kevät

Ikuisuusprojekti kämpän siivous

, , , , , , , ,

Olen laittanut jotkut projektit alulle, luojan kiitos. Tänäänkin (ke:na) oli todella ihana auringonpaiste koko päivän, ja olisi tehnyt mieli tehdä vaikka mitä. Päädyin kuitenkin istumaan tietokoneen ääressä töitä tehden. Noh, onhan nekin työprojekteja, jotka täytyy hoitaa. Olenkin ollut viime aikoina niiden parissa hieman passiivisempi, joten nyt jos koskaan on aika korjailla asioita parempaan suuntaan.

Olen tässä parin viikon sisällä saanut taas päähäni yhtä sun toista, ja ideoita pulppuaa päästäni ihan jatkuvalla syötöllä lisää. Siksi ne on hyvä kirjoittaa johonkin ylös. Minullahan on todo-lista, johon päivitän aina ideat. Siirrän siitä sitten pois ne asiat jotka on jo tehty, ja toiseen tiedostoon asiat, jotka jätetään tekemättä. Jälkimmäinen lista on todella tarpeellinen. Saatan nimittäin saada saman idean myöhemmässäkin vaiheessa, ja sitten en muista syytä miksi olen sen torpannut, ja päättänyt tehdä asiat toisin. En sitten aloita tekemään samaa projektia turhaan, jos tiedän suoraan, että se on tuhoon tuomittu.

Siirsin sohvan tuosta kuvassa esitetystä paikasta vastakkaiselle seinustalle, koska se oli mielestäni tiellä. Parvekkeelle pääsisi helpommin, eikä tarvitsisi pujotella kaulusteiden ympäri.
Kuva: 1.2.2025

Olen vaivannut päätäni turhaan ostetuilla kalusterenkailla. Ne olivat sellaista mallia, missä on tappi. Eli, ilmeisesti niitä käytetään esimerkiksi jossain toimistotuoleissa.

Pieleen mennyt ostos: kalusterenkaat tapeilla.

En tiedä mitä hittoa oikein ajattelin kun ostin ne! Kuvittelin tietysti, että ne menevät ostamiini kalustejalkoihin tai TV-tason jalkoihin, mitä ne eivät niihin menneet. Mistä senkin olisi voinut tietää. En vaan tajua miksi niitä myydään sen kokoisilla tapeilla, jos ne eivät käy mihinkään, perkele.

Sohvapäädyssä ollut pöytä on siirretty jo pois makkariin telkkarin alle. Kaiuttimet tarvitsevat uudet jalustat, jotka tehdään puulootapinon ylimmistä laatikoista. Alin puulaatikko siirtyy kiinanruusun jalustaksi. Vasemmalla oleva korihässäkkä siirtyy eteiseen.
Kuva: 13.2.2025

Noh, tässä kun asioita taas mietiskelen, niin tulikin heti yhdelle turhaan ostetulle rengaspaketille käyttötarkoitus lisää. Olen suunnitellut, että puran eteisestä pitkän tason pois, ja siirrän jotain kevyempää tilalle. Eteinen on aivan tukossa heti kun ovesta astuu sisälle. Siinä on aina liikaa tavaraa. Edellisen kuvan vasemmassa laidassa on rakentamani hyllykkö koreineen, ja se voisi sopia eteiseen mainiosti. Tähän voisi laittaa yhdet tappirenkaat alle, kunhan ensiksi sahailee vähän puupalikoita, johon renkaat saisi kiinni.

Tässä alkaa jo tavarat olemaan paikoillaan. Nurkassa oleva pahvilaatikko on myytäviä vaatteita varten, jotka aion kuvata parvekeoven taakse jääneellä seinustalla.

Laitoin väliaikaisesti renkaat vinyylilevylokerikon alle, koska sitä täytyy vielä siirtää pari senttiä televisioon päin. Tämän takia haluan mööpeleiden alle renkaita. Stereolaatikkoa täytyy vielä siirtää kymmenisen senttiä televisioon päin, ja se ei ole mikään kevyt homma.

Uutta katsottavaa YouTubesta

Löytyi todella hyvä tuubikanava, mikä käsittelee siivousta ja adhd:tä. Viimeistään sitä katsoessani tajusin, että minulla on jonkinasteinen adhd. Ei epäilystäkään. Noh, ei muuta kun imemään vinkkejä kaikkialta kuinka sen kanssa tulisi toimeen. Yksi loistava vinkki löytämälläni tuubikanavalla oli, että tiedosta mihin roipetta kasaantuu.

Olenkin jo tiedostamattani tehnyt asioita, joita kanavalla kehoitetaan tekemään. Eli, laittanut roipetta kerääviin paikkoihin joitain astioita tai laatikoita, mihin tavarat sitten laitetaan. Tämä on kyllä vielä totaalisesti kesken. Kuvittelin, että eteisessä asiaa auttaisi laatikosto, jossa on kuusi lootaa. Mutta kun ei. Se on ilmeisesti vääränlainen minulle, koska osa laatikoista on tyhjillään. Siinä on kait liikaa laatikoita joiden sisällä ei ole tarpeeksi laatikoita, enkä osaa päättää mitä menisi mihinkin. Nyt pitää tehdä uusi suunnitelma, ja aloittaa ehkä asiaan liittyvä uusi projekti. Ei ihme, että projektit kusee jatkuvasti!

Liikaa laatikoita joiden sisällä ei ole tarpeeksi laatikoita, what?

Ohje adhd-henkilölle:

  • Laita tavaroille laskeutumispaikka (kori, lautanen, tarjotin jne)
  • Laita roskakori joka huoneeseen

Parvekeprojekti alkuun

Päätin viime vuoden lopulla, että laitan ensi kesäksi parvekkeeni paraatikuntoon! Olen jo niin monta vuotta surkutellut asiaa, että nyt vaan riitti. Parvekkeelta on jo hävitetty ylimääräistä roipetta pois, ja minulla on kaikki tarvittava välineistö saada parvekkeesta ihan upeakin, jos vaan nyt malttaa paneutua hommaan. Saisin takaisin sen harrastuksen, josta olen aina nauttinut. Siinä on taas projektia kerrakseen, mutta olkoon.

3.2.2025

Mainitsin Suunta kadoksissa-artikkelissani, että laitan parvekevilejelyä varten paprikat ja chilit itämään. No, ne on laitettu heti kun asiasta mainitsin, ja pieniä taimia on jo näkyvillä. Ihan kaikki eivät itäneet. Pitää vielä kokeilla laittaa uudestaan ne chilit, jotka eivät itäneet. Tavallinen paprika, cayenne ja pari saatua chili-lajiketta lähtivät itämään ihan hyvin. Kahdesta ei noussut taimia vielä. En tiedä, onko niissä sitten pidempi itämisaika, tai lämpötila on väärä.

Meni noin viikko kun taimia alkoi näkyä. Kuva: 13.2.2025.

Aluksi alkoi näyttää siltä, että laittamani chilit alkoivat homehtua turvenappeihin. Mutta sitten muistin, että siltähän se itävä siemen saattaa aluksi näyttää, että homehtuisi. Annoin kylvösten olla. Karvojen seasta alkoi nousta pieniä taimia.

Kiinanruusu on sellainen draama queen tällä hetkellä ja sitä pitää juottaa joka kolmas päivä. En haluaisi nyt häiritä sen kasvamista, kun se tekee koko ajan uusia lehtiä. Jos sen istuttaa nyt suurempaan ruukkuun, esimerkiksi, niin sen kasvu saattaa häriintyä. Olisi ihan kiva saada se tänä vuonna kukkimaan, kun taisi jättää viime vuoden väliin. Otin siitä tuttavalleni kaksi pistokasta, enkä sinällään harventanut sitä.

Valitettavasti kiinanruusuni kärsii vieläkin veden puutteesta. Se todellakin tarvitsee enemmän vettä mitä annan sille. Jos joku miettii, millainen annostus sillä on, niin annan sille joka kolmas päivä reilu litran vettä. Se on liian vähän! Rehu oli väliaikaisesti tuossa oven takana (kuvassa) kun siirtelin tavaroita, mutta nyt se on siirretty omalle paikoilleen toisen ikkunan ääreen. Sillä on oma valo ja sen takia se sitä vettä haluaakin koko ajan.

Kiinanruusu kukki 16.5.2023

Isäni myös nuukailee kiinanruusun kastelun kanssa, ja hänen rehu kukkii monta kertaa vuodessa. Varmaan juuri siksi kun sitä ei niin sanotusti hoideta liikaa. Mikä sitten olisi sopiva annostus hoitoa tuolle diivailijalle? En tiedä. Jonkun teorian mukaan kun kasvissa on noin paljon lehtiä ja ne ovat ohuet, niin se tarvitsee useammin vettä. Paksut lehdet kasveissa varastoivat vettä enemmän ja ohuet eivät sitten kait niinkään. Pitää tosiaan ottaa tuo vielä ruukusta ulos ja katsoa onko sillä edes juurille multaa. Jos multaa on todella niukasti, sillä ei ole mitään mikä antaa juuristolle kosteutta.

Keittiön järjestely menossa

Tässä yksi ikuisuusprojekti taasen, kun pitäisi saada keittiöstä kaikki tavarat ja kaapistot järjestykseen. Keittiöönkin on kasaantunut tavaraa netin kirppiksiltä ja roskalavoilta, kun haet jonkun yhden asian niin pitää ottaa koko kasa. Olen nyt päättänyt etten hae tällaisia eriä enää yhtään, tai sitten raa’alla kädellä heitän roskiin sen mitä en tarvitse. Paljon hyödyllistäkin, mutta niin paljon tarpeetonta.

Masennuin Urho-kissan poismenosta (2021) niin totaalisesti, että minulla oli vielä muutama päivä sitten kaikki hälle ostetut ruoka-astiat keittiössä käden ulottuvilla. Astiat ovat tietysti olleet käytössä, kun minulla on ollut hoitokissoja täällä. Muutoin niitä ei tarvitsisi pitää laatikossa. Oli aika siirtää ne muiden lemmikkitavaroiden kanssa jemmaan.

Kissojen ruokakupit pois viemästä tilaa.

Olen säästänyt tällaisen pienen laatikon Foxyn leluja, jos minulle tulee joskus koira hoitoon. Sille olisi sitten pari lelua tarjolla. Säästin Foxyn leluista Herra Siilin, tennispallon ja solmulelun. Urhon (+ Speden & Uunon) ruokakipot pääsivät nyt Foxyn tavaroiden kanssa samaan laatikkoon. Jos niitä tarvitsee, niin otan ne sitten tuolta komerosta esille.

Foxyn lempilelu, Herra Siili.

kaikki kipot ja kupit mahtuivat Herra Siilin kanssa samaan laatikkoon, ja sain tehtyä tilaa vetolaatikkoon, jossa säilytän kattiloitani. Sain jostain naamakirjan ryhmästä vinkin kattilankansien säilytykseen liittyvästä vinkistä, ja tuttavani toikin minulle Ikeasta juurikin ehdotetun kapistuksen.

Kauhea sekasotku kattilalaatikoissa.

Silmä lepää… kysehän on tällaisesta varusteesta kuin Variera. Se on haitarimallinen teline, johon saa vaikkapa juurikin kattilankannet pystyyn. Heti tippui ”visual clutter”-osastolta häiritseviä tekijöitä pois! Juuri tällaista apuvälinettä olen etsinyt vuosia ja nyt se löytyi Ikeasta. Hintakaan ei päätä huimaa, se oli noin 7 euroa. Samaa kapistusta voisi soveltaa myös vaikka paistinpannuihin, uunipelteihin, leikkuulautoihin ja niin edelleen.

Onkohan tässä ylimääräisiä kansia mitkä eivät kuulu mihinkään?

Mutta nyt alkaa olla taas tarinaa niin paljon luettavaksi, että lopettelen tällä kertaa tähän. Laitan loppukevennykseksi eräästä ihanasta koirasta kuvan, jota saan välillä rapsutella. Tämä on ihanaakin ihanampi Rocky, joka on tuttavani koira. He käyvät lenkillä ja poikkeavat silloin tällöin paikallisessa ottamassa välijuomat, ennen kuin menevät kotiin. Koiralle vettä ja isännälle Pepsiä. Henkilökunta ja asiakkaat ovat niin ihastuneita tähän hurmuriin, että hänelle hankittiin ihan omia karkkejakin paikan päälle.

  
Voit myös supportata blogiani ostamalla blogiin liittyvästä verkkokaupasta itseni suunnittelemia kivoja tuotteita.

Ikuisuusprojekti kämpän siivous Read More »

Suunta kadoksissa

, , , ,

Kun rakastamasi lemmikki tai henkilö lähtee pois, niin siinä jotenkin katoaa suunta. Ei tiedä mitä tekisi seuraavaksi, eikä tiedä mistä jatkaa. Olen pohtinut pajon lemmikkieni poistumista elämästäni. Ne antoivat minulle suuntaa mihin mennä. Koira toi ulkoilun suhteen rutiineja, ja kissat olivat aina menossa nukkumaan kanssani ja kehräämässä vieressä. Oli mahtavaa olla jollekin tärkeä. Nyt kun lemmikit ovat poissa, niin ei tiedä mitä tekisi. Ei koe merkitsevänsä oikeastaan kenellekään mitään.

Tammikuun viimeinen viikko oli jotenkin masentava. Vaikka olen saanut tehtyä ties mitä siivousjuttuja kämpässäni, mieli ei vaan kohentunut. Tavaroiden lisäksi on ilmeisesti tärkeää siivota myös elämästä pois muitakin tekijöitä, jotka aiheuttavat pahaa mieltä. Aavistan, että kyse on nyt sellaisesta asiasta.

Olen maininnut, että olen yksineläjä. Kunpa kuitenkin joskus tulisi mukava ihminen jakamaan elämän kanssani, niin se olisi mahtava asia. Ja sitten kun tuo onnenpäivä koittaa, ja sellainen potentiaalinen ihminen ilmaantuukin, kaikki menee jostain syystä pieleen. Tulee petetty olo ja koko elämä romahtaa. Tuntee itsensä arvottomammaksi kuin koskaan. Siltä se tuntuu. Tosin älyyttömyyksiin asti yltyvät tunnepurkaukset voivat johtua muistakin tekijöistä… ominaisuuksista, joista olen nyt itsessäni viimeaikoina päässyt jyvälle.

Ei tässä kuitenkaan mitkään tsemppiviestit ja -sanat auta. Pitää yrittää keksiä jotain muuta tekemistä, niinhän se vaan on, ja jatkaa elämää. Pitää etsiä elämälle uusi suunta. Eli, nokka vaan kohti uusia pettymyksiä!

Alkuperäisen kuvan löytää TÄÄLTÄ (minnagphotos.fi), SOME-kortteja voi käydä hakemassa TÄÄLTÄ.

Päivä on pidentynyt huomattavasti mitä se oli kuukausi sitten. Se on miltei kaksi tuntia pidempi, joka kyllä näkyy. Kello 16 on vielä suht valoisaa ainakin jos lunta on yhtään maassa. Kirjoitushetkellä (1.2.) se on kyllä sulanut lähes kokonaan pois, kun vettä satoi melkein viikon. Kävin hakemassa vanhempieni autotallista kanankakkaa tulevia taimikasvatuksia varten, ja sillä hetkellä vettä satoi kaatamalla. On meidän seudulla yleensä ollut tammikuun viimeisellä viikolla koviakin pakkasia, mutta tänä vuonna oli plussakelit. Kelin pitäisi pakastua huomisesta alkaen. En tiedä mitenkä pitkäksi aikaa. Luntakin saadaan ehkäpä vähän takaisin. Kunhan vaan pääsisin kulkemaan sähkökruiserilla niin se olisi oikein mukavaa.

Turhista tavaroista luopuminen — declutter

Minulla ei ole diagnosoitua ADHD:tä, mutta se kuuluu mitä ilmeisemmin ominaisuuksiini. En ole koskaan käynyt testeissä, joten asian todentaminen on siinä mielessä epävirallista. Foxy-koira loi todella hyvät raamit päivään, koska sen kanssa oli pakko käydä ulkoilemassa tietyin väliajoin, ja ruokaakin oli annettava. Kissatkin auttoivat rutiineissa, koska niilläkin oli rutiineja. Nyt koko elämä on sekaisin, kun ei ole saanut itse aikaiseksi tehdä rutiineja. Olen vain kerännyt lisää tarvaraa nurkkiin, joista haluaisin valmistaa vähän sitä sun tätä. Päässäni pyörii koko ajan ajatuksia mitä tehdä mistäkin. Se on kuin mehiläispesä. Ideoille ei tule loppua eikä niitä voi hallita mitenkään.

Aina on sata projektia menossa ja kaikki on kesken…

Olen ollut jonkunlaisessa henkisessä sumussa monta vuotta, mistä on jotenkin vaikeaa päästä pois. Nyt tein kerta kaikkiaan päätöksen, että ylimääräiset tavarat lähtee! Olen jo aloittanut kirjojen roudaamisen roskikseen. Kuitenkin ehjien ja hyväkuntoisten tavaroiden ja vaatteiden roskiin heittäminen tuntuu kauhealta, niin olen antanut itselleni luvan laittaa niitä tarjolle paikalliseen roskalavaryhmään. Sain pari kirjaa menemään sitä kautta, sekä muutaman muunkin tavaran. Pitkään kämpässä pyörineet pahvirullatkin tultiin hakemaan. Pieni pinkka kirjoja, joita en tarvitse, ovat vietynä nyt roskiin, kun niitä ei kukaan halunnut. Roskikseen päätyi myös vanhoja lukionajan kirjoja, joita olen jostain syystä säilyttänyt.

Asunnossani on myös jonkun verran toisten tavaroita, joita olen joko lainannut tai muuten vaan säilönyt. Ne lähtevät myös sinne mistä ne on lainattukin.

Paprikat ja chilit esikasvatukseen

Kaivoin turvebriketit esiin, ja aloitin paprikoiden ja chilien kylvöhommat. Olin joskus hankkinut tällaisia kylvöä helpottavia turvenappeja, jotka sitten turpoavat kun niihin lisää vettä. Tai ainakin näin oletin, koska en ollut koskaan ennen käyttänyt mitään tällaisia. Enkä myöskään löytänyt netin syövereistä näille mitään käyttöopastusta, edes Nelson Gardenin sivuilta.

Kaivoin esiin säilyttämäni rasiat joihin pistin turvebriketit turpoamaan. Käytin vedenkeittimestä otettua vettä, josta sai niin sanottua puhdasta vettä. Koska näissä ei ollut kansia, tein rasioille muovipusseista väliaikaiset huput, ettei harsosääsket pääse munimaan heti kylvöksiin. Huput pysyvät paikoillaan kuminauhoilla. Reunoihin saa kätevästi pyykkipojat, johon voi kirjoittaa vaikkapa lyijykynällä mitä missäkin briketissä on. Asettelin siemenpussit vielä niiden päälle jotta näkee kokonaisuuden. Keltainen tarra keskellä rykelmää on harsosääskien pyydystystä varten oleva liimapaperi.

Olen niin helpottunut kun sain siivottua pari päivää sitten tiskipöydän oikein kunnolla, niin nyttenhän se on hyvä heti samantien sotkea! Pitäisi vielä tehdä joitain huonekasveihin liittyviä istutuksia ruukkuihin ennen kuin kaikki menee taas piloille. Kuten mainitsin aikaisemmin, olen ollut jonkunlaisessa henkisessä lukossa jo jonkin aikaa, ja nämä tekemättömät asiat ovat juurikin niitä mitenkä sellainen ilmenee arkielämässä. En saa tehtyä mitään kun olen koko ajan niin loppu. Jospa se mielikin virkistyisi kun saa aikaiseksi edes jotain.

Istuttamista odottelevia pistokkaita

Olen pitänyt parvekeistutusten suhteen hiljaiseloa pari edellistä vuotta, ja samalla siinä on mennyt myös vanhempieni pihahommat. Sanoin jo äidillenikin, että tänä vuonna aion tehdä asialle jotain. Se on sitten myös tehtävä. Ehkäpä kevät alkaa viemään asioita parempaan suuntaan.

Kasvisuuntainen mielialahäiriö T-paita on ostettavissa T-Mafia -verkkokaupasta

Ihana aurinkoinen kuulakas päivä 4.2.

Istuin koko valoisan ajan ikkunan ääressä katsomassa kauniita talvimaisemia. Aamulla maisemat näyttivät ihan postikortilta, niin kuin asiaa on tapana kuvailla. Auringon osuessa puihin niistä alkoi tippua hiutaleita alas, mikä oli todella kauniin näköistä. Autoja ajoi ohitse ja ne pöllyttivät kevyttä pakkaslunta aina mennessään. Sekin oli hienon näköistä.

Kadulla kulki paljon ihmisiä ja heistäkin oli varmasti hienoa katsella lumien tippumista alas. Tiellä kulki myös ruokarobotti, joka aiheutti eräälle dalmatialaiselle hieman hämmennystä. Robotti on jotenkin sympaattisen näköinen vekotin, kuin se olisi jokin lemmikki. Niitä on välillä parkissa paikallisen S-Marketin edessä. Yllättävän hyvin ne ovat selvinneet talvesta, vaikka lunta on ollut välillä todella runsaasti, teilläkin.

S-Market Vuoksenniskan ruokarobotit ulkona odottelemassa kuljetuksia.

Jospa nyt kuitenkin alkaisin tässä lopettelemaan tätä tarinaa tällä kertaa. Päivät alkavat todellakin pidetä ja kohta pääsisin katselemaan valokuvattavia paikkojakin. Katsellaan. Ei muuta kuin hyvää alkanutta viikkoa!

  

Suunta kadoksissa Read More »

Projektilistan lyhennystä

, , , , ,

Kauheaa, mikä projekti tuosta parvekkeesta taas alkaa kehkeytyä. Olen onneksi saanut tehtyä siellä jotain. Ja onneksi sain avukseni pari nuorta vahvaa naista, jotka tulivat hakemaan parvekkeeltani kaikki kivet pois! Heidän mukaansa lähti kaikki luonnosta keräämäni kivet sekä liuskekivipinkka. En ollut uskoa silmiäni, kun toinen näistä naisista otti koko liuskekiviröykkiön kerralla mukaansa ja vei autoon. Aikas vahva tapaus.

Kesken näänyt liuskekiviprojekti
Liuskekivipino

Parveke – ikuisuusprojekti?

Sain eilen siirreltyä tiiliskivet sohvan päätyyn. Nehän olivat alunperin paljun ympärillä koristeena (kuva), mutta jouduin pinoamaan ne puusohvan eteen, kun harkkoja tultiin hakemaan. Yksi projekti taas vähemmän tehtävänä. Olen siirtänyt saniaislaatikon myös parvekkeen takalaitaan. Se on tällä hetkellä kahden pystyyn nostetun harkon päällä. Aion jättää ne kuitenkin itselleni, koska niiden avulla saan tarvittaessa tehtyä tasoja. Edellisten harkkojen noutajat ottavat vielä neljä harkkoa, kunhan ehtivät. Olen laittanut heille tarkoitetut harkot siksi aikaa parvekkeen oven taakse, etteivät ne olisi tiellä.

Melkoista touhuamista tuo parvekkeella olo on ollut. Olen koivuallergikko, ja parvekkeen edessä on koivikko. Että silleen. Lievästi sanottuna parvekkeella pöllyää kun siellä touhuaa jotain. Kun tulin hetki sitten parvekkeelta, aivastelin varmaan puoli tuntia.

Tein sellaisen erikoisen hankinnan kun retkisuihku. Ostin sen puhtaasti sitä varten, että saan huuhdeltua parveketta paremmin. On minulla puutarhaletkukin, mutta kokeillaan tuota nyt tällä erää. Aloitin nimittäin parvekkeen pesemisen viime viikonloppuna ja projekti jäi melkoisen kesken. Meillä on ollut aika lämpimät kelit nyt viime päivien aikana, niin ei partsilla jaksa mitään sellaisessa helteessä edes touhuta. Aurinko lakkaa paistamasta joskus kolmen pintaan, ja kaikki projektit pitää aloittaa vasta sen jälkeen. Muuten ei tule mitään.

Ladattava retkisuihku Puuilosta.

Tässä on nyt ollut vähän hässäkkää sähkökruiserinkin kanssa, koska 1.6.2024 astuu voimaan uusi liikennelaki, jonka jälkeen tuossa vekottimessani täytyy olla liikennevakuutus. Kaikkea kanssa! Ei se nyt niin huono asia ole, jos se vaikkapa hieman rajottaisi niiden käyttöä pikkulasten osalta. Olen pistänyt merkille, että niillä ajelevat myös jotkut 10-vuotiaatkin. Sen verran otan asiaan kantaa, että en tajua miten vanhemmat uskaltavat antaa tuollaisia laitteita lapsille. Tai jos antavat, opettaisivat sitten liikennekäyttäytymistä. En tiedä onko 10-vuotias vielä tarpeeksi kypsä ajamaan liikenteen seassa moisilla vehkeillä ja vielä toinen lapsi kyydissä, kun laite on vähän verrattavissa esimerkiksi mopoon. Ei kai siinä mitään, jos noin pieni lapsi ajelee jossain syrjäisemmillä seuduilla, mutta liikenteeseen he eivät kuulu ajelemaan tuollaisilla laitteilla. Se on kiva laite mutta se ei ole lelu.

Syy, miksi omaan sähköpotkulautaan tulee ottaa liikennevakuutus, on siinä kun se painaa yli 25kg. Se todellakin painaa ilman akkua jo sen 60kg. Tämä ei ole lelu. Olenkin ottanut jo selvää mistä vakuutuksia saa, ja vireillä on myös tunnistelaatan hankkiminen. Siihen saa kaiverrettua oman tekstin, jonka vakuutusyhtiö sitten kirjaa tunnistetiedoiksi omaan järjestelmäänsä. Näissähän ei ole mitään valmistenumeroita rungoissa. Olen myös hankkinut vekottimeen uudet lokasuojat, jotka tuttavani laittaa paikoilleen.

Nyt kun ilmat ovat vähän lämmenneet sitten toukokuun alusta, sähkökruiserilla on ihan kiva ajella. Olen käynyt viikon sisällä useaan kertaan lintutornilla katselemassa, josko siellä olisi jotain katseltavaa. Ei siellä kyllä oikein ole. Suurimmat muuttolinnut karttoivat tänä keväänä Immalanjärveä. Viikko sitten näin joutsenpariskunnan pienellä kalliosaarella, mutta pari päivää sitten saarella oli vain lokkeja.

Näin järvellä muutama päivä sitten ensimmäistä kertaa mustalinnun. Se oli todella mielenkiintoinen havainto. Lähdin kruisailemaan tornilta pois ja jäin ihailemaan moottoritien ja rampin välistä voikukkaketoa. Hetken katseltuani huomasin, että en nähnyt yhtään kimalaista. Yleensä niitä on todella paljon voikukissa. Missähän kimalaiset oikein olivat?

Jatkoin matkaa alikulkutunneliin ja ajattelin, josko kävisin katsomassa erästä tietä, joka näyttäisi jatkuvan tunnelin jälkeen pellon läpi. Uskoin, että se päätyisi pellon läpi vanhempieni kylälle, mutta sehän loppuikin heti ennen kuin oli alkanutkaan. Ihmettelin tietä, ja että miksi se oli edes alkujaan rakennettu. Noh, oli siinä ainakin tuomi, jonka kukista sai kivan kuvan. Tuomet kukkivat täällä nyt kunnolla, ja kotitien varrella olevista tuomista lähtee huumaava tuoksu iltaisin, kun niiden lähettyviltä ajaa kruiserilla ohi.

Tein kruiserilla U-käännöksen ja jatkoin matkaa.

Kesken loppunut tie jossa on katuvalokin…

Pysähdyin tunnelin hujakoille kuuntelemaan kun pensaikosta kuului erikoista linnunääntä. Minullahan on sellainen sovellus puhelimessa, joka tunnistaa linnut laulun perusteella. Tässäpä oli uusi tuttavuus sitten, pensaskerttu. Niitä oli teiden välissä olevassa pusikoissa useita. Tallensin lintujen laulut ja jatkoin taas matkaa.

Päädyin vanhempieni pihalle istuttamaan lipstikan, jonka juurakon olin tuttavaltani saanut. Lipstikka on todella hyvä yrtti lihapatoihin. Esimerkiksi karjalanpaistista tulee erittäin maukas, kun liemeen lisää lipstikkaa.

Vanhempieni mahtava omenapuu on myös ihan täynnä kukkia. Kimalaisia ei näy heidänkään pihalla yhtään. Minua alkaa hieman jo huolestuttaa. Onko niille käynyt jotain? Kävin eilenkin vanhemmillani pyörähtämässä päivällä, eikä pölyttäjiä näkynyt missään. Jäämmeköhän ilman omenasatoa tänä vuonna?

Vanhempieni piha onkin sitten jo ihan oma projektinsa. Yritän aina tehdä siellä jotain kun on mahdollista, mutta kroppa ei vaan anna anteeksi mitään. Nytkin on suunnitelmissa mennä sinne viemään maantäytettä yhteen kuoppaan, josta kaivettiin kuollut syreeni ylös aikaisemmin keväällä. Minulla on onneksi laastiämpäri, joka kestää moisen moskan siirtelyä paikasta toiseen. Noh, eikait se auta muuta kun lähteä jatkamaan edellä mainittua projektia siitä mihinkä se viimeeksi jäi.

Hyvää viikonloppua!

  

Kivoja kesäisiä norppapaitoja nyt minun kautta. Jos haluat T-paidan tällaisella printillä, ota yhteyttä tai tilaa suoraan verkkokaupastani osoitteessa: kauppa.minnala.net

Projektilistan lyhennystä Read More »

Kylmä viikko takana

, , , , ,

Olisikohan ne kylmät kelit vihdoinkin takana tältä keväältä? En ole oikein saanut mitään järkevää aikaiseksikaan kun viitsi mennä esimerkiksi parvekkeelle palelemaan. Ensi viikoksi on sitten ilmeisesti tulossa jo vähän lämpöä, niin jos silloin aktivoituisi asioissa vähän lisää. Nyt olen jumettunut sisätiloihin lintubongailemaan lähinnä WWF:n sääksiliveä. Lintutornikin on saanut nyt jäädä kun siellä ei ole tarennut käydä.

Immalan lintutorni

Tykkään pitää tilastoja eri asioista, ja etenkin vuodenajoista, muun muassa kuvilla. Yksi rakkaimmista kohteista on Immalan lintutorni. Käyn siellä joka vuosi katselemassa lintujen kevätmuuttoa ja jäätilannetta. Keskellä talvea sinne on sinällään turha mennä, kun siellä ei tapahdu mitään. Toki käyn välillä tarkastamassa, että paikat ovat kunnossa. Nyt olen käynyt siellä tosin vähän vähemmän, kun on niin kylmää. Ei vaan tarkene ajella sähkökruiserilla. Piti kaivaa talvivarusteet esiin. Ulkona on niin kylmä.

Kylmää vettä Immalanjärvessä 8.5.2024

Jäät lähtivät Immalasta 29.-30.4.2024, tai ihan tarkkaa tietoa minulla ei ole, mutta kun kävin sunnuntaina 28.4. niin jäätä oli vielä kaukaisuudessa. Kysyin toiselta kävijältä millä perusteella se oikein määritellään, milloin jäät ovat lähteneet Immalanjärveltä. Ei hänkään ollut asiasta täysin varma. Pitänee kaivaa jostain faktat pöytään, että ne löytyvät sitten jostain, jos jota kuta kiinnostaa.

Sain kuulla, että sammakot kutivat tänä vuonna ihan eri paikassa mitä aiempina vuosina. Joku muu tiesi kertoa, että ne ovat veden täyttämässä metsässä tällä kertaa. Metsä on siinä aivan lintutornin vieressä. Vesi on tulvinut Unterniskanjoelta metsään, ja sammakot ovat puuhastelleet siellä. Noh, se jäi nyt näkemättä tällä kertaa.

Vaikka olenkin luontoihminen, en välttämättä kaikkia tirppoja ja elukoita sieltä tunnista. Siksi on hyvä olla hieman apuvälineitä. Joku lintubongari kerran suositteli tällaista puhelimen sovellusta kuin Merlin bird ID. Se vaikuttaa ihan mukavalta ohjelmalta. Siinä nauhoitetaan lintujen ääntelyä, ja ohjelma tunnistaa linnut. Samalla se kertoo mikä lintu milloinkin visertää. En tiedä, onko nyt ollut vain niin kylmä kevät, että lintuja ei ole mitenkään suurta lajitelmaa liikenteessä. Tai sitten ne eivät vain ole juuri tuolla. Nämä linnut sain tallennettua kun kävin tornilla 1.5. Toki kaikkien ääntelyt olivat tuttuja ilman puhelinapin avustustakin.

Oli pakko ottaa naapuritalosta kuva eräs ilta kun sen seinään muodostui talon edessä olevasta koivusta upea varjo. Varjo oli varmasti paljon näyttävämpi, mitä kuvani antaa ymmärtää. Kun puissa ei ole lehtiä, niin koivun muoto jotenkin kaikessa karuudessaan ja kauneudessaan tuli todella upeasti esille. Varjo muodostui vielä suoraan rappukäytävän katoksen kohdalle ikään kuin se kuuluisi siihen. Luonnon taidetta.

Puista puheen ollen, paikallisen baarin, jossa tykkään käydä, vastapäätä puretaan rakennus. Sen edessä on aivan ihana vanha mänty. Joku kertoi, että se olisi 300 vuotta vanha. En ihmettelisi. Siinä on jotain sanoinkuvaamatonta arvokkuutta, kun sitä katselee. Olisi todella surullista, jos se kaadettaisiin rakennuksen purkamisen yhteydessä. Tämä puu on nähnyt paljon! Tämä on sellainen puu, jolle annetaan nimi.

Kylmä kevät on aiheuttanut osittain myös sen, että en ole juurikaan tehnyt parvekkeella mitään. Lupasin vielä antaa Leca-harkkoja läjän pois kuljeksimasta. Niiden siirtely vie voimat ihan loppuun, enkä jaksa enää miettiä mihin niitä tungen. Nehän olivat aikoinaan akvaarioni alla jalustana. Siihen tarkoitukseen ne kävivät oikein hyvin. Nyt niille ei enää oikein ole käyttöä. Toki niistä voisi rakennella tasoja parvekkeelle tai kotiin. Yhdet harkot minulla ovat olleet stereokaiuttimien alla. Aion ottaa nekin pois. Kaiuttimia varten rakentelin jokin aika sitten hyllykön.

Paljuhässäkkä on purettu, ja tiilet on pinottu toiseen paikkaan (Kuva 1). Eräs nuori pari tuli hakemaan koirien aitausta varten paljun alla olevat harkot. Minun oli pakko siirrellä kaikki tavarat toiseen kohtaan, ja tällä hetkellä parveke on paljon sekaisampi mitä näistä kuvista näkyy. Olen kyllä suunnitellut paljulle käyttöä, mutta siitä ei tule vesiaihetta enää. Parveke vaihtaa myös järjestystä. Kuten kuvasta kaksi (2) saattaa huomata, parvekkeella on edelleen kiviä, jotka pitää käydä viemässä pois. Työmaata siis riittää.

Olen kahden vaiheilla; jätänkö kaiteen eteen nurkkaan grillille tarkoitetun alustan, vai siirränkö puusohvan kaiteen eteen. Pavilijongin runko ja seinämä tulevat joka tapauksessa tähän osaan parveketta tänä vuonna, niin pääsen sitten parvekkeesta nauttimaan vesisateellakin. Polyrottinkituoli menee puusohvan paikalle nurkkaan. Palju menee myös toiseen laitaan kaiteen eteen. Seuraava kuva on otettu parvekkeen oven takaa hetki sitten.

Toisaalta parvekkeelle tulisi todella paljon tilaa, jos puusohvan saisi suoraan tuohon parvekkeen oven kohdille kaidetta vasten. Ainoa asia, joka minua tässä kohtaa askarruttaa, että jos tulee jokin myrsky, niin kestääkö pavilijongin seinä sellaista. Viime kesän se kesti todella hyvin. Minulla odottelee vanhempieni luona pieni patja, joka on tarkoitettu puusohvan päälle laitettavaksi. Sille pitäisi vielä jossain kohtaa ommella jokin suojus. En ole vielä ihan varma mistä sen teen. Joka tapauksessa patja ei saisi kastua parvekkeella, ettei se homehdu. Mietin myös maton laittamista parvekkeelle. Mitä ikinä parvekkeelle teenkin, se pitäisi ensin saada jotenkin pestyä kunnolla.

Hommasin parvekkeen pesua varten retkisuihkun, jos sillä saisi huuhdeltua kunnolla lattiaa, kun on ensiksi harjannut sen puhtaaksi. Juuri tämän siivoamisen takia haluaisin kaikki multahässäkät hittoon, kun niistä tulee niin paljon sotkua. Olin aikeissa purkaa kaikki puiset laatikotkin parvekkeelta, mutta sitten yksi kotkansiipisaniainen päätti kurkistaa talven jälkeen laatikosta, ja enhän minä raaski sitä siitä poistaa. Saniaset ovat suosikkejani kuitenkin, eikä niitä haittaa, jos kesä on kylmä.

Laitan nyt lopuksi pienen mainoksen, mitä olen tässä jo puuhastellut useamman kuukauden. Olen päässyt eteenpäin eräässä projektissa, nimittäin Pääjäässä.com-kaupan rakentamisessa. Teen kaikkea tätä osa-aikaisesti, vaikka se välillä kokopäiväiseltä tuntuukin. Mutta haluan nyt esitellä uuden kivan paidan, jonka kuvan suunnittelin muutama päivä sitten. Tottakai tein siitä itselleni ensimmäiseksi koevedoksen. Mitäs tuumaatte? Onko kiva? Näitä voi ostaa tällä hetkellä kahdesta eri kaupasta. T-Mafia myy hylje-versiota tästä tekstistä ja eri väreissä, kuin mitä Pääjäässä.com-kauppa myy.

Ei tässä tällä kertaa enempää kuin hyvää viikonloppua!

  

Kylmä viikko takana Read More »

Vihdoinkin kevät ja kärpäset!

, ,

Vihdoinkin voi sanoa, että kevät on täällä. Kyllä tätä odoteltiinkin – koko kevät.

Meidän alueella putsattiin hiekat tänä vuonna mielestäni hyvinkin aikaisessa vaiheessa, joka oli todella mahtavaa. Parkkialueella ei tarvinnut siirrellä edes autoja mihinkään, niin kuin useana vuonna on tehty. Ilmeisesti meidän talon kiinteistöhuolto tekee työt ihan eri tavoin kuin edellinen teki. Noh, tapansa kullakin. Se on kuitenkin allergikolle mukavaa huomata, että hiekat putsataan.

hiekoitushiekat putsataan joka kevät

Myös pyöräilyväylät putsattiin hyvissä ajoin. Sittenhän on kiva ajella esimerkiksi sähkökruiserilla, kun hiekka ei pöllyä. Vaikka ehkäpä siitä hiekasta olisi ollut jotain hyötyä takatalven kannalta. Kaikki hiekat oli putsattu teiltä pois ja takatalvi iski. Onneksi sitä ei kauan kestänyt, mutta iltasella tiet jäätyivät ja paikoittain oli todella liukasta. Vaikka sähkökruiserissa olikin maastorenkaat, niin piti ajaa todella varovaisesti. Alikulkutunnelit olivat aivan sohjossa, ja joissain paikoissa piti oikein miettiä mitä kautta kannattaa ajaa, ettei vastaan tule jäätyneitä sohjokasoja. Pääkallokeli, sanon minä!

Huhtikuun 19.-20. päivä satanut takatalvi alkoi taittua vasta viikko sen jälkeen. Minullakin oli kesärenkaat jo autossa, eikä sillä ollut mitään asiaa liikenteeseen iltasella, kun tiet alkoivat jäätyä. Hyvää aikaa tehdä töitä pois alta. En tietenkään kotitöitä tehnyt, sehän olisi ollut vallan tylsää. Tälläkin hetkellä parveke on vielä ihan laittamatta, enkä ole käynyt siellä tänä keväänä vielä lainkaan. Sen verran kävin talvella parvekkeella, että nostin sieltä sinne jääneen harjan ja rikkalapion, kun niitä tarvitaan täällä sisälläkin.

23.4.2024 pihanäkymää
kevät tuli ja lumi suli pihalta
26.4.2024 pihanäkymää. Lumet olivat sulaneet jo pois.

Harrastan jollakin tasolla luonnon kevät-seurantaa, ja siitä syystä laittelen näitä pihakuvia tänne, joista näkee kuinka lumet ovat milloinkin sulaneet. Syksyllä taas tilastoin milloin lumi on satanut maahan. Tällaista niin sanottua päiväkirjaa voisi kuka tahansa pitää. Sää ja luonto kiinnostavat minua. Tästäkin syystä ravaan mielelläni lintutornilla, joka on tässä ihan lähellä missä asun. Kävin lintutornilla myös 27.4. Miksipä siellä ei kävisi?

Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla.

Immalanjärven lintutorni on yksi lempipaikoistani. Siellä on useimmiten erittäin rauhallista. Keväisin siellä käy paljon lintubongareita. Näin eräs päivä naapuriani, joka kävi joskus aikoinaan kuvailemassa lintuja tornilla, ja hän sanoi jonkun toisen bongarin kertovan hänelle, että siellä lentelee jokin suohaukka. Mietin tätä muuten itsekin, kun kävin siellä eräs kerta. Otin videokuvaa tornilta, kun ruutuun ilmestyi haukka. Minulla ei ollut kiikareita mukana (niin kuin pitäisi), ja siksi en nähnyt tarkemmin mikä siihen ruutuun lensi. Paikalle tullut pariskunta kiikareineen kertoivat, että linnulla oli mustat siivenkärjet. Pitää käydä tänään katsomassa onko haukka vielä paikalla – olla itsekin haukkana paikalla.

Vaikka luonto tuolla tornilla on niin kaunista ja seesteistä, on sinne valitettavasti kasaantunut epämiellyttäviäkin asioita, nimittäin roskia. Nuoriahan näistä roskaamisista aina syytetään, mutta mistä näitä tietää, kuka tätäkin paikkaa on käynyt roskaamassa. Jos pystyisin jotenkin siivoamaan ne sieltä pois, niin siivoisin.

Ikäväkseni huomasin myöskin, että pitkospuita pitkin kulkee mopoilijoita, vaikka mopolla ajamisen tuolla alueella on kiellettyä. Tämä parivaljakko jäi vielä joksikin aikaa oikein kaasuttelemaan skoottereillaan puisen sillan päälle. Voin sanoa, että pakokaasun haju oli kuvottavaa, kun se kantautui pikkuhiljaa tornille asti, jossa itse seisoskelin. Harmittaa, kun jotkut eivät ajattele ympäristöä lainkaan. Kyseisenä iltana ei edes tuullut, että pakokaasu olisi lähtenyt metsästä jotenkin nopeammin. Uimarannan puolelta en tiedä, mutta torninpuoleisella parkkipaikalla on mopoilla ajo kielletty-kyltti.

Pakokaasu levisi metsikön läpi.

Jäin vielä hetkeksi katselemaan maisemia, ennen kuin päätin lähteä pois. Ei ole jäät lähteneet vielä tässä vaiheessa pois Immalanjärveltä. Kevät on kylläkin jo niin pitkällä että ne lähtevät minä hetkenä hyvänsä. Yksi tuulinen päivä niin se on siinä.

Kevätmaisemaa Immalanjärven lintutornilta

Kurvasin Immalanjärven lintutornille seuraavanakin päivänä. Oli kiikaritkin mukana, jos näkisi jotain harvinaisuuksia. Paikalla oli valmiiksi mies koiransa kanssa. Koira ei pelännyt yhtään kun tulin sähkökruiserilla torniin ylös. Olen kyllä erittäin varovainen vekottimen kanssa, enkä tahdo turhanpäiten säikytellä ketään. Koira otti minut heti vastaan ja sainkin rapsutella sitä tovin. Mukava koira!

Mies kertoi nähneensä silkkiuikkuja pari kappaletta kaislikossa, ja hänen lähdettyään rohkenin itsekin kaivaa kiikarit esiin, ja etsiä kyseisiä tirppoja. Olisi aika noloa, jos ottaisi asiantuntevasti kiikarit esiin eikä tunnistaisi koko lintuja. Saisi hävetä silmänsä päästä. Ei nimittäin ollut hajuakaan miltä ne voisivat näyttää. Mutta kun tutkailin kiikareilla kaislikkoa, niin siellä oli selkeästi kaksi erikoisen näköistä lintua. Ne olivat silkkiuikkuja. En ole koskaan nähnyt sellaisia omin silmin luonnossa. Kyllä oli upea lintu. Mahtaisikohan niistä saada kuvia joskus?

Siitäkin tietää, että kevät on jo pitkällä, kun alkaa kuulua kurnutusta lintutornin viereisestä ryteiköstä. Siellä alkaa sammakoiden kutubileet. Sammakoita oli vielä aika vähän 28.4.2024. En tiedä ovatko ne jo kuteneet kun en ole muutamaan päivään päässyt käymään tornilla. Tänään, vappuna, ajattelin mennä käymään. Kerron siitä sitten toisella kertaa, mitä sieltä löytyi vai löytyikö mitään. Vuonna 2021 sammakoita (KUVA) oli hirvittävä määrä kyseisessä paikassa. Tässä vielä kauniit näkymät kun viimeeksi kävin lintutornilla. Sammakot kutevat tuossa veden täyttämällä alueella (jossa niitä roskiakin on).

Jatkan kevätseurantaa niillä resursseilla mitä löytyy ja kertoilen kuulumisia jos ehdin. Ai niin, ja vielä muistutukseksi itselle (ainakin), että maanantaina oli tämän kevätkauden lämpimin päivä. Meillä oli +21C astetta! Ei tässä tällä kertaa muuta kun hyvää vappua!

  

Vihdoinkin kevät ja kärpäset! Read More »

Scroll to Top