akvaario

Jäähyväiset akvaariolle

Aloitin tämän akvaarioon liittyvän artikkelin kirjoittamisen 25.10.2021. Se jäi tyngäksi, niin kuin on tapana sanoa. Asiat eivät myöskään enää ole ajankohtaisia, mutta kirjoitan tämän nyt uudelleen, koska asiat ehtivät jo muuttua toisenlaisiksi ennen kuin olin saanut tämän artikkelin edes raakileeksi.

Tämän kirjoittaminen oli yksi niistä todella vaikeista asioista kyseisenä ajankohtana, koska tein isoksi osaksi päätöksen ajaa akvaarion alas, Urhon takia. Alloitin siis tämän kirjoittamisen Urhon poismenoa edeltävänä päivänä (Urho – ihana kissa on poissa 26.10.2021). Minulla ei ollut hajuakaan mitä seuraava päivä toisi tullessaan, ja olinhan juuri alkuvuodesta aloittanut uuden akvaarioprojektin dokumentoinnin osasta 1. Toista osaa en koskaan kirjoittanut…

Juwel 180 L akvaario

Akvaariosta luopuminen oli harkittu päätös

Miksi päädyin tällaiseen ratkaisuun? Hyvä kysymys. Olin jo pidemmän aikaa miettinyt asiaa, että hetken mielijohde tämä ei ollut. Aioin säilyttää akvaariotarvikkeista LED-valaisimen, koska sen alla voisi kasvatella vaikkapa vihanneksia. Kaloille hankin uuden kodin. Pidin sen aikaa allasta käynnissä kunnes kalat olivat päässeet uusiin koteihin, tai yhteen kotiin. Kalat saivatkin nopeasti uudet kodit. Osa meni tuttavalleni.

Superlämmin kesä 2021 vaikutti myös tähän päätökseen. Oli hirvittävä homma yrittää pitää akvaarion vesi oikeassa lämpötilassa. Sain olla joka päivä roudaamassa ämpärillä vettä altaaseen. Se oli ainoa keino pitää vesi sellaisessa lämpötilassa, ettei tule kalasoppaa. Meillä kraanavettä desinfioidaan aika rajusti, eikä vettä voi laittaa suoraan (tai kannata laittaa) akvaarioon lisäämättä siihen ensin jotain vedenkäsittelyaineita.

Myös COVID-19 vaikutti päätökseen! Ei ollutkaan ihan itsestäänselvyys, saiko kaloille tarvikkeita hankittua. Ja jos sai, niin mistä ja milloinka ne mahdollisesti saa itselleen. Ei ole kivaa jos joutuisi pitämään vaikkapa kaloja nälässä. En ole kuitenkaan varakas, että voisin ostaa yhdellä kertaa vuoden tarvikkeet pahan päivän varalle. Tarvikkeita ostetaan silloin kun edelliset ovat käymässä vähiin ja ne käydään ostamassa paikallisesta eläintarvikeliikkeestä.

Urho-kissa

Lisähuolta aiheutti Urhon olotila kyseisellä hetkellä. Luulin, että hänellä oli vatsa tukossa, ja olin viemässä sitä lääkäriin heti kun saisin ajan. Tässä yksi asia joka vaikutti päätökseeni ajaa akvaario alas. Halusin vähentää vastuullisia projekteja, jotta ehtisin paremmin hoitaa niitä muitakin tärkeitä asioita elämässä! Minulla oli mielestäni olosuhteisiin nähden liian monta rautaa tulessa. Edellisten lemmikkien aikana oli ihan yhtä monta rautaa tulessa, eikä siinä mitään. Sen onnistui jostain syystä kuitenkin hanskaamaan. Nyt tilanne oli toinen. Olinhan itsekin jo vanhempi ja mahdollisesti monessa asiassa viisaampikin. Ihan jokaista minuuttia ei elämästä tarvitse täyttää johonkin projektiin, vaan välillä voisi ihan nauttiakin rauhallisuudesta.

Kuva: Instagram-tililläni. Perustin Urhollekin oman Instagram-tilin, joka tällä hetkellä ei enää ole aktiivinen. Joitain kuvia löytyy omista kuvista.

Halusin keskittyä pitämään Urhosta hyvää huolta, ja että hän saa kaiken tarvitsemansa huomion. Akvaario sai lähteä, vaikka Urho siitä melkoisesti pitikin. Voisin käyttää senkin ajan, mitä akvaario vaati vaikkapa Urhon leikittämiseen ja rakennella hänelle kaikkea kivaa. Kissa-TV voisi olla hyvinkin kiipeilytelineen muodossa olohuoneen ikkunan ääressä, josta näkee paljon lintuja, ja parvekkeen voisi viritellä siten, että Urho voisi viettää sielläkin turvallisemmin aikaa jos haluaa. Ja tottakai kun valokuvausta harrastan, olisin ottanut Urhosta vielä paljon kuvia.

Tulevaisuuteen liittyvät suunnitelmat kariutuivat yhdessä yössä. Vein Urhon maanantaina lääkäriin, jossa hälle tehtiin tutkimukset. Niissä selvisi sitten Urhon kohtalo. Nyt jälkikäteen tiedän, että en olisi voinut tehdä mitään toisin. Jos munuaiset menee, niin ne menee! Niille ei voi tehdä mitään. Päätin silti ajaa akvaarion alas, vaikka asiaan ei enää siinä kohtaa Urho vaikuttanutkaan… tai sen verran ehkäpä vaikutti, että halusin akvaariosta välittömästi eroon. Olin varma, että Urhosta luopuminen vaikuttaa negatiivisella tavalla yleisvointiini, ja niinhän se tekikin.

Kuva: 12.11.2020 Uusi ja vanha akvaario vierekkäin.

Tiedän, että monelle akvaariosta luopuminen tuli yllätyksenä. Olinhan vasta vuosi takaperin vaihtanut toiseen altaaseen. Sekin tietysti oli pakon edessä tehty toimenpide, koska vanhaan altaaseen alkoi ilmestyä lohkeamia. Siinä samassa akvaarion koko pieneni hieman, jonka vuoksi sen sai sijoitettua helpommin toiseen paikkaan asuntoa. Ei niitä paikkoja silti ollut tarjolla asunnossa kuin yhdessä kohtaa. Asioiden on mentävä heti kohdalleen, kun ei niitä myöhemmin enää siirrelllä mihinkään.

Akvaario nurkkauksessa

Olin aikeissa kirjoittaa akvaarion kasaamisestakin artikkelin. En pitänyt mitään kiirettä asian suhteen. Noh, nyt sitä on ihan turha enää kirjoittaa. Videokin oli tekeillä. Sen toki voisi vielä jopa tehdä. Noh, katsellaan…

Tulipahan nyt laitettua tänne kuvaakin vanhasta jalustasta, jonka olen purkanut atomeiksi. Kysehän on tuosta paneloidusta viritelmästä joka oli ison altaan jalustan ympärillä. Sain panelit niin hyvin irrotettua, että aion käyttää niitä tulevassa projektissa, jonka toteutan lähiaikoina. Muistoprojekteja nekin, mutta niistä sitten lisää toisella kertaa.

Jäähyväiset akvaariolle Read More »

Marraskuu – vuoden paskin kuukausi

Nyt on marraskuun ensimmäinen päivä. Kirjoitan tätä artikkelia yöllä ennen kuin olen menossa nukkumaan. Onneksi kelloja siirrettiin taaksepäin niin en mene nukkumaan ehkä niin ”myöhään” kuin pari päivää sitten. Itsensä huijaamista, ehkäpä!

On kulunut viikko siitä kun luovuin pienestä Urho-tassuttelijasta, ja voin sanoa, että tämä kulunut viikko on ollut yhtä itkua ja epätoivon tuntemuksia. Urho oli positiivinen tuulahdus elämääni, ja toivoin sen kestävän hieman pidemmälle tulevaisuuteen kuin mitä se kesti. Kaiken hyveeksi kaikesta tästä minulle tulee vielä kolmen sadan euron lasku lääkärikäynnistä. Laskussa on jälleen kerran eutanasia ja lemmikin tuhkaus. Olin viimeeksi Uunon kanssa eläinlääkärissä 2019. Ajankohta taisi silloinkin olla marraskuu… lukuun ottamatta eutanasiaa viikkoa ennen joulua samana vuonna. Silti tilanne oli eri: Uuno oli miltei 18-vuotias ja Urho vasta kymmenen.

Marraskuu on vuoden paskin kuukausi. Se on se ajanjakso, jonka haluaisi vain pyyhkiä vuodesta pois! Pientä piristystä tuo halloween, jota tänä vuonna päästiin ”juhlimaan” lauantaina 30.10. Minäkin menin paikalliseen piipahtamaan omanlaisen maskini kanssa. En ollut kovinkaan juhlatuulella viikon tapahtumien jälkeen, ja omalta osaltani ilta jäi todella laimeaksi. Olin alkujaan suurimmalti osin yksin omissa oloissani. Ajattelin mielessäni vain koko ajan, että mitä olisin voinut tehdä Urhon kanssa toisin. Urho ei osannut kertoa minulle!

Rakensin 7.10. Urholle katselupaikan ikkunalle, ja tein siihen viereen myös itselleni työpisteen. Saisimme olla vierekkäin.

Vein tänään naapurille Foxy-koiran vanhoja leluja, joita olin säästellyt sitä varten että ”jos minulle tulee lemmikki hoitoon”. Noh, voin sanoa, että täällä kun ei kukaan käy kylässä niin miksi edes säästellä mitään? Voisi heittä samantien kaikki ylimääräiset kahvikupitkin helvettiin kun niillä mitään tee. Jätin kuitenkin sentimentaalisista syistä pari lelua laatikkoon, millä Foxy tykkäsi leikkiä. Loput vein naapurin pentukoiralle. Solmu, Herra-Siili ja tenispallo jäivät vielä minulle jemmaan, tosin ei muita koiria varten. Niistä on vain jotenkin todella vaikea luopua! Ei ihan vielä pysty. Kissojen lelut lupasin lahjoittaa tuttavalle. Jos hän ei niitä ota niin sitten ne menevät löytöeläinkotiin, eli sinne Kaskivaaraan, josta Urhokin minulle tuli.

Haluaisin tehdä jotain näiden ihanien eläinten vuoksi, mutta en vain keksi mitä pystyisin tekemään. En pysty ottamaan niitä kotiini. Olin niin asennoitunut elämään Urhon kanssa. Urholla oli Instagram-tilikin, jonka suljin… tai otin pois käytöstä. Innostuin tästä karvatassusta niin kovasti. Rakastuin Urhoon! Toivottavasti pystyn avaamaan sydämeni joskus uudelleen jollekin karvatassulle. Nyt sen aika ei vielä vain ole.

Akvaario on myös melkein purettu. Olen laittanut siitä kaloja eteenpäin, ja loput on lähdössä nyt maanantaina uuteen kotiin. Myös allas on lähdössä pois heti kun kalat tullaan noutamaan. Tämä helpottaa olotilaani huomattavasti. Ei tarvitse sitten niitä kaloja enää stressata! Akvaario on tuossa niin pitkään kunnes kalat saavat uuden kodin. Niin se menee. Marraskuu on synkistelyn aikaa.

Kaiken kaikkiaan viikko meni ohitse pikakelauksella. Että tervetuloa marraskuu, että pääsemme tästä ehkäpä pikkasen parempaan suuntaan… eli joulukuuhun, ja sitä myöten uuteen alkavaan vuoteen!

Urho tuli nukkumaan kainaloon usein. Kuva: 21.10.2021

Marraskuun alkuun kuului myös akvaarion alasajo. Möin ison osan tarvikkeista pois jo edellisellä viikolla, mutta akvaario lähti maanantaina 1.11.2021. Se oli myös aika tunnelmallinen tilanne. Asuntoon tuli täydellinen hiljaisuus kun oli vielä ottanut alas akvaariovalaiseimenkin… tässä kuvassa se vielä on paikoillaan. Sitä en myynyt pois. Jotain on siis mietinnän alla mitä sillä mahtaisi tulevaisuudessa tehdä!

marraskuun sisustusprojekti olohuoneessa
Torissa myytävät tavarat (jos on mitään)

Aloitetaan marraskuu puhtaalta pöydältä monenkin asian ja ajatuksen kanssa. Ei ole oikeastaan muitakaan vaihtoehtoja. Katsellaan mitä käy!

Marraskuu – vuoden paskin kuukausi Read More »

Uusia huonekasvijuttuja sisustukseen

Huonekasvi-intoilun myötä tulee aloitettua kaiken maailman projekteja jotta saisin huonekasvit, tai pikemminkin ruukut näyttämään kivoilta. Orthexin valkoiset muoviruukut eivät sisustusta järin kaunista, ja keksinkin toteuttamiskelpoisen idean ruukkujen tuunaamiseen. Tai niitä ei varsinaisesti tuunata vaan peitetään. Kävin ostamassa paikallisesta tavaraliikkeestä ontelokudetta, vai kutsutaanko sitä trikookuteeksi, noh kuitenkin. Sitten ei muuta kun virkkaamaan!

YouTubesta löytyi kiva ohje, jota en osannut pohjan osalta noudattaa, mutta sivut tulivat kivan näköisiksi. Tämän sisällä siis on Orthexin altakasteluruukku. Vieressä patsastelee ihana ”muistoesine” edesmenneestä koirastani, Foxysta, jonka on huovuttanut käsistään todella taitava M. Lintula (Qppas). Työhön on käytetty Foxyn karvaa.

Siinähän kävi sitten niin, että näitä koreja piti virkata enemmänkin. Tosin tämä seuraava kori on tehty vanhoista t-paidoistani leikatuista suikaleista. Suikaleista tuli lähes samanlaista jälkeä kuin mitä ostamastani ontelokuteestakin. Yöpöydälläni nimittäin lojui setti kauneudenhoitotuotteita, ja purkit lentelivät aina lattialle. Tein niille korin. Nyt purkit pysyvät siististi nipussa eikä minun tarvitse pelätä, että ne lentelevät lattialle.

Tuotteiden esittämisestä blogissani ei ole maksettu mitään. Tämä ei ole mainos.

Sain tuttavani avuksi hakemaan minulle uuden hyllykön, jonka sain paikallisen Facebookin roskalavan kautta. Siitä ei sen enempää tällä kertaa, mutta samalla reissulla pääsin eroon vanhasta akvaariostani, joka oli ollut tyhjillään muutaman kuukauden. Akvaarion jalusta lähti myös samalla. Sain kiikutettua akvaarion ja jalustan alakertaan nokkakärryillä. Sain nämä kärryt lainaksi tuttavaltani. Tämä tosin pisti miettimään, miksi minulla ei vielä ole tällaisia kärryjä. Ne ovat varsin kätevät kun ei jaksa suuria tavaroita kantaa itsekseen ees taas!

Kämppäni alkoi täyttyä kaiken maailman muustakin romusta, mitä en ole vielä saanut liikutettua mihinkään. Hajonneen astianpesukoneen tilalle tuli uusi käytetty kone, mutta vanha jäi vielä ”roikkumaan” keittiöön. Pitäisi saada se jotenkin kiikutettua paikalliselle hyötyjätepisteelle. Se toimii tällä hetkellä kukkapöytänä, että sinällään se ei ole tiellä, vaikka onkin. Makuuhuoneessa on seinustaa vasten joitain purettuja hyllynpalasia, joille en keksi mitään käyttöä. Ne voi kait viedä myös hyötyjätepisteelle.

Joka tapauksessa vanhan akvaarion pois saaminen asunnosta ja astiapesukoneen saapuminen piristi minua kummasti, ja olenkin aloittanut asunnon laittamisen uuteen kuosiin. Edellisessä artikkelissani olen jo tainnutkin mainita, että en ole laittanut tänä vuonna mitään taimia kasvamaan parvekkeelle tai muutenkaan, niin aikaa jää nyt siihen, mihin olisi pitänyt jäädä jo ajat sitten!

Pidän saniaisista oikein paljon, mutta ne ovat hieman hankalia pitää kerrostaloasunnossa hyvännäköisinä. Ostin alkuvuodesta joitain kappaleita, ja nyt ne alkavatkin jo karista ihan mukavasti. Katselin ruukkuja hieman tarkemmin, ja huomasin, että niistähän lähtee sellaisia rönsyjä.

Irrottelin jonkunlaisen setin rönsyjä ja ajattelin kokeilla, josko niistä kasvaisi uusi saniainen. Ne ovat vielä odottelemassa istuttamista märän paperipyyhkeen päällä.

Hankin alunperin sainiaiset akvaarioprojektia varten. En ole edistynyt ihan siinä mittakaavassa akvaarioprojektini kanssa kuin olin suunnitellut, mutta kaikki aikanaan. Toivottavasti saan innostukseni takaisin tehdä tämänkin nurkkauksen loppuun. Arvaarion päällä takaosassa on kuitenkin pari saniaista tällä hetkellä testissä. En tiedä sitten onko tuo valo liian voimakas saniaisille. Se selviää kokeilemalla. Jos en saa saniaiaia viihtymään, en hanki niitä sitten enää!

Sain tuttavaltani kultaimarre-saniaisen joulun jälkeen. Se oli ihan hirvittävän kuivahtanut, ja ajattelin, josko se lähtisi enää siitä virkoamaan. Sehän lähti! Nyt siihen ilmestyy jo uusia lehtiä. Kultaimarteen juurakko on ihan hauskan näköinen, sellainen pörröinen. Kyllä tästä vielä hyvä tulee kunhan keksii sille hyvän kasvupaikan.

Makuuhuoneessa kasvupaikkaansa odottelee myös suuri palmuvehka. En ole vieläkään saanut sitä uuteen ruukkuun. Nyt sain sentään päätettyä, että mihinkä ruukkuun sen aion laittaa. Toivottavasti ei kärsi sitten siirrosta. Minulta löytyi suuri keraaminen ruukku palmuvehkalle, ja aion laittaa sen olohuoneeseen lattialle. Zamia alkoi tehdä heti uutta kasvustoa kun toin sen kotiin. Aiemmin ajattelin irrottaa juurakot toisistaan, mutta nyt olen tullut siihen tulokseen, että istutan kuitenkin kaikki samaan ruukkuun. Todennäköisesti tämän ruukun mullat riittävät uudenkin ruukun täytteeksi, ja minun ei tarvitsisi ostaa uutta multaa palmuvehkaa varten. Kiire tässä kohta tulee näidenkin kanssa. Huonekasvit täytyy istuttaa uusiin ruukkuihin hyvissä ajoin kevättä ennen kuin se on liian myöhäistä!

Peikonlehteni avasi myös yhden suuren lehden! Tämä on aina jotenkin niin helvetin hienoa, kun peikonlehti tekee uuden lehden! Se on monien mielestä yksi maailman siisteimmistä asioista, tai ainakin on jos lukee Facebookin Huonekasvit- keskusteluryhmää (ja miksipä emme lukisi). Oma peikko näyttää puskevan uusia lehtiä lisääkin. Kivaa!

Tämä on tähän mennessä suurin lehti mitä peikkooni on ilmestynyt. Mietin, että kuinkahan kauan siihen menee kun lehdistä tulee liuskojen lisäksi vielä reikäisiä? Isälläni oli peikonlehti, kun olin nuori. Törmäsin asiaan kun katselin jotain vanhoja valokuvia 80-luvun lopulta. Kysyin isältä asiasta, ja hän sanoi, että hänen peikonlehtensä jopa kukki. Että mistäköhän lie tämä oma huonekasvi-intoilu on oikein lähtöisin? Omena ei kauas puusta putoa! Tätini soitti hetki sitten ja sanoi seonneensa taimien ostamisessa tänä vuonna. Korona-kevät, mikä ihana tekosyy täyttää huoneet ja pihamaat kasveilla. Huonekasvit ovat kyllä ihan loistavia asioita kodissa kunhan niitä ei ole liikaa. Mikä on liikaa huonekasveja? Mielestäni silloin on liikaa huonekasveja jos niitä ei pysty hoitaa. Kaikki muut määrät ovat sopivia!

Tekemistä vielä löytyy ennen kuin kaikki huonekasvit ovat paikoillaan. Myös parveke vaatii huomiota. En ole vielä tämän vuoden puolella avannut kertaakaan parvekkeen ovea, eikä minulla ole sinällään mitään käsitystä millainen kaaos siellä odottaa. Tiedän ainoastaan, että suurin osa muovisista ruukuista on parvekkeella, koska ne eivät ole sisälläkään. Orthexin ruukut saavat virkatut päälliset ja istutan ruukkuihin uusia huonekasveja mitä pikimmiten kunhan saan ne tuolta parvekkeelta ensin sisälle ja pesuun. Tänä vuonna keskityn siis huonekasveihin, en pihakasveihin.

Uusia huonekasvijuttuja sisustukseen Read More »

Projekteissa pieni tauko

Minun täytyi pitää projekteissa pieni tauko, koska olin saanut jonkin ”vatsataudin”, että siinä mielessä helmikuu lähti hieman nihkeästi käyntiin. Asia on kyllä jälkeenpäin selvinnyt, että kyse ei ollut varsinaisesta vatsataudista, vaan ruokamyrkytyksestä, jonka olin saanut paikallisesta ruoka-alan yrityksestä. Sen enempää en ala asiaa tässä avaamaan. Mutta tämä episodi veti kyllä voimat aivan piippuun ja olin pelistä pois yli viikon!

Eli paljon on suunniteltuja asioita vielä tekemättä, ja aika kuluu lähinnä sotkujen siivoamiseen. Esimerkiksi chilit on vielä idättämättä. Kohta tulee kiire, koska on jo helmikuun puoliväli. Olohuoneen feng shui on aivan piloilla kaiken maailman roinan takia. Akvaario-projektissakin on tauko. Purin aikaisemmalle akvaariolle viritellyn panelikabinetin, jonka rippeet lojuvat nyt lattialla – toistaiseksi.

Sain onneksi purettua kabinetin laudat pienempiin osiin. Niistä on tarkoitus rakentaa jonkunlainen pömpeli jätteiden lajitteluun, muoviroskalle ja pahviroskalle siis. Samalla tämä ”pömpeli” voisi toimia kukkapöytänä, tai jonain muuna järkevänä alustana jollekin. En ole vielä päättänyt mitä sillä aikoisin loppu peleissä tehdä. Yhden projektin kun purkaa niin siitä syntyy aina kaksi uutta…

Makuuhuoneen sisustamisessa olen päässyt jo siihen pisteeseen, että sain myytyä sängystäni metallikehikon. Tämä oli visuaalisesti aivan ihana! Pidän sellaisesta hieman maalaisromanttisesta meiningistä tiettyyn pisteeseen asti, ja tämä metallisänky oli mielestäni kaunis. Kuitenkin se oli minulle epäkäytännöllinen, enkä saanut tungettua sitä mihinkään asunnossani. Mietin jopa, että olisin laittanut sen kesällä parvekkeelle loikoilua varten, mutta ei se olisi sinnekään oikein mahtunut… tai sitten minä en olisi mahtunut kävelemään sen vierestä.

Makuuhuoneesta lisää sitten myöhemmin kunhan olen saanut sen laitettua kuosiin esittelyä varten (toivottavasti tapahtuu tämän kevään aikana). Sain kuitenkin viriteltyä sängyn ympärille matot. Toinen matto piti käyttää paikallisessa alan liikkeessä (ent. Beranger), jossa yksi maton reunoista päärmättiin. Sille kävi aikoinaan niin, että edesmennyt koirani kun laski alleen, sattui tämä matto juuri tälle kohdalle. Olin siinä vaiheessa jo niin väsynyt siivoamaan koirani jälkiä, että leikkasin vain tästä matosta sen kohdan pois, mihin koiran pissa oli ulottunut. Maton päällä oli helvetin painava arkkupöytä (täynnä kirjoja), enkä voinut ottaa mattoa poiskaan, ”kun en vaan jaksanut”.

Asunnossani on muitakin asioita jotka ovat ”väärissä paikoissa”. Vaikkakin tämä löhöilytuoli oli mielestäni kesällä maailman parhaassa paikassa ikkunan edessä, talven tullen se ei enää ollutkaan niin loistavassa paikassa. Siirsin tuolin viime keväällä ikkunan eteen, kun ajattelin, että ikkunasta tulee sitten valoa jos haluan vaikkapa lukea kirjaa tai kuunnella linnunlaulua. Väärin! Ikkunan äärellä kävi jostain sellainen veto, että niskani olivat jatkuvasti tolkuttoman jumissa. Lisäksi läppärin ruutuun paistoi suoraan aurinko aamupäivällä, enkä nähnyt tehdä tuolilla istuessa töitäni. Siirsin tuolin vastapäiselle seinustalle, jossa se on siinä ollut syksystä lähtien.

Tuoli ei ollutkaan hyvä idea ikkunan edessä, ja se sai siirtyä.

Feng shuita tutkiessani tuli myös esiin sellainen seikka, mikä liittyy huonekasveihin. Että jos niitä haluaa pitää, niin niiden tulisi sijoittaa asunnossa kaakkoon. Noh, tämähän nyt olikin valmiiksi jo näin! Minulla kasvit todellakin olivat kaakossa jo valmiina, tai suurin osa ainakin. Nyt kun vielä saisi tämän olohuoneen raivattua sillä tavoin, että muutkin kalusteet olisivat paikoillaan ja kaikki ylimääräinen roipe pois.

Jotkut huonekasvini ovat alkaneet aktivoitua talven jäljiltä tekemällä uusia lehtiä. Tämä erikoinen sulkaköynnösvehka (Philodendron radiatum) on tehnyt muutaman tällaisen hauskan ”rullan” lehdestä ennen kuin se avaa ne. Tämäkin rulla on ollut tuossa jo parisen viikkoa. En millään malttaisi odottaa kun se aukeaa.

Meillä on meneillään tänä vuonna aivan upea talvi! Otin joku aika sitten kuvan keittiöni ikkunasta naapuritalon pihalle… siitä saa osviittaa kuinka paljon meillä on lunta. Olen aina myöskin kuvitellut, että ikkunani osoittaa etelään päin. Se ei ollutkaan niin. Se osoittaa lounaaseen.

Käyn aika ajoin ihailemassa kaupunkimme joen rannalla maisemia… tähän onkin hyvä päättää jutustelut tältä erää ja aloittaa vaikkapa olohuoneen siivoaminen!

Kuva Vuokselta, Imatra 10.2.2021

Kiitos kun luit!

Projekteissa pieni tauko Read More »

Uusi akvaario osa 1

Nyt en muista, että olenko maininnut asiasta, mutta minun piti hankkia uusi akvaario edellisen tilalle. Tämä siis johtui siitä, että edelliseen oli jostain ilmaantunut sellaisia naarmuja etulasiin, että en ollut varma kestääkö se kuinka pitkään veden painetta.

Apu löytyi onneksi ihan läheltä. Tuttavani oli ottanut omansa pois käytöstä ja minäpä sitten ostin sen häneltä pois. Akvaario on samaa sarjaa kuin se edellinenkin, Juwel Rio. Tällä kertaa akvaarion koko hieman pieneni… vanha oli 240 litraa ja tämä uusi on 180 litraa. Jaan akvaarion kasausprojektin kolmeen osaan joista tässä on osa 1, jossa kerron esivalmistelun vaiheista.

Akvaarion paikka

Akvaarion paikka oli helppo miettiä; edellisen viereen. Muita vaihtoehtoja asunnossani ei edes ollut. Raivasin nurkkauksen tyhjäksi tavaroista ja asettelin suunnitellun ”jalustan” paikoilleen.

Projektin aloittamiseen kului tovi aikaa koska asiat piti suunnitella todella tarkasti. Minulla oli käynnissä toinen akvaario koko ajan tuossa uuden vieressä. Kalat oli tarkoitus siirtää ”lennossa” toisesta toiseen. Mutta ensin alkuvalmisteluihin… Ja ennen kuin joku pahoittaa mielensä, en suinkaan heitä kaloja suoraan toisesta toiseen vaan kotoutan ne uuden veden kanssa, niin kuin kaloille pitääkin tehdä jos niitä siirrellään 🙂

Aluslevyn käsittely

Koska kyseessä on vesielementti, niin altaan alle tuleva aluslevy piti käsitellä vettä hylkivällä aineella, ettei se pääse lahoamaan jos siihen jostain syystä roiskuu vettä. Käsittelin vanerista leikatun aluslevyn Supi Saunavahalla, jota voi käyttää hyvin sisätiloissa ilman että siitä on kämpässä asuville haittaa. Olen käyttänyt Supi Saunavahaa muissakin projekteissa aiemmin, esimerkiksi puisten laatikkojen pintakäsittelyssä.

Saunavahaa saa K-Raudasta. Käsittelyä varten hansikkaat sekä levittämistä varten vaahtomuovipatjan palanen.

Siitä tuli mielestäni oikein hieno ja hyvän värinen! Ei muuta kun seuraavaan vaiheeseen.

Putsaus

Akvaario piti putsata. Vein sen vessaan huuhtelua varten. Sen verran desinfioin, että sumuttelin sen kauttaaltaan etikalla ja pyyhin kevyesti lasit pehmeällä rätillä ja huuhtelin kunnolla. Etikkaa voi käyttää desinfioivana nesteenä, koska se myös haihtuu pois. Etikka on luonnontuote. Saippuaahan tässä ei tule käyttää missään tapauksessa, jos akvaario on tulossa kalojen käyttöön!

Taustakuva

Mietin pitkään millä toteuttaisin taustan ja näin jossain idean, että siihenhän voisi asetella sellaisen ikkunakalvon. Jotkut ovat jopa maalanneet taustalasin. Itse en sille asialle oikein lämmennyt, niin päätin hankkia ikkunateippiä (-tarraa) taustaksi. Se oli helppo asentaa: kastelin puhtaan takalasin kunnolla, ja asettelin valmiiksi oikean kokoiseksi leikatun tarran lasin päälle kohdilleen. Ja ei muuta kuin ilmakuplat ja ylimääräinen vesi lasin ja teipin välistä pois lastalla. Tarra kuivuu lasiin kiinni noin vuorokaudessa.

Punainen lasta akvan päällä on tarkoitettu ikkunatarrojen tai DC-Fixin asennukseen että ilmakuplat saadaan pois.

Siitä tuli mielestäni todella siisti! Tämä on siis samaa tarraa jota käytetään myymälöiden ja liikkeiden ikkunoissa. Ikkunatarraa saa tilata kauttani, jos jostain syystä haluat sitä omaan akvaarioosi. Värejäkin on erilaisia. Itse käytin mustaa.

Sitten vain tankki paikoilleen ja muita asioita miettimään!

Tabula Rasa.

Siinä se on 31.10.2021 tyhjillään kuin tyhjä canvas. Olin minä tietysti suunnitelman tehnyt mitekä sen sisustan. Oma tyylini on hieman Walstad-henkinen, mutta pidän myös siitä, että akvaario näyttää siltä kuin se olisi jostakin luonnosta otettu ”näkymä” (Nature Aquascaping style). Kaikki tuollainen vaatii aina rahaa. Käytän niitä elementtejä, jota minulla oli jo valmiiksi.

LED-valaisin

Paria viikkoa myöhemmin virittelin valaisimen paikoilleen. Se piti ottaa toisesta akvaariosta ja vaati hieman suunnitelmallisuutta. Valaisin oli osana 240-litraisen akvaarion jalustan ympärille puusta rakennettua kabinettia, ja se piti purkaa varovasti. Vaarana oli, että hajotan edellisen altaan, jossa uiskenteli vielä kaloja!

Minulla ei ole hankittuna mitään erikoisvehkeitä akvaariota varten, vaan tarkoituksenani on käyttää toisesta akvaariosta otettuja tarvikkeita. Kunhan olen viritellyt kaikki paikoilleen, laitan sitten speksit mitä altaasta löytyy.

Tuijottelin tyhjää allastani vielä hetken tämän vaiheen jälkeen, jotta saisin selkeämmän kokonaiskuvan, mitä aion sen kanssa oikein tehdä. Projektiin kuului vielä altaan sisustaminen, ja sen jälkeen ympäristön virittely. Huomaathan seinustalla nuo harjateräsverkot? Niillekin on tuloillaan ihan oma suunnitelmansa – se on puoliksi tehty! Eli seuraavalla kerralla sitten lisää.

Luehan muitakin blogejani, joihin kirjoitan…

Uusi akvaario osa 1 Read More »

Scroll to Top