Äidin pihan kukkasia 2020

Muutama kuva äidin pihalla kasvavista kukkasista… osa on kukkinut jo ajat sitten ja osa kukkii parhaillaan.

Arovuokko kukassa 9.6.2020
Tämä on ensimmäinen vuosi kun sain Idänunikon kukkimaan. Luulin, että se ei selvinnyt siirrosta. Nuppu 9.6.2020 ja kukki juhannuksen tienoilla.
Jalokullero kukkii yleensä aikaisemmin toukokuussa, mutta nyt nämä kukkivat 9.6.2020
Tavallinen Kullero, kukki myös 9.6.2020
Pioni Sarah Bernhardt kukkii yleensä juhannuksen aikaan ja kuva on otettu 23.6.2020. Ihan ei tänä vuonna ehtinyt juhannukseksi 🙂
Pionit 23.6.2020
Nämä mehitähdet ovat vaan ”viskattu” tuohon kasvamaan… onneksi talvehtivat myös siinä. Astian pohjassa on reikiä. Kuva: 23.6.2020
Punapäivänkakkarat kukkivat pitkään. Kuva: 27.6.2020
Takapihan Pioni. Kuva: 27.6.2020
Lehtoakileija kukkii koko kesän. Kuva: 27.6.2020
Tässä minun ylpeys, Kamchatkan maksaruoho. Olen kasvattanut sen siemenistä. Kuva: 27.6.2020

Eiköhän tässä ollut jo kuvia tälle päivälle ihan tarpeeksi. Täytynee lähteä kohta puolin pihalle vähän kitkemään rikkaruohoja parin duunijutun jälkeen. On nimittäin kukkapenkit nyt sen näköisiä ettei niitä pahemmin kehtaa esitellä. Huomiseksi on ennustettu sadetta, myös keskiviikoksi. Kitkemiset pitäisi hoitaa siihen mennessä. Märkiä kasveja on inhottava käsitellä, ja kun maa kastuu kunnolla, rikkaruohot ovat tiukemmin maassa kiinni. Ei muuta kun hyvää alkanutta viikkoa!

Lue artikkeli

Kesäpäivän viettoa

Voisin sanoa, että melkoisen luksusta, että saa viettää vanhempien pihalla hyvillä keleillä aikaa! Itselläni on parveke, se on vähän kriteerinä kämpällekin, että sellainen pitää olla, kun valitaan itselle vuokrakämppää. Mutta talo… se on jotenkin ihan eri juttu. Täällä minä keväät ja kesät laittelen kukkapenkkejä ja muutenkin huollan pihaa siltä osin mitä vanhempani eivät jaksa tehdä. Tämä on piha, jossa on istutuksia takapihalla vähän siellä sun täällä. Ei varsinaisesti puutarha, mutta erittäin vehreä. Pihaa ympäröi orapihlaja-aita (joka on mielestäni helvetistä).

Pihalla ei ole varsinaisesti oleskelualuetta, vaikkakin puutarhakalusteita on nurmikolla. Aluetta ei ole mitenkään rajattu. Kiikku on aina samassa paikassa, hieman omenapuun katveessa. Siinä tulee loikoiltua usein.

Juannuksena oli niin viileää, että piti ottaa rantapyyhe peitoksi kun halusi ottaa torkut pihakeinussa.

Lämpömittari näytti vielä pari päivää sitten 31 Celsiusta ja ei siinä kyllä ulkona tehnyt mieli olla, mutta illemmalla kun ilma jäähtyi, pihalle oli oikein mukava tulla hengailemaan. Ja miksi en jäänyt omalle parvekkeelle? Noh, katsokaas kun jotkut linnut olivat käyneet rällästämässä partsilla, ja kakkineet juuri hankkimani baden badenin pehmusteen… siinä kävi kyllä mielessä parit höyhentämiset, mutta omapahan on typeryyteni kun en suojannut pehmustetta mitenkään. ”Olisihan se pitänyt arvata”. Se pitää siis pestä. En ajatellut pestä sitä ”näillä helteillä” kun tiesin, että ilma viilenee seuraavaksi viikoksi. Pesen sen sitten.

Ulkona on mukavaa kirjoitella blogia…

Pihavarustuksiin kuuluu tietenkin kompaktin kokoinen pallogrilli, jossa paistuu meidän porukalle sopiva määrä makkaraa 🙂 Syöjiä on useimmiten kolme; isä, äiti ja minä.

Eiliset mätöt

Eilen se keli sitten alkoi muuttua viileämmäksi… tänään ei tarkene kunnolla takapihalla jollei harteilla ole jotain lämmikettä. Tänään mittari on kivunnut hädin tuskin 20 asteeseen. Silti oli melkoisen tuskaista kävellä kotoa vanhemmille autoa hakemaan, kun tuo asfaltti imee sitä auringonlämpöä ihan mukavasti.

Kylmä rintama saapui eilen…

Lämpimät kelit sai väistyä tältä erää… saas nähdä saadaanko helteitä tälle kesälle vielä. Sääennuste näyttää siltä osin huonolta. Pidän siitä, että kesällä olisi lämmintä ja parasta on juuri se 25C 🙂

Lähdin eilen vielä iltakävelylle vanhemmiltani paikalliseen nauttimaan siitä kun terdellä vielä tarkenee t-paita päällä.

Naapuri tuossa aloitti juuri nurmikonleikkuun ja heidän koiransa haukkui ilmeisesti sitä, niin mieleeni muistui rakas Foxy-koirani, joka oli alkuunsa hampaineen ruohonleikkurissa kiinni. Onneksi ei sattunut mitään. Isän kanssa muisteltiin hieman mitä kaikkea se Foxy oikein tekikään, niin kyllähän se oli hampaineen kiinni vähän jokaisessa laitteessa! Yritit haravoida pihaa – Foxy oli hampaineen kiinni haravassa. Yritit imuroida – Foxy oli hampaineen imurin suulakkeessa kiinni. Yritit lapioida tai kolata lunta – Foxy oli hampaineen kiinni. Kuulemma ihan yleistä kyseisen koirarudun edustajille 😀 Foxyhan oli australiankarjakoira. Tässä oli männäviikolla muistopäiväkin kun hauvelin poismenosta on ollut jo vuosi… mihin se aika oikein kuluu? Ihan kun se olisi ollut vasta eilen. Foxy oli niin monessa asiassa minun mukana. Ikävä on vieläkin ihan sanoinkuvaamaton. Vietettiin paljon aikaa vanhempieni pihalla, kun Foxy pääsi aina paljuun uimaan täällä ollessa, jos oli kuuma keli. Tässä on kuva parin vuoden takaa juhannuksena, kun olimme vanhempieni luona. Olin viritellyt itselleni sopin etupihalle, jossa tarkeni istuskella illalla. Foxy oli mukana!

Tähän onkin hyvä päättää tämän päivän kirjoittelut, lisää sitten joku toinen kerta. Toivottavasti saan kirjoitella lähitulevaisuudessa parvekkeellani!

Lue artikkeli

Purkamista, kasaamista, sotkemista…

Kun olin päättänyt, että Foxyn uimapalju saa uuden elämän parvekkeellani, alkoi tavaroiden uudelleen järjestely. Minua hieman yllätti, millainen määrä tavaraa parvekkeelleni oli kertynyt, ja halusin kaikesta ylimääräisestä eroon, mutta myös jotain uutta. Parvekkeen tulisi silti muistuttaa puutarhaa. Tämä tarkoitti sitä, että piti miettiä tarkemmin, mitä pitää purkaa ja mitä rakentaa uudelleen. Kunhan parveke on siivottu ja kaikki paikoillaan, laitan valmiista parvekkeesta sitten kuvan. Olin päättänyt, etten laita kuvia tänne blogiin ennen kuin olen siivonnut kaiken… ei nyt ihan onnistunut sekään, kun on välillä ollut muitakin projekteja. Parveke on ollut aika työläs, jos asiaa voi näin ”vähätellä”!

Takavasemmalla on puulaatikko, jonka purin.

Sukulaiseni kasaama puulaatikko oli hirvittävän massiivinen parvekkeelleni, ja en oikein saanut siitä mitään järkevää aikaiseksi. Siinä kasvoi saniaisia, jotka kyllä viihtyivät ihan hyvin, ei siinä mitään. Laudoitus oli kauniisti harmaantunut aikojen saatossa. Päätin purkaa laatikon. Laudat tulevat tietenkin uusiokäyttöön kämppääni 🙂

Koska aioin purkaa saniaisilta laatikon, piti tilalle tehdä ensin toinen laatikko. Ne olivat suoraan oikean kokoisia eikä minun tarvinnut muuta kuin sahata sivulla olevat laudat, sekä pystyrimat, johon naulaan laudat kiinni.

Puulaatikko kasattuna.
Käsittelin puulaatikon mustalla Supi Saunavahalla.

Laitoin kaiken ylimääräisen puutavaran liikkeelle eteenpäin. Tuttavani huhuili pihallensa kalusteita, ja kysyinkin häneltä josko hän ottaisi vanhan pöytärungon, jota tuunaamalla saisi itselleen tehtyä penkin tai pöydän. Hän innostuikin asiasta, ja laitoin hänen mukaansa sitten kaiken tarvittavan puutavaran, josta hän voisi rakentaa itselleen jotain. Tämä tarkoitti sitä, että parvekkeeltani hävisi iso kasa puutavaraa jota ei tarvinnut heittää roskiin! Ja hitaasti mutta varmasti siirtelin harkkoja parvekkeellani paikoilleen… puulaatikon alla oli nimittäin myös harkkoja kaksi kappaletta, jotka olivat sellaisia aika isoja harkkoja muihin verrattuna. Paljun viereen tuli harkkorivi, jonka päälle siirsin pitkulaisen saniaislaatikon. Haluan, että vesiaiheen vieressä on kotkansiipisaniaisia. Palju oli tässä vaiheessa vielä täynnä roipetta, jotka olen nyttemmin siivonnut. Kuvassa näkyvä puutavara meni tuttavalleni pöydänrungon kera.

Kuva 28.5.2020

Kun kaikki tavarat oli laiteltu paikoilleen pääsin asettelemaan istutukset niille varattuihin paikkoihin (niistä lisää myöhemmin). Kun päätin, että tämä olis niinku tässä, on helpompaa kerätä kaikki muu parvekkeelta pois, koska sinne ei tulisi sen jälkeen enää mitään muuta. Voisin alkaa nauttia kesästä siis! Palju on vielä verhoilematta, mutta sekin on näköpiirissä tässä ihan pian. Ajoitan kirjoituksia useammalle päivälle, ettei yhdelle päivälle tulisi niin montaa, jos innostun oikein kirjoittamaan useamman blogin. Aikajana saattaa siitä syystä hieman olla omituinen, pahoittelut siitä. Parin päivän särkylääkekuuri on kuitenkin tiedossa kun sormeni nivelet ovat ihan turvoksissa ja peukalon niveleen on tullut pattikin. Se on kipeä. Joka vuosi tähän aikaan sama juttu – allergiat painaa päälle. Mutta, jos tämä tästä, niin kiitos kun luit ja yritän pian kirjoitella jotain.

Lue artikkeli

Parvekekatsaus 6.6.2020

Niin se taas pari viikkoa vierähti että ei tunnu missään, paitsi kropassa. Innostun välillä touhuamaan asioita liian rankalla tavalla, eikä tässä iässä enää kroppa oikein aina tykkää kaikista asioista mitä yritän sillä teettää. Siirtelin parvekkeella läjän Leca-harkkoja paikoilleen, jotta saan kasveille tehtyä tasot. Harvoin ostan mitään valmista, joten vanhat puurimat, mitä on jäänyt parvekepenkin purkamisesta, saivat kelvata. Jaa miksi sitten siirtelin läjän Leca-harkkoja? Noh, kun…

Koskaan aikaisempina vuosina ei ole tarvinnut pyöritellä kamoja parvekkeella näin montaa kertaa paikoilleen, kun nyt. Aluksi halusin nikkaroimani aurinkotuolin hitolleen, ja sen tilalle tuli Baden Baden… sitten kävimme pienen sanaharkan äitini kanssa, ja tuloksena oli, että parvekkeelleni tulee vielä rakennuspalju. Sille ei kuulemma ollut mitään käyttöä edes vesiaiheena vanhempieni pihalla, ja sitä ei olisi saanut kaivaa maahan, ja niin edelleen ja niin edelleen… tästä suivaantuneena toin paljun kotiin, koska sillä oli erityinen tunnearvo minulle. Se oli edesmenneen koirani, Foxyn, uimapalju, enkä halunnut luopua siitä. Halusin, että siitä saisi tehtyä jotain todella kaunista, mistä olisi meille sitten suurta iloa. Samalla se voisi tuoda myös lohdutusta, koska paljun nähdessä minulle tulee aina mieleen, kuinka Foxy todellakin rakasti siinä puljaamista. Joten palju tuli parvekkeelle, ja se projekti on vielä vaiheessa. Siitä tulee siis vesiaihe parvekkeelleni. Teen vesiaiheesta oman postauksen niin tästä ei tule kilometrin mittaista 🙂

Foxyn uimapalju.

Oli minulla pieni hetki aikaa nauttia suht siististä parvekkeestakin…

Palju tulee tuonne kulmaan…

Kun kaikki taimet oli raivattu, oli aika siivota keittiöpöydän ympärystä 🙂

Tässä kuvassa ei ole mitään muuta kaunista kuin ikkunasta näkyvä sininen taivas…

Käänsin pöydän takaisin niin kuin olen sen suunnitellut tuossa kohtaa olevan. Se oli käännetty ikkunan eteen vain taimien kasvatusta varten. Jätän osan kasveista siis keittiöön kasvamaan koska tomaattiakin voi kuulemma kasvattaa ympäri vuoden. Tuossa sitten on pihvitomaatti ja Money Maker. Lisäksi siinä on kaksi chiliä ja kaksi paprikaa. Pitkulaisessa kukkalaatikossa on sitruunamelissaa, basilikaa ja uutena kylvöksenä salaatteja. Laatikko menee parvekkeelle.

Tein vielä joitain hankintoja parveketta varten: ostin paikallisen puutarhan samettikukkia sekä kävin toiselta puutarhalta ostamassa persilijan ja ruohosipulin. Oli muutekseen komeat taimet!

Ei tässä tällä kertaa muuta. Kiitos kun luit ja yritän pian kirjoitella jotain. Tiesitkö, että kun olen tänne kirjoitellut, niin laitan asiasta aina Facebook-sivulleni ilmoituksen? Kannattaa siis tykätä sivusta niin saat aina tiedon kun olen kirjoittanut jotain, ja suoran linkin postaukseen 🙂

Lue artikkeli

Parvekkeen siivouspäivä

Se olisi sitten siivottava tuo parveke ennen kuin sen siivoaminen muuttuu todella hikiseksi hommaksi… seuraavien päivien säätiedot näyttävät sellaisilta, että parvekkeesta pääsisi jo nauttimaan. Kesä on siis tulossa, ja sitä on kyllä odoteltukin. Mutta hommaa vielä on, ennen kuin pääsee löhöilemään partsille kasvien kanssa, tai vaikkapa kirjoittamaan parvekkeelle blogia!

Parvekekalusteet ovat hakeneet pitkään jo paikkaansa ja nyt alkaa olla jo kaikki hanskassa, niin sanotusti. Päätin kuitenkin purkaa viime vuonna rakentamani aurinkotuolin, vaikka se olisi ollutkin todella hieno, niin se oli myös erittäin epäkäytännöllinen. Käytän sen materiaalit sitten johonkin muuhun projektiin. Tilalle tulee kirppikseltä ostettu baden baden. Ylimääräiset tavarat vielä pois tuolta, ja sitten kunnon letkupesu harjan kera ja avot!

Olen käyttänyt tällä viikolla taimiakin ulkoilemassa parvekkeella. Pientä tuulta on ollut, ja nyt pitääkin sitten toivoa ettei kurkut ole paleltuneet ihan totaalisesti. Jostain syystä iso osa kurkun taimista meni ihan piloille. Hetken pähkäiltyäni tajusin, että olen suurella todennäköisyydellä istuttanut ne liian tiiviiseen multaan. Sinällään erikoista, kun pussin kyljessä lukee istutusmulta. Kuvittelin, että se olisi suoraan kelvannut vihanneksille, mutta ei ole oikeanlaista. Kävin hankkimassa vielä säkin luomuturvetta jonka sekoitan istutusmullan kanssa. Sen pitäisi auttaa. Olen yleensä käyttänyt turvemultaa kasvien istuttamiseen.

Paprikat ulkoilemassa
Taimet ulkoilemassa.

Kävin rehkimässä vanhempieni omenapuussa eilen. Omenapuu olisi pitäinyt leikata jo vuosia sitten, mutta parempi edes nyt, ja osittain.

Omenapuussa on todella paljon vesiversoja.

Unohdin ottaa ”jälkeen”-kuvaa kun olin jo todella väsynyt kolmisen tunnin uurastamisen jälkeen… sain pätkittyä oksista varmaan kolmasosan ja yritin leikata ensi sijassa paksuimmat ylöspäin sojottavat oksat pois, mutta sinne jäi vielä jonkin verran leikeltävää. Loput sitten myöhemmin. Nimittäin, korjasin ja siistin omppupuussa olleen linnunpöntön, ja kun selkäni käänsin, sinne lensi jo varpunen huutelemaan ja tutkailemaan pönttöä. Omenapuun leikkuu saa siis jatkua myöhemmin. Ei saa häiritä tirpan pesintää 🙂

Takaisin parvekkeelle… pitkulaisen saniaislootan kasvit kuivuivat talven aikana kaikki, ja pitää hankkia uudet saniaiset. Niitä saan vanhempieni pihalta, kun kotkansiipisaniaiset karkaavat nurmikon puolelle saniaispenkistä. Keräsin niitä pienen laatikollisen.

Saniaislaatikko.

Tein ihanan roskalavalöydön, kun kävin noutamassa FB:n kautta varattuja kaakeleita. Tämä oli myös annettavien joukossa, mutta sitä ei oltu ilmoitettu missään. Tämä on aarre! Pitää putsata kunnolla ja laittaa pyörät alle… tekisiköhän tästä olohuoneeseen pöydän?

Vanha kaapelikela.

Meillä on Teboil tässä muutaman sadan metrin päässä, missä asun, ja sieltä sattuu löytymään tulevan kesän suosikkijäätelöni! En ole tällaista aiemmin maistanutkaan: pohjalla on mango-meloni ja päällä oleva on se suosikkini sitten; vadelma-lakritsi. Ai saakeli kun oli hyvää! NAM!!! Annoskin oli sen kokoinen että se olisi mennyt ateriasta.

Nyt ei muuta kun hyvää sunnuntain jatketta, ja toivottavasti seuraavissa kuvissa näkyisi jo siistitty parveke 🙂

Lue artikkeli