Valokuvaus / Video

Vuosi alkoi kylmänä ja kiireisenä

Vuosi on alkanut hyvin kylmänä täällä meidän suunnalla vaikka jossain vaiheessa lämpötila on ollut pari päivää ihan plussankin puolella. Hieman on hirvittänyt auton toimivuus tällaisilla keleillä, mutta ihan hyvin tuo pirssi on tästä selvinnyt… *kop kop*. Samaa ei voi sanoa vanhempieni autosta, jonka akku kosahti joulukuun alussa heti ensimmäisten kylmien päivien kohdalla. Olen onnekas kun minulla on hyviä ihmisiä ympärilläni, ja vanhempanikin saivat tuttavieni kautta uuden akun rikkoutuneen tilalle vieläpä samana iltana.

Vuoden ensimmäinen päivä oli suorastaan tyrmäävän kaunis! Autoa on tosiaankin ajelutettava näillä keleillä, että se lämpiää kunnolla, niin läksin ajelemaan Vuoksen vartta pitkin Imatrankoskelle päin. Auringonlasku oli aivan upea ja Vuoksi höyrysi satumaisesti. Jäin hetkeksi ihastelemaan näkymää ja ottamaan pari kuvaa ja videopätkiä.

Vuosi vaihtui kylmänä Imatralla
1.1.2024 Vuoksella

Heräsin tänään taas jotain seitsemän aikaan, joka ei nyt aina ihan tyypillistä minulle ole. Sellaiseen aikaan kun heräilee, on mahdollista nauttia auringonnoususta, jos kelit sattuvat kohilleen. Tämä vuosi on alkanut siinä mielessä myös aurinkoisena, ja näitä kauniita aamuja on saanut ilolla seurata olohuoneen ikkunasta. Ei siis haittaa, että on kylmää. Tietty kerrostaloasukkina on se etu, ettei tarvitse itse lämmittää asuntoaan.

5.1.2024
6.1.2024 kaunis talvinen päivä keittiön ikkunasta katsottuna.

Kaunista talvea on saanut ihailla melkein joka aamu tammikuun puoleen väliin saakka. Eilisaamuna huomasin, että aurinko nousi jo ihan eri kohdasta kuin pari viikkoa sitten. Tämä tarkoittaa sitä, että päivät pitenevät. Tervetuloa valo!

17.1.2024 eilisaamun näkymä parvekkeelta.

Eilinen kaunis talvipäivä muuttui tänään totaalisesti, koska meitä lähestyi lumipyry. Se alkoi täällä Imatran kohdilla suunnilleen yhdeksän aikaan aamulla. Kaunis auringonnousu oli tältä aamulta peruttu ja tilalle tuli lumisade. Noh, se kuuluu talveen, onneksi vielä. Tänään onkin sitten hyvä päivä tehdä muutakin kun vain ihailla maisemia. Tätä kuvaa ottaessani tajusin, että olen unohtanut parvekkeelle vähän yhtä sun toista tarpeellista tavaraa, kuten pistorasiaan laitettavan ajastimen ja harjan ja rikkalapion. Sen verran on kuitenkin kylmää, että en millään kehtaisi avata parvekkeen ovea, kun parvekeoven alta tulee muutenkin kylmää ilmaa. Pitää kait tehdä sellainen viimamakkara.

18.1.2024 lumisade alkoi noin kello 9.00.

Olen nukkunut sohvalla reilun viikon, ja nyt aion mennä takaisin nukkumaan makuuhuoneeseeni. Olohuone on taas ihan sekaisin, enkä ole kerännyt vielä joulukoristeitakaan pois. Päätin, että olkoot siinä missä ovat! Hittojako käyn tätä stressaamaan kun on muitakin asioita ”päällä” tällä hetkellä, kuten uuden verkkokaupan rakentaminen. Tämä tuli hieman yllättäen eteen, ja se on syönyt todella suuren ajan päivistä. Vuosi alkoi siis kiireisenä ja työntäyteisenä. Mutta ei siitä sen enempää, työjutut eivät ole tämän blogin aihepiirissä.

Sen sijaan kaikki muut värkkäilyt ja harrastukset ovat. Sain onneksi vähän helpotusta siivouksessa, tai oikeastaan todella ison avun, eräältä tuttavaltani. En muista olenko missään kohtaa maininnut, että minulta hajosi pieni arkkupakastin viime vuoden puolella. Se on syönyt todella paljon mieltäni viime aikoina. Pakastin oli sen verran suuri kuitenkin, etten ole pystynyt sitä itsenäisesti siirtelemään mihinkään. Nyt tein päätöksen, että se saa lähteä vaikka mitä kävisi. Siispä, hain toiselta tuttavaltani nokkakärryn lainaan ja vein pakastimen ulos odottelemaan josko se saisi kyydin pois. Kuten aiemmin sanoin, olen onnekas, että minulla on hyviä ihmisiä ympärilläni! Tuttavani tuli hakemaan pakastimen ja toimitti sen hyötyjäteasemalle. Ei voi muuta sanoa kun että huhhuh miten hienoja tyyppejä voi olla olemassa. Olen tästä todella kiitollinen hänelle.

Hasta la vista!

Ja kun puhun tuttavistani täällä blogissani, niin kutsun myös tasapuolisuuden vuoksi ystäviäni ”tuttaviksi”. Kaikki ovat täällä tuttavia, enkä käy sen enempää erittelemään terminologisesti kuka on mikäkin. Se on mielestäni reilua kaikkia kohtaan. Joten, jos tunnistat itsesi näistä kirjoituksista, niin kyllä ystäväni tietävät sanomattakin, keitä he ovat

Nokkakärryä odotellessani ehdin ottaa muutaman kuvan auton tuulilasiin jäätyneistä kuurankukista. Niitä oli muodostunut auton sisäpuolelle. Kiirettä piti, kun ne sulivat nopeasti pois auton lämmetessä. Pitääkin alkaa kuvailla kuurankukkia. Nehän ovat todella kauniita. Joskus aikoinaan tuli kuvattua niitä edellisessä kämpässä, kun siellä oli parvekelasit. Niissä joskus oli kuurankukkia ja taustalle sai vielä auringolaskun väritkin.

Olin pitkän aikaa haaveillut pilkkihaalarista, ja nyt satuin vihdoinkin löytämään sellaisen, mikä miellyttää, ja minkä kukkaro kestää. Ostin ensimmäisen version Kärkkäiseltä, mutta se oli väärän kokoinen. Tarkoitus on, että pystyisin ajamaan sähkökruiserilla kylmilläkin keleillä. Mikäpäs siihen muu olisi sopivaa kuin tällainen toppahaalari. Näitä käytetään moottorikelkkailussakin, niin miksipä ei myös sähkövehkeellä ajettaessa. Siinä kun ei tarvitse itse liikkua mitenkään, niin ei välttämättä tule hiki. Ostin tarkoituksella suurikokoisen, että mahdun sen sisälle normaaleissa sisävaatteissa. Tämä ei ole ulkoilua varten pikkupakkasilla, nimittäin se on erittäin lämmin. Sopiva toppahaalari löytyi lopulta Happy Angler -nimisestä verkkokaupasta, joka myy kalastustarvikkeita.

Tänä päivänä on harvinaista, että postilaatikosta tupsahtaa mitään muuta kuin laskuja. Minulla on onneksi tuttavia, jotka lähettävät minulle kortteja kun käyvät ulkomailla. Sitä ilon ja onnen määrää, kun postilaatikosta löytyy kaksi upeaa korttia, jotka on juuri minulle lähetetty! Ihmiset, älkää lopettako postikorttien lähettämistä tuttavillenne kun käytte matkoilla. Niiden saamisesta on niin paljon iloa, ettei pysty edes sanoin kuvaamaan! Some-kuvien lähettely ei ole mitään tähän verrattuna, vaikka niitäkin on kiva katsella.

Pakastimen häipymisen jäkeen olen ajatellut, josko vähän järjestelisin paikkoja uudelleen. Tai en ihan kaikkia paikkoja, vaan juuri sen kohdan, mistä pakastin lähti. Siinä on nimittäin kulkuaukko eteisen ja olohuoneen välillä, jonka olen ”tukkinut” rakentamallani ladonovella (kuva joulukuulta). Jospa siirtäisin ladonoven keittiön ja olohuoneen väliin, jossa se olikin monta vuotta. Siinähän oli aikoinaan myös olohuoneen puolella akvaario, jota minulla ei ole ollut enää muutamaan vuoteen. Saisin olohuoneeseen enemmän tilaa sijoitella huonekaluja. Asia on harkinnassa. Pitää vähän mittailla saisko sille seinustalle vaikka sohvan.

YouTubesta löytyi taas yksi ihana takkavideo, jossa on aivan saman näköinen kissa, mitä edesmennyt Spede-kissani oli. Videota on ollut jotenkin lohdullista katsoa. Ihan kun Spede olisi läsnä. Ehkäpä hän onkin jollain tapaa. Viisi vuotta siitäkin on kohta kulunut, kun hänestä jouduin luopumaan. Nämä videot ovat kyllä aivan ihania.

Kanava: Purring Cat, suora linkki videoon.

Vuosi on alkanut siis leppoisasti vaikka touhukkaasti. Näissä merkeissä on hyvä jatkaa eteen päin. Uuden toppahaalarin myötä minulle tarjoutuu nyt valokuvaamisellekin uusia mahdollisuuksia, koska tarkenen tuolla ulkona nyt huomattavasti paremmin. Minulla ei ole aiemmin ollut asianmukaista talviasua ja siksi en ole pystynyt kylmemmillä keleillä juurikaan oleskelemaan ulkosalla. Ei niitä talvivaatteitakaan noin vain ostella. Kunnolliset talvivaatteet ovat hirvittävän kalliita. En ole ehkäpä ottanut edellä mainitustakaan syystä talvisia kuvia, niin se olisi nyt mukavaa vaihtelua. Liikkumista ulkona pitää lisätä, niin miksipä sitä ei sitten tekisi rakkaan harrastuksensa parissa.

Lopuksi vielä Instagramiin upotettu video vuoden ensimmäiseltä päivältä. Vuosi tuli aloitettua mukavissa merkeissä, niin toivottavasti se jatkuu mukavana tästäkin eteenpäin, myös teillä muilla.

Tässä vielä seurattavat linkit:

  

Vuosi alkoi kylmänä ja kiireisenä Read More »

Joulupuu on rakennettu

Aloitin taas kirjoittamisen aikaisin aamulla, kun on niin kiva fiilistellä joulukuusta, jonka kasasin muutama päivä sitten. Päivä oli alottaessa vielä suht hämärä, ja ulkona satoi räntää vaakatasossa. Laitoin taas jouluisen videon televisioon. Niistä tulee niin hyvä mieli. Olenkin päättänyt aloittaa kaikki päivät tästä lähtien jollain positiivisella ajatuksella kun tiedostan, että positiivisuutta tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa roppakaupalla.

Kävin eilen visiitillä reumapolilla näyttämässä kipeitä niveliäni, joista olen aiemmin maininnut. Reumaa minulla ei kuulemma ole, onneksi. Lääkäri kyllä mainitsi käsiin kohdistuvan liikarasituksen, jota on tapahtunut pidemmän ajan kuluessa. Samalla hän poisti vasempaan polveen kertyneen nesteen. Sitähän olikin ihan kunnolla siinä! Nyt polvi taipuu taas. Se oli ollut muutaman päivän ihan jäykkä ja turvoksissa, ja kävely on ollut todella hankalaa. En meinannut saada joulukuusen latvaan edes tähteä, kun kiipeäminen jakkaralle oli niin hankalaa.

Sain lääkäriltä muutakin ”palautetta” terveyteen liittyen. D-vitamiinitasot olivat todella alhaiset, joka saattaa, ja todennäköisesti onkin suurin syyllinen kipeisiin niveliin. Arvoahan ei itse pysty tietämään jollei sitä erikseen oteta verikokeena. Sain lääkäriltä lähtiessä vitamiinipistoksen oikeaan käsivarteen. D-vitamiinin puutos voi aiheuttaa myös masentuneisuutta. Liekö tässä yksi syy myös alakuloisuuteen? Voi mahdollisesti olla. Joka tapauksessa, nyt on lisäravinteiden paikka. Ja sehän tiesi sitten kauppareissua.

Vitamiiniostokset

Kävin ostoksilla ”sinikeltaisessa” lähikaupassa, ja olin aivan äimänkäkenä, kuinka edullisia nämä vitamiinit olivatkaan. Apteekista tämänkaltaisesta setistä saa maksaa kymmeniä euroja. Monivitamiiniporetabletit maksoivat vain 0,99 Euroa. Ajattelin, että alan ottamaan myös niitä pari kertaa viikossa. Miksi ihmeessä vitamiiniarvoja ei mitata verikokeiden yhteydessä, kun ihminen joutuu veriarvonsa mittauttamaan? Aika moni asia saattaisi selvitä pelkästään jo niitä katsomalla.

Hinnat 18.12.2023 / LIDL

Olin niin iloinen saadessani tietää, että vain D-vitamiiniarvoni olivat päin helvettiä, että päätin vihdoinkin käväistä kotimatkalla Lappeenrannan suosituimmalla grillillä. Sehän on nimeltään Tuen grilli. Otin mukaani Vety-nimisen annoksen, mikä on lihapiirakka keitetyllä kananmunalla ja kinkulla. Lisukkeiksi laitettiin kurkkusalaattia, kiinankaalia ja valkosipulikastiketta. Oli muuten todella hyvänmakuinen lihatsu. Ahmin koko lihapiirakan kitusiini yhdellä kertaa, eikä jäljelle jäänyt murustakaan!

Tässä on Vety: lihapiirakka jossa täytteenä kinkku ja keitetty kananmuna.

Vedyt ja Atomit ovat Lappeenrannan paikallisherkkuja, tai ainakin tulleet sieltä tunnetuksi. Löysin kivan kirjoitetun artikkelin asiata YLE:n sivuilta. Tässä on LINKKI sinne, jos joku haluaa lukea näiden herkkujen historiasta enemmän. Joka tapauksessa tämä todellakin menee jatkoon. Älyttömän hyvää oli ja annoskin sellainen, minkä jaksaa syödä. Hinta tällä herkulla oli 5,50 Euroa, mikä sekään paha ollut.

Pikkujoulut 15.12.2023 Kengurussa

Meillä on ollut joka vuosi pikkujoulut paikallisessa baarissa, joka on niin sanotusti oma kantisbaari. Kyseessähän on tietenkin Bar Kenguru (Imatralla Vuoksenniskalla). Joka vuosi he ovat tarjonneet todella upean jouluisen buffan meille, ja tämäkään vuosi ei ollut poikkeus. En tajunnut ottaa tarjoiltavista edes kunnon kuvia. Kattaus oli niin häkellyttvä.

Bar Kengurun pikkujoulutarjoilut 2023.

Pikkujouluihin tuotiin myös lahja. Asiakkaille oli etukäteen järjestetty arvonta, jossa jokainen saa itselleen jonkun nimen, kenelle sitten tuoda lahja. Minä sain onnekseni tuoda lahjan Sinille, joka on myös Bar Kengurun yksi loistavista tarjoilijattarista. Minulle ei ihan selvinnyt, että pitikö hän saamastaan lahjasta vai ei, mutta siellä se nyt on baaria koristamassa. Ainakin se on esillä eikä missään nurkassa. Askartelin hänelle joulutontun jolla on pattereilla toimivat valot päässä.

Ite sain lahjaksi tölkin glögiä ja lankakerän, jossa on heijastavaa nauhaa. Teen siitä pipon itselleni, kunhan kerkeän.

Sain muutamia projekteja pois päiväjärjestyksestä, mutta kaikki ei sujunut ihan niin kuin olin kuvitellut. En ole vieläkään saanut uunin luukkua paikoilleen, enkä taida ennen joulua edes saadakaan. Laitan sen sitten vain kaappiin piiloon hetkeksi. Pesin pyykkiä ja ne roikkuvat vielä olohuoneessa telineessä. Kun ne on pois näkyviltä, niin sitten olohuone näyttää siistityltä. Sain vaatehuoneen hyllyn paikoilleen, mitä oli vasaroitava. Nyt saan laitettua tavaraa hyllyille pois täältä jaloista pyörimästä.

Ostin muutaman kestokassin Lidlistä, kun heillä on kivan näköisiä Wallilan kuoseilla olevia kasseja. Niihin on hyvä laittaa tavaroita säilöön. Laitoin muun muassa kesävaatteet kestokasseihin ja ylimmälle hyllylle vaatehuoneeseen. Kun kesä tulee, niihin voi laittaa vastaavasti talvivaatteet.

Sain viikonloppuna uuden huonekasvin eräältä tuttavalta. Se olikin sitten ihan mukavan kokoinen muulinkorva. Kasvi pääsi olohuoneen ikkunan äären. En ole saanut tätä oikein menestymään, mutta olen nyt ottanut asioista sen verran selvää, että luulen tietäväni nyt vähän enemmän tämän tarpeista. Muulinkorvassa on kivan näköiset lehdet. Pitää alkaa hommata myös kivoja kasvitukia, koska tämäkin on köynnös, ja tarvitsee jonkin kiipeilyalustan. Se pitää myös siirtää sellaiseen ruukkuun jossa on pohjassa reiät. Se on umpiruukussa tällä hetkellä, ja minä en ainakaan sellaisen kanssa ala temppuilemaan. Siinä yksi suht akuutti projekti tiedossa — ruukun vaihto siis.

Muulinkorvia myydään melkein joka kaupassa nykyään, mutta niin usein ne ovat täynnä ripsiäisiä. Tässä niitä ei ollut, ja enhän ostanut tätä edes kaupasta. Sain siis ilmaiseksi paikallisen roskalavan kautta. Ötökät alkavat olla arkipäivää huonekasviharrastuksen keskuudessa, ja niiden kanssa täytyy alkaa tulla toimeen. Ötököitä oli aikoinaan peikonlehdessänikin, kun sen silloin tänne toin. Ei ole enää. Pidän muutenkin sitä erillään muista kasveistani koska se on niin suurikokoinen. Se näyttää viihtyvän juuri tuossa, missä se tällä hetkellä onkin. En meinaisi millään raaskia pätkiä sitä pienemmäksi. Tarvitsen siitä latvapistokkaan jonka kasvatan sitten uudeksi peikonlehdeksi. Peikonlehteen tuli kaksi uutta lehteä taas vaihteeksi.

Tein myös päätöksen vaihtaa mullat takaisin kaikille kasveille. Lisään tuon kookoskuidun niihin ruukkuihin sitten niin ei mene hukkaan. Toivottavasti ei tarvitse kärsiä harsosääskistä sitten, mitä nyt tuntuu olevan noissa valmiissa multaseoksissa. Ne eivät ole kivoja. Joidenkin kasvien kohdalla alkaa olla jo kiire laittaa uudet mullat kun ne ovat jotensakin vielä hengissä. Kohta eivät enää ole!

Joulukuusi 2023

Ja nyt siihen joulukuuseen ja mitä siihen tulee. Ostin vuosi sitten kivan aidolta näyttävän muovikuusen, jota nyt aion käyttää niin pitkään kunnes se lahoaa. Virittelin sen toiseen kohtaan tänä vuonna. Vuosi sitten se oli tässä kohtaa (1. kuva), missä juuri nyt istun. Kuusi on vierekkäisellä seinustalla olohuoneen nurkassa. Se osottautui täydelliseksi paikaksi sille.

Pitää vielä kehitellä jokin suoja kuusen jalalle, kun se näkyy ikävästi. Ehkäpä nuo lahjapaketit olisivat sopivia tarkoitukseen. Nehän vähän niin kun kuuluvat kuusen juurelle. Lyhdyt peittävät jakkaraa, jonka päällä kuusi seisoo. Sohvalla kun istun niin ne eivät näy. Kuusen koristelusta sen verran, että tänä vuonna en ostanut mitään uusia koristeita, vaan nämä miellyttävät minua nyt niin paljon, että en usko tarvitsevani enää muita koristeita. Kuuseen pääsi tänä vuonna taasen edesmenneen, rakkaan koirani, Foxyn nimilaatta Voin sanoa, että kyyneliltä ei tälläkään kertaa vältytty.

Koristelun jälkeisenä päivänä istuskelin sohvalla omia askareitani tehden, ja aurinko alkoi paistaa puiden lomasta, ja suoraan joulukuuseen! Huh mikä näky se olikaan. Kuusi oli kuin se olisi ollut täynnä jalokiviä. Näky oli hämmentävä. En muistanut yhtään, että tuohon kohtaan olohuonetta voi tällaiseen aikaan paistaa aurinko. Aurinko on niin matalalla tällä hetkellä, eikä puissa ole lehtiä peittämään sitä, niin kuin kesällä on.

Löysin aivan ihanan pikkukaupan netistä, mistä löytyi aivan täydelliset kaksi kappaletta julisteita, jotka aion laittaa olohuoneen seinälle heti kun ne saapuvat. Sohvan yläpuolelle jäi nyt ”sopivasti” paikka niille. Esittelen ne sitten, kun saan ne. Jostain syystä ne eivät saapuneet tänään, vaikka pakettini oli postissa lajiteltu ja laitettu matkaan. Se on nyt vaan jumissa jossain.

Päivä on kääntynyt jo illaksi, ja minua odottaa alakerrassa lenkkisauna. Lähden sinne siis rentoutumaan. Hyvää joulun odotusta kaikille, ei ole montaa päivää enää! Ja mikä vieläkin kivempaa, perjantaina on vuoden pimein päivä, ja sen jälkeen päivät alkavat taas pidentyä. Jes! Laitan loppukevennykseksi vielä videon Foxysta ja Uunosta, kun heille annettiin joulukalenterista karkkia. Tämä video on vuodelta 2018.

Tässä vielä seurattavat linkit:

  

Joulupuu on rakennettu Read More »

Joulu lähestyy

Joulu lähestyy ja kämppäni fengshui vielä ihan pilalla! Olen tosin alkanut siivoskella sitä sun tätä jouluakin silmällä pitäen. Haluan, että kämpässäni ”lojuu” sotkun sijasta rauha ja seesteisyys siihen mennessä. Siispä, ei kun tuumasta toimeen.

Kuva 8.12.2023

Jouluun mennessä siivottavat asiat olohuoneessa

  1. Sohvalta ylimääräinen roipe pois, tyyny tarvitsee päällisen.
  2. Tonttuprojekti loppuun, langat pois
  3. Taulun siirto toiseen paikkaan
  4. Verhot kauniimmin + jalkalamppu pois
  5. Pöydän siistiminen ja koristelu
  6. Huonekasvien asettelu kauniimmin
  7. Köynnöstuen siirto/kiinnitys
  8. Lattian siistiminen tomaattien jäljiltä
  9. Tuolin päältä neulontatarvikkeet pois (vaatehuoneeseen säilöön)

Pitäisiköhän sitä tehdä oikein jokin siivousjoulukalenteri, missä on 24 luukkua, ja jokaiselle päivälle on jokin oma siivottava kohde? Noh, ei kehtaa itteänsä ihan niin paljon rääkätä. Suklaakalenteri kuulostaa paljon kivemmalta. En ole tänä vuonna ostanutkaan joulukalenteria itselleni, niin kuin joinakin vuosina. Edesmenneille lemmikeille tuli aikoinaan hommattua joulukalenterit. Onneksi sain edes vähän videoitua sitäkin kun oli aika antaa joulukalenterista karkit. Laitan videon loppuun.

Olen pähkäillyt, että mahtaako tämä fengshui olla sellainen juttu mitä kannattaisi ajatella edes vähän. Toki asia on niin monimutkainen, että sen perehtymiseen ei välttämättä ole aikaa ainakaan nyt. Mutta jos poimisikin sieltä vain muutaman jutun mistä voisi, tai kuvittelisi olevan jotain hyötyä. Sehän on ihan selvää, että kaikki ylimääräinen tavara pitää karsia pois, ainakin näkösältä. Annoin muun muassa Facebookin roskalavalta saadut hyllyn ja lipaston pois. Ne menivät tuttavan veljelle. Nämä oli tarkoitus maalata vaaleiksi, mutta nyt siihen ei riittäneet rahkeet.

Roskalava-ryhmästä aikoinaan saadut hyllyköt lähtivät uuteen kotiin viime viikolla.

Olen käynyt samalla tavaroitani läpi kun vaihdoin työhuoneen ja makuuhuoneen paikkoja. Projekti tuntuu tietenkin venyvän, ja minulla on välillä niin kipeät kädet, että taukoa on pidettävä muutama päivä. Työt on kuitenkin tehtävä, vaikka niitä ei nyt jotenkaan ole hirveemmin tällä hetkellä tarjolla. Esimerkiksi, vaatehuoneessa olevat hyllylevyt ovat niin painavia, että en ole saanut siirrettyä niitä paikoilleen. Ei ole yhtään hyvä jos sellainen rojahtaa päälle. Ne ovat kiinnitetty sellaisiin Sovella-kiskoihin ja ranteeni eivät kestä ottaa hyllynpidikkeitä irti ilman vasarointia. Aina tulee jokin este, mikä vaikeuttaa homman etenemistä! Kiinnikkeitäkään ei voi irrottaa myöhään illalla silloin kun huvittaa, koska siitä kuuluva pauke kaikuu ympäri taloa. (Asun siis kerrostalossa)

Joudun myös ruuvaamaan hyllylevyt kiinnikkeistä irti ennen kuin pääsen niitä siirtelemään. Tämä todellakin vain ranteiden takia. Noh, viikon päästä pääsen reumapolille tutkittavaksi, jos he osaisivat siellä jotenkin auttaa. Jos jota kuta askarruttaa, niin satutin käteni viime keväänä renkaiden vaihdon yhteydessä, ja siitä on alkanut yli puolen vuoden ”helvetti”, mikä ei ota parantuakseen. Minua puri myös punkki, ja toivottavasti nämä asiat eivät liity toisiinsa mitenkään. Borrelioositestiä ei ole otettu tietääkseni ja useammin kuin kerran otetut reumakokeet ovat olleet puhtaat.

Minulla ei varsinaisesti ole mitään sisustustyyliä. Ei sellaisesta tulisi yhtään mitään. Haluan, että asuntoni on lämminhenkinen ja rento. Tästä ei sellaista katalogimaista saa tekemälläkään. Tyylini on vähän vintagea ja bohoa sekaisin omalla twistillä. Valmistan ja tuunaan myös todella paljon itse. Vanhat huonekalut ovat tehty hyvin ja ne sopivat mielestäni tänne asuntooni parhaiten. Olen ajatusmaailmaltani sellainen, että en siedä yltiöpäistä kuluttamista. Tavarat pitää käyttää loppuun, eikä vaihtaa uusiin parin vuoden välein! Kauneus on toki katsojan silmissä. Jos katselette tuossa alussa olevaa kuvaa, niin siinä ei montaa ostettua tavaraa näy. Kaikki on kierrätettyä tai perittyä. Verhoja ja kankaita saatan ostaa.

Tein pitkän ja kiperän päätöksen purkaa hydrotomaatin pois. Ei siinä mitään, se kasvoi kyllä, mutta nyt ei ole sen aika. Pitää rauhottaa tekemiset ja tehdä sitten vasta jotain niinkin vaativaa, kun kädet ovat kunnossa. Lisäksi tomaatti oli sellainen risukasa, että sen karsiminen ja ympärystän siivoaminen otti aika lailla voimille. Katsotaan asiaa sitten myöhemmin uudelleen. Tiedänpähän nyt kuitenkin, että sen kasvattaminen sisätiloissa talvellakin vesiviljelyssä onnistuu.

Estetiikka on kaukana hydro-tomaatin jäljiltä.

Innostuin siivoamaan tomaatin jäljet, ja tilalle on viritelty huonekasveille paikka. Heinäseipäät toimivat köynnöskasveille nyt kiipeilytelineenä ja niihin sai kivasti viriteltyä jouluiset valot. Nurkassa ollut kuusiverho on siirretty toiselle puolelle ikkunastoa ja tilalle on laitettu jouluinen verho. Nurkkaus rauhoittui välittömästi.

Skarppasin muutenkin verhojen suhteen. On se vaan paljon kivempaa kun niihin panostetaan edes vähän. Kuusiverhojakin riittää tuolle ikkunastolle ihan se yksi kappale. Loput kuusiverhot ovat makuuhuoneessa. Olen joku vuosi sitten saanut kirpputorin kautta ihanat tummanpunaiset satiiniverhot, jotka toimittavat jouluverhojen virkaa. Näiden verhojen takana on ovi parvekkeelle.

Jouluverhot

Verhot ovat nyt aseteltuna paljon kauniimmin kuin aikaisemmin olivat.

Jouluvalot heinäseipäissä

Siivosin eilen keittiötä jonkun verran, ja ajattelin skraapata uunista ikkunan puhtaaksi. Sain inspiraation nähtyäni Facebookissa Sini-tuotemainoksen. Siinä uuniluukku putsattiin sellaisella raapan näköisellä vehkeellä (Puhdistusterä lasipinnoille). Tiedoksi itselle, se ei ole yhtään sama asia kuin partahöylä. Hinkkasin vielä tovin luukun ikkunaa PataPatalla, ja sitten se uunin etupaneli päättikin irrota. Nyt en saa sitä enää takaisin. En myöskään saanut irrotettua uunin reunoilta sivuritilöitä. Käsien liikerata ei ole ihan kohillaan. Pitää pyytää joku avuksi.

Jouluaskareita

Sain jonkin kummallisen älynväläyksen askarrella tonttuja äitini vanhoista villasukista. Tontut eivät vielä ole ihan valmiita, mutta tässä hieman esimakua miltä ne suunnilleen tulevat näyttämään.

Askarrellut tontut jouluksi

Tontuista tulee ihan hauskan näköisiä, ja ajattelin tehdä niistä ”bändin” johonkin pöytätasolle. Laitan sitten kuvan siitä kun se on valmis. En välttämättä tänne mutta Instaan.

Joulutonttu

Itsenäisyyspäivä tuli ja meni, ja katsoinkin koko illan presidentinlinnan vastaanottoa televisiosta. Kyllä se vaan on niin sävähdyttävää, kun 100-vuotias veteraani laulaa! Uskomattoman työn ovat nämä henkilöt tehneet meille, siitä ei osaa edes tarpeeksi kiittää. Poikkeuksellisesti itsenäisyyspäivänä oli lumipeite, mikä ei ilmeisesti ole ihan itsestäänselvää sekään. Olen nyt heräillyt hyvissä ajoin aamuisin ja saanut katsoa, kuinka päivä valkenee. Olohuoneen ikkunasta näkee kun aurinko nousee, ja kylmien pakkasten aikaan taivas värjäytyy pastelliväreihin.

Kävin vanhempiani avustamassa torstaina 7.12. kun heidän autonsa akku teki tenät. Kun lähdin heiltä pois, oli pakko jäädä katselemaan taivasta. Maisemat olivat sellaiset siinä kohtaa etten ole koskaan ennen nähnyt. Kadun päässä olevasta äänivallista karsittiin puita kuluvan kesän aikana, ja niiden läpi pääsee nyt paistamaan vallin takana olevan ajotien katuvalot. Ne on vaihdettu LED-valoihin viime talven jälkeen, ja vanhempieni kadulla on vielä vanhanaikaiset lamput, jotka ovat oranssit. Maisema oli ihan käsittämätön! Jäin toviksi ihailemaan maisemia ja tietysti piti saada pari kuvaa, kännykällä tosin.

Otavakin vielä näkyi hieman toisessa suunnassa.

Olen alkanut fiilistelemään ja tarkoituksellisesti rentoutumaan joulun alla. Tähän on tuonut mukavan lisäyksen YouTubesta löytynyt takka, jossa kissa nukkuu edustalla ja kehrää. Tämä on todella rauhoittavaa ja ihanaa katseltavaa. Tietysti se on tehty tietokoneella, mutta on kyllä niin aidon näköinen kissa siinä että hohhoijaa! Siis, aivan ihana. Olen tuijotellut sitä löytämisestä lähtien joka päivä, ainakin hetken. Niin hyvä mieli siitä tulee. Muitakin kissavideoita löytyy kun etsii.

Klikkaa TÄSTÄ videoon YouTube-kanavalla.

Olohuoneen järjestelyn yhteydessä siirsin ikkunan edestä laiskanlinnani (myös työtuoli) toiselle puolelle olohuonetta. Saan siihen kätevästi viriteltyä ”sivupöydän” kun avaan lipaston laatikon. Pitää vielä lyhentää laminaatin pala oikeaan mittaan ja tehdä siihen jotkut stopparit, ettei se liikahda vahingossa paikoiltaan.

Kun kävin eilen kirjoittamaan tätä blogia, laitoin muutaman kynttilän tason päälle palamaan ja otin hieman glögiä. Tuli oikein ihana ja rauhaisa fiilis. Tässä on hyvä olla.

Heräsin tänä aamuna seitsemän aikoihin, ja halusin aloittaa heti tämän blogin kirjoittamisen loppuun. Näkisin taas kun päivä valkenee. Sytytin kynttilän heti aamusta, ja avasin kissavideon. Nyt päivä on on jo aluillaan ja ulkona on valoisaa. Mieli on huomattavasti rauhoittuneempi kuin monena aikaisempana aamuna. Sotkua on paljon vähemmän, ainakin tässä olohuoneessa. Joulukuusi odottaa tuossa vieressä koristelua. Ehkäpä koristelen sen jo tänään.

Seuraavan videon myötä toivotan kaikille oikein mukavaa viikon alkua ja leppoisaa joulunodotusaikaa.

Tässä vielä seurattavat linkit:

  

Joulu lähestyy Read More »

Parveke viimeistä silausta vailla valmis

Kyllä se siitä pikkuhiljaa alkaa olla kunnossa, parveke siis. Välillä tulee otettua takapakkia projekteissa ja toisinaan pääsee taas eteenpäin. Nyt asioita hieman viivästytti juhannus, vaikka en sitä sinällään juurikaan vietä. Silti on mukava rauhoittua eikä tehdä yhtään mitään, ja nauttia kesästä.

Otin todellakin vapaata projekteista ja tein vain välttämättömän. Torstaina 22.6. meillä päin ukkosti, ja se hieman rajoitti ulkona liikkumista. Tosin pahimmat ukkoset kulkivat hieman ohitse, onneksi ehkäpä. Juhannukseksi meille jäi päälle metsäpalovaroitus, eikä kokkojakaan saanut polttaa. Se hieman syletti, mutta eihän sille mitään voi. Tulihan siitä makkarasta mikrossakin syötävää.

Parveke kesäkuun 2023 lopussa

Kerroin edellisessä artikkelissa, että niveleni ovat hieman kärsineet keväällä. Moni projekti siirtyi sen takia. Uskaltauduin vihdoinkin kiipeämään paljun päälle ottamaan katonrajasta tomaattien tukikepit pois. Näkymä siistiytyi välittömästi, ja nyt voisin aloittaa paljun kasaamisenkin. Ei olisi ollut mitään järkeä kasata paljua (vesiaihetta) ja sen jälkeen vasta irrottaa rimat. Noh, tämä on nyt TODO-listalta pois!

Rimat pois 20.6.2023

Olen kahden vaiheilla, että ottaisinko vihreän verkon pois. Toisaalta näkymät selkenisi entisestään, mutta sitten ne pitäisi aina viritellä takaisin, kun kissat tulevat hoitoon. Niin, ja ehdinhän jo unohtaa senkin, että siirsin juuri keijunmekon sellaiseen kohtaan että se saa kiivetä verkkoon, jos on kiivetäkseen. Oli tarkoitus laittaa tämä paljun taakse kulmaukseen, mutta sitten hoksasin, että siitä tippuu kukkia niin paljon, ettei se olisi käytännöllinen paljun läheisyydessä. Se roskaisi paljun veden. Lisäksi se on todennäköisesti ottanut kunnolla kiinni kaarevaan verkkotukeen, joka on kiinnitetty molemmista reunoista kissaverkkoon. Olkoot siis tuossa.

Sain siivottua puusohvan sellaiseen kuntoon ennen juhannusta, että pystyin asettelemaan siihen baden badenin pehmusteen. Siinä olisi nyt paljon kivompi istuskella, ja olen sieltä täältä käynyt siellä istuskelemassakin. Aamukahvia en ole vielä päässyt parvekkeelle nauttimaan, kun en kerta kaikkiaan halua mennä sinne, kun se on vielä niin sotkuinen. Mutta koko ajan teen jotain, vaikka se ei äkkiseltään näkyisikään. Leikkasin muun muassa vihreän terassimaton parvekkeen takaosaan. Tässä kuvassa se on vielä rullalla, kun sohvan alla on joitain kiviä. Mutta otin kivet tänään sieltä pois, ja matto on nyt paikoillaan.

Parveke 23.6.2023 juhannusaattona.

Ruuvailin tänään puutolpista parit lyhdyt pois. En tiedä vielä laitanko niitä mihinkään. Päätän asiasta myöhemmin. Tämä oleskelualue tulee muuttumaan aika radikaalisti. En vielä kerro mitä sille teen, mutta näette sitten jossain vaiheessa. Asia on jo hoidossa, uskokaa tai älkää!

Siivosin tänään myös kelapöydällä olevat tiilet. Ne olivat jääneet käsittelemättä viime kesänä. Taisi silloin puhti loppua kesken. No, mutta nyt ne on putsattu, ja laitan ne paljun koristereunukseen. Hakkasin laastit pois talttapäisellä ruuvimeisselillä ja vasaralla. Mujut odottelevat ämpärissä pois viemistä.

Ja heti tuli parvekepöydästä, tai koko nurkkauksesta siistimmän näköinen kun tiilet oli poistettu pöydältä. Siirsin tädiltä saadun pelakuun pöydälle, jossa se viihtyy varmasti paremmin kuin paljun vieressä paahteisella paikalla.

Kasasin muutekseen paljusta suunnitellun vesiaiheen tänään! Teen siitä oman postauksen jossa käyn vähän läpi vaiheita, miten sen tekeminen oikein sujui. Nyt kun tämä suurin projekti parvekkeelta on tehty, voi aloittaa ylimääräisen romppeen poisviemisen. Nimittäin, sen jälkeen parveke vasta alkaa näyttää niin sanotusti asuttavalta. En vain halunnut viedä rakennusmateriaaleja pois, ennen kuin tiesin mitä niistä aioin käyttää. Nyt homma on tehty, ja siivous saa alkaa! Ensimmäisenä vien pois kaikki kivet joita varasin vesiaiheen rakentamista varten…

Kiviä onkin parisen ämpärillistä. En nyt äkkiseltään keksi mitä muuta niillä voisin oikeastaan tehdä. Sitä paitsi, kiviä saa lisää, jos niitä tarvitsee. Olen jemmannut puusohvan sisälle kaikki rimat ja tukikepit, mitä olen istutuksissa käyttänyt. Lisäksi sen sisällä on ruukkuja, joissa kasvatin muun muassa paprikat viime vuonna. Saatan ottaa niistä jotain vielä käyttöön, koska en ole kerta kaikkiaan laittanut vielä mitään järkevää kasvamaan. Kaikki hyötykasvit on vielä pusseissa. Tuudittaudun jotenkin siihen, että laitan hyötykasvit sitten sisälle kasvamaan kasvivalon alle. Mutta vesiaihe on nyt valmis

Juhannus 2023

Juhannusaatto oli meillä oikein mukava ja suht lämmin. Kävin kruisailemassa sähköpotkulaudallani koko päivän ees taas, ja tietysti pysähdyin ottamaan kuvia. Otin myös videopätkää ja laitan tekemäni videoklipin Unterniskanjoesta artikkelin loppuun.

Pysähdyin 6-tien ylittävälle sillalle ottamaan kuvan pilvistä, jotka satoivat juhannusaattona Parikkalan suunnalla. Kuva on otettu Joensuuhun päin, siis. Kuvassa näkyy Cumulus congestus-pilviä ja niiden takana on ukkospilvi.

6-tie Joensuuhun päin, Vuoksenniskan ramppi 23.6.2023

Kruisailin lempipaikalleni, Immalanjärven lintutornille. Voisin perustaa tähän torniin itselleni leirintäpaikan, jos se vaan olisi sallittua. Maisemat ovat vaan kerta kaikkiaan niin päräyttävät ja tunnelma seesteinen, ettei niitä pysty edes kuvailemaan sanoilla. Tähän paikkaan pääsee 6-tieltä alle viidessä minuutissa. Se on siis ihan valtatien vieressä miltei. Voin tarvittaessa antaa ajo-ohjeetkin, jos ne on tarpeen.

Immalanjärven lintutorni 23.6.2023

Lähdin lintutornilta vanhemmilleni, mutta pitihän se vielä yksi kuva napsaista lintutornille vievältä rampilta… näky oli henkeä salpaava! Ja mikä sirkutus kuului ympäriltä. Jossakin vaiheessa kevään jälkeen tänne oli muuttanut uskomaton määrä lintuja. Tämä paratiisi on siis kotoani alle kahden kilometrin päässä.

Näkymä Immalanjärven lintutornin kulkuväylältä 23.6.2023

Kun saavuin vanhemmilleni, minua tervehti heti upea pionipusikko etupihalla. Tämän täytyy olla kaunein kukka mitä maa päällään kantaa! Ja se tuoksu, mikä näistä lähtee. Se on huumaava.

Pioni Sarah Bernhardt

Vanhempieni pihalla on mukavaa rentoutua pihakeinussa. Kuvassa myös vähän rentoutusjuomaa, jota olin hankkinut juhannusta varten. Taka-alalla näkyy hieman huonosti hoidettu kukkapenkki (tosin minun vikani), jossa Idänunikko (Papaver orientale) kukkii tällä hetkellä upein kukkasin.

Eiköhän tässä ollut ihan tarpeeksi tälle kerralle, ja toivottelen hyvää alkanutta viimeistä kesäkuun viikkoa kaikille. Lopuksi vielä lupaamani videopätkä Immalanjärvestä ja Unterniskanjoesta.

Parveke viimeistä silausta vailla valmis Read More »

Viikko 15 kiteytettynä

Se on sitten taas yksi viikko takana ja mitä on oikein saatu aikaiseksi? Hmm.. no, ei välttämättä juurikaan mitään. Pääsiäinen jotenkin sekoitti koko muutoinkin jo hakusessa olevan rytmin. Olenpahan ainakin ajellut vekottimella ees sun taas miltei joka päivä. Sen lataaminenkin helpottui huomattavasti kun hankin Pekan sähkökiiturista tehokkaamman akkulaturin. Testasin sitä tänään ekaa kertaa ja sitten kuului ”naps”. Sulake meni pois päältä. Noh, onneksi sen sai korjattua helposti kun napsaisi kytkimen takaisin päälle.

Imuri Gate

Alkuviikko meni myös ihmetellessä mitenkä saada kämppää hieman siistittyä, koska imurin letku meni lopullisesti rikki. En jaksa enää korjata sitä, ja tilasinkin jo uuden osan. En tiedä milloinka sen saa, mutta toivottavasti heti pian ensi viikon alussa. Alkaa jo kerääntyä sellaista pölyä mitä ei oikein saa lakaisemallakaan pois. Olen vieläpä allergikko, niin hieno pöly ei tee poskionteloille yhtään hyvää. Ulkoa kantautuu myös sisälle katupölyä. Pitää kait ottaa ulkoillessa maskit käyttöön, niin pölyä ei tarvitse hengitellä.

Imurin letku on rikki
Kaikkensa antanut pölynimurin letku.

Postikortteja maailmalta

Sain tänä aamuna ihastella postikortteja, joita tuttavani lähettivät minulle kun kävivät matkalla Malesiassa. Niitä tipahti postiluukusta eilen peräti viisi kappaletta. Mukana oli myös Postin laittama kiitoskortti. En tiedä, onko heillä tapana laittaa sellaisia jokaiselle, vai oliko tämä jotenkin henkilökohtaista. Se tuli omalla nimelläni kuitenkin. Pitääkin kysyä asiasta naapurilta, joka on postinjakajana töissä. Oli miten oli, mutta kyllähän tuollaisista viesteistä tulee mahdottoman hyvälle tuulelle!

Huonekasvit rempallaan

Työtuolin siirryttyä olohuoneessa toiseen kohtaan, olen joutunut katselemaan lähietäisyydeltä huonekasveista koostuvaa ryteikköä. Se on nyt vaan setvittävä, ei auta mikään. Asiaa on tottakai hankaloittanut imurin letkun rikkoutuminen. Kun multien kanssa touhuaa, pitää myös olla valmis heti imuroimaan multien vaihdosta aiheutuva sotku. Viherkasvipöheikön siistiminen jääkin sitten sellaiseen ajankohtaan kun uusi imurin letku on kädessä. Kerrankin tuleva viikko alkaa toiveajattelulla, että pääsisi heti imuroimaan. Pitääkö olla huolissaan?

Olohuoneen ikkunan äärellä oleva pitkä puusohva on myös tyhjennettävä ja vietävä parvekkeelle. Taidan laittaa sen alkuunsa parvekkeelle pystyyn seinää vasten, kun sille ei muuten ole siellä vielä tilaa. Kunhan saan aikaiseksi liikutella parvekkeella kaikki tavarat paikoilleen, sohvankin voi laittaa paikoilleen. Kohtahan sinne pääsisi touhuilemaan… tai pääsisi jo. Ei siellä lunta enää ole. Siinä mielessä kasviryteikkökin vähän selkiää kun niitä on tarkoitus sijoittaa ikkunan eteen. Mutta kun se imuri pitäisi olla toimintakunnossa jos siirtelee tavaroita. Olen myös aina imuroinut parvekkeen sen jälkeen kun sieltä on ensiksi lakaistu kaikki pois mitä on lakaistavissa. Mitenkä se nyt taas tuntuu siltä, että kaikki on taas yhdestä rakkineesta kiinni.

Kamat kun on hujan hajan niin tulee aina jotain kuolemantapauksia. Onneksi ei sentään ihmisille, mutta huonekasvit siitä kärsii. Nytkin olin unohtanut yhden peikonlehden olkkarin nurkkaukseen, kun se oli kaiken tuon kasviryteikön takana. Silloin sitä ei tule hoidettua niin hyvin. Näissä on jostain syystä ripsiäisiä. En halua, että niitä ilmaantuu suureen peikkoon. Pidän siis nämä muut peikonlehdet hieman erillään. Katkaisin tästä kuvassa olevan kellastuneen lehden pois ja siirsin peikon keittiön peräikkunan ääreen tarkkailtavaksi. Laitan myöhemmin kuvia ja kerron miten homma etenee.

Hujopeiksi kasvaneet kirjovehkat ovat vielä alkutekijöissään. Aion pätkiä ne. Näissäkin pitää vaihtaa kasvualusta toiseen, ja sotkua on siis tiedossa. En vaihda ennen kuin imurin letku on näpeissäni.

Olen vuosien saatossa pistänyt merkille kiinanruusukeskustelut, mitä käydään monestikin huonekasviaiheisissa Facebook-ryhmissä, muun muassa Huonekasvit-ryhmässä. Kiinanruusut tuppaavat olla todella vaativia monenkin mielestä, niin kuin itsenikin mielestä. Tällä hetkellä oma piiskani tiputtelee lehtiä konsanaan, eikä se nyt edes enää saa ikkunasta vetoa. Mikä helkutti sitä nyt taas oikein vaivaa? Äidillekin hankittu kiinanruusu vuosien takaa tekee jatkuvasti kukkia – siis kukkakaupasta ostettu. Sen olisi pitänyt olla salaliittoteoreetikkojen mukaan kompostissa jo ajat sitten. Ja jos joku miettii mikä se ”teoria” on, niin se liittyy yksinkertaisesti näiden kasvien kasvatusmenetelmään, siis miten ne on kasvatettu ja ravittu, ennen kuin ne on tuotu kukkakauppoihin myyntiin.

Vaikeahoitoinen huonekasvi
Äidille muutama vuosi sitten kukkakaupasta ostettu kiinanruusu 31.3.2023

Kävin tosiaankin silloin pääsiäissunnuntaina ajelemassa vekottimella kun oli niin kaunis päivä. Menin vanhemmilleni syömään (ks edellinen artikkeli) ja päätin sen jälkeen kurvailla ympäriinsä. Oli tarkoitus mennä käymään Immalanjärvellä, mutta en päässyt sähköpotkulaudalla lähelle rantaa. Minulla ei siinä vaiheessa ollut vielä akulle lukkoketjua hankittuna, enkä vain uskaltanut jättää vekotinta tien varteen vahtimatta. Kurvasin pienen lenkin, ja pysähdyin katselemaan moottoritien vartta, ja että näkyykö siellä mitään mielenkiintoista. Ainakin siellä oli töyhtöhyyppiä, useitakin. Jatkoin matkaa ja pysähdyin vielä kerran vehkeen kanssa jaloittelemaan, ja huomasin sähköjohdoilla ja pellolla hilluvat naakat. Ne pitivät melkoista meteliä, ja ajattelinkin, että siellä on nyt jotain meneillään. Ei kun äkkiä kännykkä esiin ja kuvaamaan, josta tämä seuraava videokin on.

Sen verran vielä, että huomasin jälkikäteen videota editoisessa, että niitä jahtaa jokin suurempi lintu. Epäilen, että se oli kanahaukka, joka on nähty vuosittain samalla alueella. Vuosi sitten se oli syömässä jotain pikkulintua vanhempieni pihalla. Isäni osasi kertoa, kun näki tilanteen ihan vierestä. Haukkaparka oli varmasti nälissään jos antoi ihmisen olla niinkin lähellä! Tässä kuitenkin tekemäni video, joka löytyy myös Tuubi-kanavaltani.

Pitää keksiä tähänkin jokin ratkaisu tulevaisuuteen nähden, että sen kännykän saisi helpommin ja nopeammin esiin. Mutta tähän on hyvä päättää tältä osin viikko 15, ja varmasti huomenna sitten on lisää materiaalia kirjoitettavana, kun kaikkea ei vaan ehdi laittaa tänne yhdellä kertaa. Eli onhan tässä sittenkin touhuttu koko viikko jotain!

Viikko 15 kiteytettynä Read More »

Scroll to Top