Minulle parveke tarkoittaa sellaista paikkaa, josta kaikki voivat nauttia. Koska kissani ei enää pääse ulkoilemaan vanhempieni talolla, olen järjestänyt hänelle oman nurmikon parvekkeelle 🙂
”Vasta ajettu nurmikko”
Tässä istuinpaikalla on varmaankin sen ”punaisen maton” paikka 🙂
Kasvattelin keväällä itse siemenistä isokirjopeippejä, eli värinokkosia. Nimestään huolimatta, nämä eivät ”polta” niin kuin pihalta löytyvät nokkoset.
Nyt Foxykin tykkää olla parvekkeella, kun hankin sinne vihreän terassimaton. Pääsin halvalla, kun minulle riitti 2 metriä leveästä matosta 60cm:n pala.
Nostin myös saniaislaatikon tiilien päälle. Näinköhän tuonne alle saisi jotain kivaa valaistusta tms? Täytyy funtsia asiaa!
Huomasin muuten eilen (25.7.) mennessäni parvekkeelle, että tuijaani oli ilmestynyt seittiä reunimmaisiin oksiin. Ilmeisesti jokin kehrääjäpunkki oli pesiytynyt siihen. Sinänsä jännää, kun sitä ei ollut muissa kasveissa (koputetaan puuta kop kop), että lieneekö jokin tietty laji sitten mikä iskee ainoastaan tuijiin. Vai olikohan pieni hämähäkki kyseessä… noh, joka tapauksessa tuija läks ja kovaa!
Seittiä oli myös koristeissa jotka uitin myös mäntysuopaliuoksella…
Huomasin, että seittiä oli alkanut kertymään myös kulmauksessa olevaan tuijaan. Eli tämäkin sitten lähtee täältä… murrrrr….
Jees, että ei vissiin ole nämä tuijat parvekekasveiksi soveltuvia. Täytyy keksiä jotain muuta näiden tilalle, vaikka paju! Heiii… siinähän sitä ideaa onkin. Voin tuoda vanhemmiltani parvekkeelle terijoen salavan! Uudet istutukset vaan kehiin ja vesipullo sekaan ni kasvi saa ravintonsa suoraan siitä sitten. Iloisilla mielin kuitenkin kohti taas uusia haasteita ja kokeiluja.
Foxy on ainakin tyytyväinen ihan sama mitä tuolla parvekkeella on 🙂
