin ripustan heidät seinälle.

Kaksi oikealla edessä olevaa pöytäkynttilää on ostettu Puutarhurin Majasta ja loput Jyskistä.

Mainittakoon vielä sellainen asia, että nuo Puutarhurin Majasta ostetut kynttilät toimivat kaukosäätimellä. Kaikissa kynttiöissä on ajastimet, ja ne syttyvät joka päivä samaan aikaan. Kaikenlaista sitä tänä päivänä löytyykin. Onneksi on joskus tullut hankittua akkulaturi, millä saa ladattua uudelleen nihin virtaa. Toisiin kynttilöihin meni 3 AAA-akkuparistoa, ja toisiin 2 AA-akkuparistoa. Ei olisi järkeä ostaa kertakäyttöisiä paristoja. Kokeillaan kauanko nämä kestävät yhdellä latauksella käyttöä. Ostin akkuparistot myös Jyskistä (6€/pkt).

Lisävaloa olohuoneeseen tuo verkkovirralla toimiva bonsai-valaisin, jonka ostin jyskistä. Kaikki Jyskistä ostetut valot olivat alennuksessa, ja aikamoisessa alennuksessa olivatkin. Bonsai-valon alkuperäinen hinta oli 15€ (maksoin 7€) ja taulukehyksen hinta oli 16,99€ (maksoin 6,5€). Led-kynttilät olivat 4€-5€ (maksoin 1,75€-2€) kappale. Ostin vielä jääpuikkovalosarjan, jota en ole vielä viritellyt mihinkään. Sen alkuperäinen hinta oli 27,99€ ja minä maksoin siitä 11€. Ihan kivasti säästi rahaa! Kunhan saan kämppäni ojoon, käyn virittelemässä jääpuikot parvekkeelle.

Sain aikaiseksi joulun jälkeen laittaa suurimmalle osalle huonekasveista uudet mullat. Alkoi olla jo kiire tämän kanssa. Osa kasveista voi jo todella huonosti. Luulen, että ratkaisin syyn miksi huonekasvit alkoivat voimaan huonommin. Ensinnäkin, olin istuttanut ne kookoskuituun (+ perliittiin) ja nyt laitoin niiden kookoskuitujen sekaan huonekasveille tarkoitettua kukkamultaa. Jos se vaikka auttaisi kasvussa. Tämän lisäksi päätin alkaa käyttää kasvien kasteluvedessä vedenparannusainetta, joka sitoo metallit ja kloramiinin pois vedestä. Sain vinkin eräältä tuubikanavalta, että näin kannattaa tehdä. Tarkemmin kun ajattelen, niin aikaisemminhan otin kasveille veden akvaariosta tai sitten akvaarioon tarkoitetusta vedestä, joka oli aina käsitelty vedenparannusaineella.

Enkä ole vieläkään viritellyt ikkunalla oleville kasveilleni valoja. Se pitää myös hoitaa pian. Kello on tällä hetkellä kolme iltapäivällä, ja vaikka ulkona on paistanut koko päivän aurinko, sisällä on jo hämärää. Kultaköynnökset tarvitsevat myös tukikepit mitä pitkin kiivetä ja niitähän minulla on parvekkeella puusohvan sisällä. Pitää asennoitua menemään kylmälle parvekkeelle palelemaan tulevalla viikolla.

Purin syksyllä olohuoneen katosta valaisimen pois, ja se odottelee nyt asennusta laatikossa. Minulla oli siihen toinen idea, mutta näyttää nyt vähän siltä, ettei se toteudu. Pitää tehdä väliaiikainen viritelmä, että saan olohuoneeseen kunnon valaistuksen, jos pitää vaikka imuroida pimeän tullen. Vaikka laittaisi kaikki maailman valot, mitä tänne tällä hetkellä on viritelty, se ei valaisisi tarpeeksi olohuonetta, että sen saisi siistittyä kunnolla. Toivottavasti minun ei ole pakko siivota tätä missään vaiheessa illalla.

Ihastelin maisemia vanhempieni pihalla, kun käväisin siellä kinkkua syömässä tapaninpäivänä. Oli kait täysikuu. Vanhempieni talon edustalla on vanhanmalliset katuvalot käytössä, niin ne olivat vielä ihan oranssit. Ne vaihdetaan sitten jossain vaiheessa LED-valoiksi. En tiedä milloin, mutta toivottavasti pian. Tuon väriset lamput pilaavat talvimaiseman! Muutoinhan maisemat ovat tällä hetkellä todella kauniit. Eräs tuttavani kuvaili niitä ”Disney-maisemiksi”.

Kävin minä kävelylläkin yksi ilta ja otin sitten pari kuvaa meidän ”kylän raitilta”. Kauniit ne oli maisemat täälläkin!

Vuoden viimeinen päivä alkaa kääntyä jo illaksi, ja minulla ei ole muuta tällä kertaa jäljellä kun hyvän uuden vuoden toivotukset! Palaillaan taas ensi vuonna

Vuoden 2023 viimeinen päivä Read More »

Joulupuu on rakennettu

/ / Päiväkirjaa, Huonekasvit, Sisustusprojektit / DIY, Valokuvaus / Video / Kommentoi

Aloitin taas kirjoittamisen aikaisin aamulla, kun on niin kiva fiilistellä joulukuusta, jonka kasasin muutama päivä sitten. Päivä oli alottaessa vielä suht hämärä, ja ulkona satoi räntää vaakatasossa. Laitoin taas jouluisen videon televisioon. Niistä tulee niin hyvä mieli. Olenkin päättänyt aloittaa kaikki päivät tästä lähtien jollain positiivisella ajatuksella kun tiedostan, että positiivisuutta tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa roppakaupalla.

Kävin eilen visiitillä reumapolilla näyttämässä kipeitä niveliäni, joista olen aiemmin maininnut. Reumaa minulla ei kuulemma ole, onneksi. Lääkäri kyllä mainitsi käsiin kohdistuvan liikarasituksen, jota on tapahtunut pidemmän ajan kuluessa. Samalla hän poisti vasempaan polveen kertyneen nesteen. Sitähän olikin ihan kunnolla siinä! Nyt polvi taipuu taas. Se oli ollut muutaman päivän ihan jäykkä ja turvoksissa, ja kävely on ollut todella hankalaa. En meinannut saada joulukuusen latvaan edes tähteä, kun kiipeäminen jakkaralle oli niin hankalaa.

Sain lääkäriltä muutakin ”palautetta” terveyteen liittyen. D-vitamiinitasot olivat todella alhaiset, joka saattaa, ja todennäköisesti onkin suurin syyllinen kipeisiin niveliin. Arvoahan ei itse pysty tietämään jollei sitä erikseen oteta verikokeena. Sain lääkäriltä lähtiessä vitamiinipistoksen oikeaan käsivarteen. D-vitamiinin puutos voi aiheuttaa myös masentuneisuutta. Liekö tässä yksi syy myös alakuloisuuteen? Voi mahdollisesti olla. Joka tapauksessa, nyt on lisäravinteiden paikka. Ja sehän tiesi sitten kauppareissua.

Vitamiiniostokset

Kävin ostoksilla ”sinikeltaisessa” lähikaupassa, ja olin aivan äimänkäkenä, kuinka edullisia nämä vitamiinit olivatkaan. Apteekista tämänkaltaisesta setistä saa maksaa kymmeniä euroja. Monivitamiiniporetabletit maksoivat vain 0,99 Euroa. Ajattelin, että alan ottamaan myös niitä pari kertaa viikossa. Miksi ihmeessä vitamiiniarvoja ei mitata verikokeiden yhteydessä, kun ihminen joutuu veriarvonsa mittauttamaan? Aika moni asia saattaisi selvitä pelkästään jo niitä katsomalla.

Hinnat 18.12.2023 / LIDL

Olin niin iloinen saadessani tietää, että vain D-vitamiiniarvoni olivat päin helvettiä, että päätin vihdoinkin käväistä kotimatkalla Lappeenrannan suosituimmalla grillillä. Sehän on nimeltään Tuen grilli. Otin mukaani Vety-nimisen annoksen, mikä on lihapiirakka keitetyllä kananmunalla ja kinkulla. Lisukkeiksi laitettiin kurkkusalaattia, kiinankaalia ja valkosipulikastiketta. Oli muuten todella hyvänmakuinen lihatsu. Ahmin koko lihapiirakan kitusiini yhdellä kertaa, eikä jäljelle jäänyt murustakaan!

Tässä on Vety: lihapiirakka jossa täytteenä kinkku ja keitetty kananmuna.

Vedyt ja Atomit ovat Lappeenrannan paikallisherkkuja, tai ainakin tulleet sieltä tunnetuksi. Löysin kivan kirjoitetun artikkelin asiata YLE:n sivuilta. Tässä on LINKKI sinne, jos joku haluaa lukea näiden herkkujen historiasta enemmän. Joka tapauksessa tämä todellakin menee jatkoon. Älyttömän hyvää oli ja annoskin sellainen, minkä jaksaa syödä. Hinta tällä herkulla oli 5,50 Euroa, mikä sekään paha ollut.

Pikkujoulut 15.12.2023 Kengurussa

Meillä on ollut joka vuosi pikkujoulut paikallisessa baarissa, joka on niin sanotusti oma kantisbaari. Kyseessähän on tietenkin Bar Kenguru (Imatralla Vuoksenniskalla). Joka vuosi he ovat tarjonneet todella upean jouluisen buffan meille, ja tämäkään vuosi ei ollut poikkeus. En tajunnut ottaa tarjoiltavista edes kunnon kuvia. Kattaus oli niin häkellyttvä.

Bar Kengurun pikkujoulutarjoilut 2023.

Pikkujouluihin tuotiin myös lahja. Asiakkaille oli etukäteen järjestetty arvonta, jossa jokainen saa itselleen jonkun nimen, kenelle sitten tuoda lahja. Minä sain onnekseni tuoda lahjan Sinille, joka on myös Bar Kengurun yksi loistavista tarjoilijattarista. Minulle ei ihan selvinnyt, että pitikö hän saamastaan lahjasta vai ei, mutta siellä se nyt on baaria koristamassa. Ainakin se on esillä eikä missään nurkassa. Askartelin hänelle joulutontun jolla on pattereilla toimivat valot päässä.

Ite sain lahjaksi tölkin glögiä ja lankakerän, jossa on heijastavaa nauhaa. Teen siitä pipon itselleni, kunhan kerkeän.

Sain muutamia projekteja pois päiväjärjestyksestä, mutta kaikki ei sujunut ihan niin kuin olin kuvitellut. En ole vieläkään saanut uunin luukkua paikoilleen, enkä taida ennen joulua edes saadakaan. Laitan sen sitten vain kaappiin piiloon hetkeksi. Pesin pyykkiä ja ne roikkuvat vielä olohuoneessa telineessä. Kun ne on pois näkyviltä, niin sitten olohuone näyttää siistityltä. Sain vaatehuoneen hyllyn paikoilleen, mitä oli vasaroitava. Nyt saan laitettua tavaraa hyllyille pois täältä jaloista pyörimästä.

Ostin muutaman kestokassin Lidlistä, kun heillä on kivan näköisiä Wallilan kuoseilla olevia kasseja. Niihin on hyvä laittaa tavaroita säilöön. Laitoin muun muassa kesävaatteet kestokasseihin ja ylimmälle hyllylle vaatehuoneeseen. Kun kesä tulee, niihin voi laittaa vastaavasti talvivaatteet.

Sain viikonloppuna uuden huonekasvin eräältä tuttavalta. Se olikin sitten ihan mukavan kokoinen muulinkorva. Kasvi pääsi olohuoneen ikkunan äären. En ole saanut tätä oikein menestymään, mutta olen nyt ottanut asioista sen verran selvää, että luulen tietäväni nyt vähän enemmän tämän tarpeista. Muulinkorvassa on kivan näköiset lehdet. Pitää alkaa hommata myös kivoja kasvitukia, koska tämäkin on köynnös, ja tarvitsee jonkin kiipeilyalustan. Se pitää myös siirtää sellaiseen ruukkuun jossa on pohjassa reiät. Se on umpiruukussa tällä hetkellä, ja minä en ainakaan sellaisen kanssa ala temppuilemaan. Siinä yksi suht akuutti projekti tiedossa — ruukun vaihto siis.

Muulinkorvia myydään melkein joka kaupassa nykyään, mutta niin usein ne ovat täynnä ripsiäisiä. Tässä niitä ei ollut, ja enhän ostanut tätä edes kaupasta. Sain siis ilmaiseksi paikallisen roskalavan kautta. Ötökät alkavat olla arkipäivää huonekasviharrastuksen keskuudessa, ja niiden kanssa täytyy alkaa tulla toimeen. Ötököitä oli aikoinaan peikonlehdessänikin, kun sen silloin tänne toin. Ei ole enää. Pidän muutenkin sitä erillään muista kasveistani koska se on niin suurikokoinen. Se näyttää viihtyvän juuri tuossa, missä se tällä hetkellä onkin. En meinaisi millään raaskia pätkiä sitä pienemmäksi. Tarvitsen siitä latvapistokkaan jonka kasvatan sitten uudeksi peikonlehdeksi. Peikonlehteen tuli kaksi uutta lehteä taas vaihteeksi.

Tein myös päätöksen vaihtaa mullat takaisin kaikille kasveille. Lisään tuon kookoskuidun niihin ruukkuihin sitten niin ei mene hukkaan. Toivottavasti ei tarvitse kärsiä harsosääskistä sitten, mitä nyt tuntuu olevan noissa valmiissa multaseoksissa. Ne eivät ole kivoja. Joidenkin kasvien kohdalla alkaa olla jo kiire laittaa uudet mullat kun ne ovat jotensakin vielä hengissä. Kohta eivät enää ole!

Joulukuusi 2023

Ja nyt siihen joulukuuseen ja mitä siihen tulee. Ostin vuosi sitten kivan aidolta näyttävän muovikuusen, jota nyt aion käyttää niin pitkään kunnes se lahoaa. Virittelin sen toiseen kohtaan tänä vuonna. Vuosi sitten se oli tässä kohtaa (1. kuva), missä juuri nyt istun. Kuusi on vierekkäisellä seinustalla olohuoneen nurkassa. Se osottautui täydelliseksi paikaksi sille.

Joulukuusi on koristeltu

Pitää vielä kehitellä jokin suoja kuusen jalalle, kun se näkyy ikävästi. Ehkäpä nuo lahjapaketit olisivat sopivia tarkoitukseen. Nehän vähän niin kun kuuluvat kuusen juurelle. Lyhdyt peittävät jakkaraa, jonka päällä kuusi seisoo. Sohvalla kun istun niin ne eivät näy. Kuusen koristelusta sen verran, että tänä vuonna en ostanut mitään uusia koristeita, vaan nämä miellyttävät minua nyt niin paljon, että en usko tarvitsevani enää muita koristeita. Kuuseen pääsi tänä vuonna taasen edesmenneen, rakkaan koirani, Foxyn nimilaatta Voin sanoa, että kyyneliltä ei tälläkään kertaa vältytty.

Koristelun jälkeisenä päivänä istuskelin sohvalla omia askareitani tehden, ja aurinko alkoi paistaa puiden lomasta, ja suoraan joulukuuseen! Huh mikä näky se olikaan. Kuusi oli kuin se olisi ollut täynnä jalokiviä. Näky oli hämmentävä. En muistanut yhtään, että tuohon kohtaan olohuonetta voi tällaiseen aikaan paistaa aurinko. Aurinko on niin matalalla tällä hetkellä, eikä puissa ole lehtiä peittämään sitä, niin kuin kesällä on.

Löysin aivan ihanan pikkukaupan netistä, mistä löytyi aivan täydelliset kaksi kappaletta julisteita, jotka aion laittaa olohuoneen seinälle heti kun ne saapuvat. Sohvan yläpuolelle jäi nyt ”sopivasti” paikka niille. Esittelen ne sitten, kun saan ne. Jostain syystä ne eivät saapuneet tänään, vaikka pakettini oli postissa lajiteltu ja laitettu matkaan. Se on nyt vaan jumissa jossain.

Päivä on kääntynyt jo illaksi, ja minua odottaa alakerrassa lenkkisauna. Lähden sinne siis rentoutumaan. Hyvää joulun odotusta kaikille, ei ole montaa päivää enää! Ja mikä vieläkin kivempaa, perjantaina on vuoden pimein päivä, ja sen jälkeen päivät alkavat taas pidentyä. Jes! Laitan loppukevennykseksi vielä videon Foxysta ja Uunosta, kun heille annettiin joulukalenterista karkkia. Tämä video on vuodelta 2018.

Tässä vielä seurattavat linkit:

  

Joulupuu on rakennettu Read More »

Nyt se syksy alkoi

/ / Päiväkirjaa, Huonekasvit, Lemmikit, Viherpiiperö / Luonto / Kommentoi

Heräsin tänään sateen ropinaan ja vettä näyttää nyt piisaavan ihan urakalla koko aamupäivän. Ulkona näyttää siltä, että syksy on alkanut. Sateen loppumista odotellessa on mukavaa kirjoittaa vaikka blogia!

Manipuloitu kuvakaappaus Ilmatieteenlaitoksen sivulta

Kulunut viikko on ollut vielä todella lämmin. Eilenkin mittari kipusi täällä Kaakkois-Suomessa +19C asteeseen. Ihmiset ovat liikkuneet fillareilla T-paita päällä ja sortsit jalassa. En muista kyllä ihan tällaista tapahtuneen elämäni aikana, vaikka todennäköisesti lämpimiä syksyjä on ollut aikaisemminkin. En vain muista sitä. Sähkökruiserilla ajaminen tosin vaatii vaatetusta, koska siinä käy aina jonkunlainen viima. Nyt olisi sopiva aika siivota kaapeista kesävaatteet pois. Laitankin asian TODO-listalleni.

Kävin viikko sitten moikkaamassa vanhoja luokkakavereita, kun meille oli järjestetty illanviettoa paikalliseen uskomattoman upeaan ravintolaan, Sulaan. Ravintolan omistaa Jussi, joka oli myös meidän luokalla. Sää oli ihan niin kuin nyt, karmea, mutta se ei haitannut meidän viihtymistä lainkaan. Ravintola oli suljettu tältä vuodelta, ja se aukeaa jälleen ensi kesäksi. Pitää joskus käydä kuvaamassa sitä paremminkin ja esitellä se omin sanoin muillekin. Sula on todella upealla paikalla Vuoksen rannassa. (Tutustu Ravintola Sulan www-sivuun tästä). Jussilla on myös saunalautta, joka risteilee Vuoksella läpi vuoden. (Linkki saunalautan sivustolle tässä). Lisäksi Vuokseen on mahdollista mennä kellumaan tähtitaivaan alle vaikka keskellä kovinta pakkasta.

Harri soittelee pianoa.

Koska käteni ovat vielä todella kipeät ja jäykät, olen jumpannut niitä neulomalla villasukkia. Saas nähdä kauanko näiden valmistamiseen menee aikaa, kun en pysty täydellä teholla niitä neulomaan. Nämä ovat tulossa lahjaksi, mutta kiirettä niiden valmistumiseen ei onneksi ole.

Olen saanut kuluvalla viikolla ihastella kukkivaa kiinanruusuani. En muista, että siinä olisi koskaan ollut kolmea nuppua yhtä aikaa. Nyt on! Tosin yksi niistä ehti jo tippua kuvan ottamisen jälkeen, siis tuo mikä on avannut nuppunsa. Sitä en vielä ymmärrä miksi se tiputtaa kukat miltei heti kun ne ovat avautuneet. Olen nähnyt joillakin kiinanruusuja, joihin tulee siemenkodat kukkimisen jälkeen.

Ensimmäistä kertaa yhtäaikaa kolme kukkaa kiinanruusussa.

Sitten on tämä isäni kiinanruusu. Se on ollut ihan täynnä nuppuja koko syksyn. Epäreilua! Tässä taitaa olla pientä kiinanruusukateutta havaittavissa. Noh, omassani on enemmän lehtiä. Olkoon se ylpeydenaihe sitten omalla kohdallani. Isä leikkasi keväällä kiinanruusua aika rajusti, niin jostakin taas luin, että se tekee kukat saman vuoden oksiin. Eli, kun se leikataan, niin se myös haaroittuu ja tekee uudet oksat leikatun oksan päähän. Niihin ne kukat sitten tulevat. Itse leikkasin tasan neljä oksaa omasta kiinanruususta, niin siitäkin johtuen omaan kiinikseen ei tule enempää kukkia, kuin mitä nyt on jo nähty. Sitä en tiedä tekeekö se samoihin oksiin vielä uudet.

Isän kiinanruusun nuppu.

Vanhempieni olohuoneen kukkahyllyköllä kukoistaa myös Saint Paulia. En tiedä tarkalleen, eikä kukaan varmaankaan muista, mitenkä kauan tämä on meillä ollut. Joka vuosi se suurin piirtein tulee ruukusta ulos. Eli, jos joku haluaa tästä pistokkaita, niin laittelepas minulle vaikkapa viestiä asiasta. Voin muuten antaa tuosta kiinanruusustanikin pistokkaita. Yleensä heitän ne roskiin, kun niitä ei kukaan oikein halua.

Mainitsin aikaisemmassa blogipostauksessa (Hidasta elämää vietetty koko syyskuun alku), että olen istuttanut peikonlehden väärin. Muistinpas ottaa siitä väärin istutetusta peikosta kuvan, ja miltä sen lehdet näyttävät jos sitä vaikkapa kääntelee kesken kasvamisen. On kyllä niin hirveän näköinen rehu, että pilkkeeksi menee ja eikun istutus uudelleen. Lehdet sojottavat mihin sattuu, ja osa on ihan kippuralla. Onneksi pistokkaita voi ottaa syksylläkin, eikä minun tarvitse odottaa kevääseen asti tämän elvyttämistä.

Minulla on myös kitumassa siemenestä istutettu peikonlehti, jonka pitäisi olla ihan se jättiversio, Monstera Deliciosa. Se on kitunut todella pahasti, ja oli vähällä etten saanut sitä pelastettua ripsiäisiltä. Se piti viedä vessaan joksikin aikaa. Vahdin sitä joka päivä ja tässä on kaikki mitä siitä on jäljellä. Ei paljon naurata! Pitää alkaa virittelemään näille kasvivaloja taas kun syksy on jo näinkin pitkällä. Päivät ovat nimittäin tällä hetkellä jo lyhyemmät kuin pimeä aika. Muutos on tapahtunut ihan muutamien päivien sisällä. Tällä hetkellä päivän pituus on 11h 33min, eli noin tunnin vähemmän kuin viikko sitten.

Mahtaakohan tähän tulla lehtiä lainkaan?

Parveke syksykuntoon

Olen saanut aikaiseksi aloittaa parvekkeella syyssiivouksen. Aloitin siivouksen ottamalla parvekkeelta sohvanpäälliset ja tyynyt pois, sekä pavilijongin kattopaneelin. Olen pohdiskellut jonkin aikaa, että taidan sittenkin poistaa vesiaiheen parvekkeelta, koska se ei vaan sovi tuonne, ainakaan sellaisenaan. Palju on todella suuri, eikä sitä meinaa saada mitenkään sinne asettumaan kauniisti. Jospa tekisin siitä ensi kesäksi hyötykasvimaan tai kukkapenkin. Pitää vielä miettiä asiaa, mutta sillä välin aion purkaa sen taas atomeiksi.

Lahjoitin paikalliselta FB-roskalavalta saadun kelapöydän pois. Sekin oli aika suuri elementti parvekkeelle, ja siihen kerääntyi lähinnä roipetta. Olen nyt päättänyt järjestellä kaikki istutustarvikkeet ja sen semmoiset yhteen kaappiin, joka tulee olemaan eteisessä. Siirrän keittiöstä korkean kaapin vessanovea vastapäätä olevaan turhaan nurkkaukseen, ja siitä nurkkauksesta keittiöön kaapin tilalle kuivausrummun. Sillä ei ole väliä missä se oikeasti onkaan, ja se voi hyvin olla keittiössäkin. Ihan sama! Saisi aloittaa kaapin järjestelyn uudelleen, ja laitettua sinne kaiken pikkutavaran, jota on kertynyt parvekkeelle.

Keli alkoikin poutaantua ja nyt olisi hyvä aika käydä viemässä vaikkapa roskat. Taidankin tästä aloittaa päivän touhut ja jatkaa sitten syksyn fiilistelyä myöhemmin lisää. Tarkoitus on käydä jossain vaiheessa vielä kuvaamassa syksyn etenemistä täällä Imatralla. Toivottavasti maisemat alkavat kohta olla kuvattavassa kunnossa. Tässä kuitenkin muutama kuva kolmelta edelliseltä päivältä, jotka olen ottanut keittiön ikkunasta, sekä yksi syksyinen kuva vanhempieni läheltä, jossa villiviini on kiivennyt haavan runkoon.

Syksy näkyy villiviinistä

Sattui tähän kolmen päivän sisään yksi kauniskin päivä. 29.9. oli hurja sumu heti aamusta ja keli pysyi hyvin kosteana koko päivän. Tämä aamu alkoi pilvisenä ja sateisena. Pilvikerros on selkeästi todella paksuuntunut, ja kotona pitää päivälläkin käyttää jo valoja, jos aikoo vaikkapa neuloa jotain.

28.9.2023
29.9.2023
30.9.2023

Ja ei taida olla päivääkään milloin Facebookista ei tulisi jotain muistoa rakkaasta edesmenneestä Foxy-hauvelista. Eilinenkään ei ollut poikkeus, ja jaoinkin omalla seinällä ihanan kuvamuiston, jossa Foxy istuu parvekkeella sohvalla auringosta nautiskellen parvekkeella kasvavien kukkasten keskellä. Toinen kuva kertoo myös siitä kuinka laitoin aina parvekkeen meille kaikille, en vain itselleni. Tärkein asia oli se, että lemmikit viihtyivät siellä. Näiden 29.9.2014 otettujen kuvien myötä toivotan kaikille oikein hyvää viikonloppua ja alkanutta syksyä!

Foxy oli tuonut lelunkin parvekkeen penkille.
Foxy kävi makoilemassa parvekkeella omia aikojaan kun ovea pidettiin auki.

Nyt se syksy alkoi Read More »

On tämä ja syksy!

/ / Päiväkirjaa, Huonekasvit, Sisustusprojektit / DIY / Kommentoi

On tämä ja syksy, tai ei edes vielä termisesti mitattuna ole! Tällä hetkellä ulkona on yli 20°C lämmintä, eli ihan T-paitakeli. Viikko sitten meteorologit sanoivat, että nyt ei tule niin kesäisiä lämpötiloja enää, mutta kuinkas väärässä he olivatkaan. On tässä muutama erittäin syksyinen ja sateinen päivä ollut, mutta sitten taas kesäisen lämmintä. Ei tuo itseäni haittaa, mutta luonto ei välttämättä ole ihan mukana. Ja sen verran vielä mainitakseni tämän viikon säästä, Lappiin satoi ensilumi 20.9.2023 (katso videoklippi YLE:ltä). Etelässä on yli 20°C lämmintä ja Lapissa on lunta. Huh.

Tämän päivän ennuste Ilmatieteenlaitos APP
11.9.2023 ennuste Ilmatieteenlaitos APP

Laitoin tämän päivän säätiedotuksen viereen tilanteen, joka oli 11.9.2023. Silloin oli syntymäpäiväni, ja lämmin päivä se oli sekin. En tehnyt mitään erityistä tuona päivänä, mutta halusin lähteä katselemaan lempipaikkaani, Immalanjärven lintutornia (sijainti kartalla). Ilma oli erittäin kostea ja utuinen, jopa käsin kosketeltava. Arvasin, että tiedossa on kivoja sumuja joka paikkaan. Naapurissa oleva oleva golf-kenttäkin oli aivan sumussa, ja pysähdyin matkan varrella ottamaan kuvan sähkölinjoista, joiden alle oli kasautunut paikoittain sumua. Tunnelma oli jotenkin maaginen.

Utuinen sää
Kuva 11.9.2023

Pääsin lintutornille, ja voi hyvänen aika mitenkä siellä oli taas niin seesteistä! Ei tuulenvirettäkään, ja tottakai järvi oli aivan utuinen joka paikasta. Näkymä oli kuin sadusta. Ihastelin maisemia puolisen tuntia ja jatkoin matkaa.

(Klikkaa kuvasta suurempi versio, kuva 11.9.2023)

Ostin itselleni synttärilahjaksi uudet ulkoilujalkineet. Kesähän minulla meni melkein siihen, kun en pystynyt liikkumaan kunnolla. Kengät eivät myöskään menneet jalkaan ja sain kulkea melkein koko kesän joustavakankaisilla paskoilla kengillä. Nyt jalat eivät enää ole turvoksissa, niin päätin hankkia uudet kengät. Osuikin ihan hyvin kohdalle taas vaihteeksi Salomonit. Lähdin heti testaamaan kenkiä, ja hyvä niin, koska sain kokea aivan henkeä salpaavan näyn, kun joutsenparvi lensi ylitseni!

Joutsenet muuttavat syksyllä
(Kuvakaappaus videosta, ei julkaistu 14.9.2023)

Seuraavana päivänä oli vielä todella hyvä sää, ja ajelinkin pitkin päivää sähkövekottimellani. Tottakai kävin Immalanjärven lintutornilla!

(Klikkaa kuvasta suurempi versio, kuva: 15.9.2023)

Äitini oli myös laittanut alkuviikosta minulle onnitteluviestin, jossa oli hänelle aikoinaan istuttamani köynnösruusu. Sehän kukki tänäkin vuonna. Kävin päivällä ottamassa siitä kuvan. Tämä siis Sympathie-lajike.

Hyvä se vaan on että on saatu nauttia suht poutaisesta syksystä, vaikka vesisade yllättikin heti sunnuntaina, ja siinä rytäkässä satoi vissiinkin koko syksyn sademäärä. Nurmikollekin jäi lätäköitä joksikin aikaa, mitä en ole tässä kymmenen vuoden aikana sellaistakaan nähnyt. Tämän viikonlopun jälkeen oli seuraavalle viikolle (tämä viikko) odotettavissa jopa myrskyä. Noh, kyllähän sieltä jotain sen tapaista pyyhkäisi ylitse, mutta se oli aika pikainen tuulahdus.

Minulla on ollut älytön tuuri tänä kesänä, että kaikki kovemmat tuulet ovat tulleet lounaasta, ja se suojaa parvekettani. Niin kuin tälläkin kertaa, tuulivahingot jäivät hyvin pieniksi, vaikka olisi odottanut vaikkapa, että pavilijongin seinämä repeää. Vain pelargonia sai kärsiä. Konnunsuolla oli mitattu 21,5 m/s tuuliväänteitä, joka on jo aika raju. Voin sanoa, että jos tuollaisella tuuliväänteellä tuulee suoraan kaakosta päin, niin parvekkeelleni ei montaa ehjää tavaraa jää. Onneksi siis on tuullut tänä kesänä toisesta suunnasta.

Ruukku lojui pari päivää lattialla, ja kävin eilen siivoamassa parveketta. Lattia oli taas täynnä koivunsiemeniä ja nyt myös pelargonian ruukusta levinnyttä multaa. Eihän siinä muu auta kun ottaa harja ja rikkalapio käteen ja aloittaa hommat. Pyysin pelargonialta anteeksi, ja siistin siitä kaikki kuivat lehdet ja kukinnot pois, ja nostin sen takaisin paljun päälle. Yllättävän kestävä rehu! Ei ollut mitenkään hirveän paljon katkenneita kukkavanoja ja rungotkin ovat pysyneet viskelystä huolimatta ehjinä. Pitää keksiä sille jokin talvehtimispaikka.

Siistin samalla muitakin kasveja. Otin ränsistyneen keijunmekon alas, ja siistin maissiruukun. Jospa maissin juurella ehtisi vielä persilija kasvaa oikein kunnolla.

Siistimisen jälkeen kaikki näyttikin paljon paremmalta, ja innostuin vielä siivoamaan parveketta enemmänkin.

Siistityt kasvi-istutukset

Säästin maisseista ne varret, joissa on kukinto. Luulin ensiksi, että niitä on vain yksi, mutta niitä olikin useampi. Nypin matalat maissit pois. En edes odottanut, että nämä ehtisivät kukkia. Tähkää ne eivät ehdi muodostaa kun ”kesä” loppuu kesken. Eikä nuo varmaan edes pysty pölyttymään kunnolla tuossa, kun niitä on niin vähän.

Suunnitelin laittavani suikeroalpin talveksi ruukkuun. Ruukku pitäisi laittaa parvekereunan lähelle jotta se saa lunta niskaansa. Rehu innostui kasvamaan ihan tässä hiljattain ja se on sellaisessa paikassa, jossa minun täytyy sitä kastella. Eli siihen ei pääse satamaan vettä. Toivottavasti ruukkuun siirto onnistuu, koska olen aikonut purkaa tuon puulaatikon viemästä tilaa.

Otin pavilijongista alas yhden panelin, joka oli viritelty ”katto-osaan”. Nyt aurinko pääsee paistamaan olohuoneeseen tomaatille asti, josta se tykkää erityisen paljon. Takaseinustan peikonlehtiverho on saksittava pois, koska en pysty irrottamaan pavilijongin putkea kipeiden käsieni takia. Putki on ujutettu verhossa olevaan kujaan. Pitää keksiä jokin muu ratkaisu sille tai jollekin muulle verholle ensi kesäksi.

Siivosin samalla pehmusteet pois parvekkeelta ja toin ne sisälle kuivumaan. Ne olivat imeneet itseensä hieman kosteutta, mutta eivät haisseet tunkkaiselta. Ne ovat kuivahtamassa olkkarin lattialla tällä hetkellä.

Innostuin vielä siirtelemään joidenkin tavaroiden paikkoja olohuoneessa heti edellisen artikkelini jälkeen. Nyt ainakin maapallon ”ympäristö” on mieluinen. (edellinen versio) Ornokin löysi itselleen paikan. Nyt sillä on toinen pallo kaverina. Löysin kätköistä myös jonkin kappaleen matkailuaiheisia kirjoja, joiden päälle asettelin maapallovalon. Kätköistä löytyi myös pari hauskan näköistä pulloa, joista toinen kaipaakin näköjään vähän korjailua.

Ornon Ping Pong valaisin sai maapallovalaisimen kaveriksi.

Asettelin myös olohuoneen nurkkauksen tavarat vähän parempaan järjestykseen. (edellinen versio)

Kunpa kädet nyt parantuisivat niin pääsisin tekemään kaikkea kivaa. Olen yrittänyt vetreyttää niitä muun muassa neulomalla, mutta sitä ei voi kovinkaan pitkään tehdä, tai sitten se on vain hirvittävän hidasta. Mutta nyt alkaa viikonloppu, ja pitää unohtaa huolet. Lähden nauttimaan vielä viimeisistä tämän päivän auringonsäteistä, kun niistä vielä voi nauttia. Mittari näyttää edelleen 20°C niin tarkenee ajella vähän sähkövekottimellakin. Hyvää viikonloppua!

On tämä ja syksy! Read More »

Scroll to Top